Hyppää pääsisältöön

Venäläinen sähköisku: käsikirjoitus

MOT:n ohjelmien käsikirjoituksiin liitettävä logokuva.
MOT:n ohjelmien käsikirjoituksiin liitettävä logokuva. Kuva: Yle, Camilla Arjasmaa MOT

MOT: Okei. Mikä on keskipiste?
Jouni Sipiläinen, rakentamisjohtaja, Fennovoima: Tuolla kun näet tuon kiven. Siitä parikymmentä metriä vasemmalle. Siinä on reaktorin keskipiste.

Fennovoima tilasi vuonna 2013 ydinvoimalan Venäjän valtion Rosatomilta.

Mark Galeotti, vanhempi tutkija, Institute of International Relations, Praha: They definitely think there’s a win for Russia and therefore by extension a loss for Finland.

Rosatom omistaa kolmasosan Fennovoimasta.

Anton Dedusenko, varatoimitusjohtaja, Rosatom Energy International: Olimme oikeassa paikassa oikeaan aikaan, koska olemme aina valmiita tällaisiin projekteihin.

Suojelupoliisin mukaan Venäjän tiedustelu, siis vakoilu, on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan Suomen energiaratkaisuihin. Tiedustelu on aktiivista tälläkin hetkellä.

Seppo Ruotsalainen, apulaispäällikkö, Supo: Mikäli joku muu vieras valtio yrittää tiedustelullisin keinoin tai vaikuttamisen keinoin murentaa omaa demokraattista päätöksentekoa, niin tilanne ei voi olla niin.

Kun Rosatom tuli Fennovoiman laitostoimittajaksi ja omistajaksi puhuttiin vain bisneksestä ja energiasta.

Veli-Pekka Tynkkynen, apulaisprofessori, Helsingin Yliopisto: Se, että Venäjä toimii tällä tavalla, että sen tavallaan ulkomaantiedustelut ja muut on valjastettu tähän, niin tietysti kertoo siitä, että tämä on se sektori, mikä on Venäjälle tärkeä ja se haluaa sitä edistää.


MOT: Venäläinen sähköisku

Suomen eduskunta myönsi kahdeksan vuotta sitten periaateluvan Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle. Pyhäjoella sijaitsevalla Hanhikiven ydinvoimalalla ei ole vielä rakentamislupaa, mutta valtavalla työmaalla on tehty jo yli miljoona työtuntia.

MOT: Miten paljon tässä pystyy enää tekemään ennen rakentamislupaa?
Jouni Sipiläinen, rakentamisjohtaja, Fennovoima: Ennen rakentamislupaa me voidaan tehdä näitten jäähdytysvesitunneleiden louhinnat, ton laitosmontun louhintaa peruskallioon asti. Sitten salaojat ja tasausbetoni.
MOT: Paljonko tässä on vielä tekemistä ennen rakentamislupaa?
Sipiläinen: No tuolta laitosmontusta on vielä kalliota louhimatta noin puoli miljoonaa kuutiota ja samoin maata kaivamatta puoli miljoonaa kuutiota.

Ydinvoima-projekti on jo niellyt 400 miljoonaa euroa.

MOT: Näillä näkymin, koska duunit päättyvät, montako kuukautta teillä on duunia vielä ennen kuin teidän pitää odottaa rakentamislupaa?
Jouni Sipiläinen, rakentamisjohtaja, Fennovoima: No tavoitteena on, että saisimme tehtyä nämä tunnelit ja muut räjäytystyöt valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä, että meillä ei olisi räjäytystöitä enää jäljellä. Sen jälkeen me päästään tekemään ensi vuonna kun säät alkaa sallimaan niin tasausbetonia.

Vuonna 2013 Fennovoima teki avaimet käteen-sopimuksen Venäjän valtion Rosatomin kanssa. Rosatom tuli myös Fennovoiman omistajaksi 34 prosentin osuudella.
Rosatom hoitaa miljardihankkeen rahoituksen ja rakentamisen.

Vuonna 2013 Rosatom teki myös sopimuksen Tshekin Temelinin ydinvoimalan lisärakentamisesta.
Vuonna 2014 sopimus kuitenkin purettiin.

Tshekin tiedustelupalvelu BIS sijaitsee Prahalaisella esikaupunkialueella.
BIS on kertonut venäläisten vakoilijoiden aktiivisesta sekaantumisesta ja vaikuttamisesta tshekkiläisten päätöksentekoon Rosatomin puolesta.

On maanantai-aamu, ja BIS:in tiedottaja on juuri ilmoittanut että haastattelua aiheesta ei sittenkään anneta. Syynä saattaa olla, että Tsekin venäläismielinen presidentti on juuri valittu uudelle kaudelle.
Saamme vain kuvata päämajaa ulkopuolelta. Kukaan ei tule edes kadulle tervehtimään. Meille luetaan lyhyt lausunto nauhalle.

Ladislav Sticha, viestintävastaava, BIS:
“Temelin nuclear power station represents a key facility in the Czech Republic, and Russia belongs among the entities interested in it´s future expansion. In the past years we have noticed a strong pressure coming from Russia. The president and the government are kept informed of our findings.”

Mitä Rosatomin roolista pitäisi ajatella.
Olen Prahassa, sillä uskon että Tshekin tiedustelupalvelun havainnot voisivat auttaa meitä ymmärtämään Venäjän tavoitteita Suomessakin.

Prahan hallintokortteleissa on kansainvälisten suhteiden instituutti. Täällä työskentelee brittiläinen huippu-tutkija, joka on erikoistunut Venäjän valtajärjestelmään, tiedusteluun ja rikollisuuteen. Hän kertoo Tshekin Rosatom-tapauksesta.

Mark Galeotti, vanhempi tutkija, Institute of International Relations, Praha: This became an incredibly politically tense issue, and in part, precisely because of the aggressiveness of Russian intelligence operations in support of the Russian bid. And this is something the BIS, the Czech intelligence service was warning, they were saying it’s clearly a major drive by the very very extensive Russian intelligence community that is here. According to BIS, one third of the entire Russian embassy here, a very large embassy, is made up of intelligence officers, plus of course there are people under non-official cover.

The Russians were trying to penetrate the government structures which were involved with awarding a contract, for example trying to get hold of details of the rival bid, they were trying to suborn individuals who might well have been involved with deciding who would get it. And generally speaking, they were trying to also create a climate of opinion through pressure on journalists and so forth to try and make sure that they won this contract. And that’s one of the reasons why eventually the Czech government decided, only one of the reasons, but nonetheless why the Czech government decided actually for the moment, we’re not going to advance with this. And there is no new plant being built in Temelin now. There were commercial and ecological reasons, political reasons but also absolutely it was in part because the process had just become so interpenetrated with espionage activities, that it was almost impossible to actually grant proper reasonable and open and transparent contract awarding process.

Tshekissä Venäjän tiedustelu epäonnistui. Rosatom ei saanut tilausta, koko ydinvoimahanke kaatui.

Mark Galeotti, vanhempi tutkija, Institute of International Relations, Praha: Well, the Russians, their intelligence tradecraft is considerable. However I would make two points. One is what we’ve seen time and time again is the Russians understand intelligence operations very well. They don’t understand democratic politics all that well. They tend to so often make miscalculations when they’re actually trying to involve themselves in political processes.

Suomessa, kaikki meni niin kuin Rosatom ja Venäjän tiedustelu toivoi.

Suomessa, Suojelupoliisi on kertonut vuosikertomuksissaan että energia on vakoilijoiden kohteiden listalla kakkosena.

Seppo Ruotsalainen, apulaispäällikkö, Supo: Suomi tekee demokraattisia päätöksiä, ja meillä on kansallinen intressi huolehtia omista taloudellisista eduista. Lähtökohtaisesti, mikäli joku muu vieras valtio yrittää tiedustelullisin keinoin tai vaikuttamisen keinoin murentaa omaa demokraattista päätöksentekoa, niin tilanne ei voi olla niin. Me katsomme, että se kuuluu ja uhkaa kansallista turvallisuutta ja tästä johdosta, niin meillä on halu pyrkiä hankkimaan siitä tietoa ja mahdollisesti yrittää omalta osalta estää sitä toimintaa.

”Muutaman viime vuoden aikana on Suojelupoliisin tietoon tullut konkreettisia tapauksia pyrkimyksistä vaikuttaa mm. Suomen energiapoliittiseen päätöksentekoon ja siihen liittyvään yleiseen mielipiteeseen.”
(Supon lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle 27.9.2016)

Veli-Pekka Tynkkynen, apulaisprofessori, Helsingin Yliopisto: Tässä meidän suomalaisessa keskustelussa ajatellaan, että jos se on pelkästään taloudellinen kysymys, niin siinä ei ole mitään tavallaan uhkaavaa. Päinvastoin pitäisi ajatella, osata analysoida asioita, että mitä se taloudellinen riippuvuus konkreettisesti merkitsee, minkälaisia verkostoja, minkälaisia tavallaan kytköksiä talouden kautta syntyy. Se, että Venäjä toimii tällä tavalla, että sen tavallaan ulkomaantiedustelut ja muut on valjastettu tähän, niin tietysti kertoo siitä, että tämä on se sektori, mikä on Venäjälle tärkeä ja se haluaa sitä edistää. Jos katsotaan nyt vaikkapa se, mitä nyt on tullut esille Supon kautta, on tietysti vain tämän hetken, jos katsotaan pitkäjänteistä tavallaan Venäjän politiikkaa koskien energia- ja ulkopolitiikkaa, on tietysti se, Suomen tapauksessa se, että Venäjän suurlähettiläs oli pitkään Rosatomin miehiä, eli Rumjantsev, aikaisempi suurlähettiläs, joka tietysti pitkäjänteisesti on ajanut sitä Venäjän tavoitetta Suomessa eli juurikin edistää ydinvoimayhteistyötä ja uusia ydinvoimahankkeita.

Aleksanteri-instituutin toisella käytävällä on selkeästi varovaisempi linja Venäjän tavoitteiden suhteen.

Katri Pynnöniemi, apulaisprofessori, Helsingin Yliopisto: Joo kyllähän se on myös politiikkaa, totta kai. Eli on kyse tällaisesta valtavan pitkäaikaisesta hankkeesta, joka edellyttää.. tai ajatus on, että kun on laitettu näin paljon rahaa kiinni isoon projektiin niin sitä kautta pitää ylläpitää sitä keskusteluyhteyttä sitten, että kaikki sujuu vaikka takaan.. tietenkään se että joku asia ei sujuisi siellä alatasolla niin eihän sitä nyt pystytä ratkaisemaan missään kovin korkeellaankaan mutta tämmöinen kuvio kuvio tähän kyllä liittyy. Ja totta kai sehän mainitaan Rosatomin hanke usein näissä korkean tason tapaamisissa. Eli niissä tapaamisissa ylläpidetään ajatusta että että tämä hanke on osa tällaista hyvää naapuruutta.

Mark Galeotti, vanhempi tutkija, Institute of International Relations, Praha: The Russian view is actually quite a complex one. And it’s quite different from the one we have in the West. We tend to compartmentalize. We think of politics and business, public sector and private sector, spies, businessmen, politicians, it’s been all separate things. It’s not the way really it applies in today’s Russia. Today’s Russia is not some kind of Stalinist totalitarianism where everything is controlled by the state. Not at all. There’s a huge and thriving private sector, but what Putin has done is created a what I call a mobilization state. In other words, there is certain society, certain business, but when the needs of the state are in question, then in a way, the Kremlin has the right in his way to reach out and in fact, conscript anyone, an individual or a company and be told, the state wants you to do X or Y.

Seppo Ruotsalainen, apulaispäällikkö, Supo: Suojelupoliisilla on totta kai subjektiivinen kuva tästä. Nyt täytyy tietää, että se, mikä on paljastunut, niin siitä olemme tietoisia. Se, mikä on jäänyt meiltä hämärän piiloon, niin siitä emme ole tietoisia, elikkä tämmöisen holistisen kuvan antaminen. Me uskomme kuitenkin, että meillä on suhteellisen kattava kuva siitä tiedustelusta, mitä Suomeen kohdistuu. Tätä työtä on tehty jo vuosikymmeniä ja se on edelleen viraston yksi keskeisistä prioriteeteista, koska me katsomme, että kaikki Suomeen kohdistuva tiedustelutoiminta, kaikki tiedustelupalveluiden Suomeen kohdistuva vaikuttaminen on merkityksellistä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ja täten siihen pitää pystyä puuttumaan.
MOT: Onko tämä (tiedustelu energiasektorilla) edelleen aktiivista?
Seppo Ruotsalainen: Kyllä se on aktiivista, täytyy tunnustaa.

MOT: Mitä tässä tapahtuu?
Jouni Sipiläinen, rakentamisjohtaja, Fennovoima: Tässä on meidän tuleva majoituskylä, tähän on kaavoitettu tuhat tilapäistä majoituspaikkaa, tuolla on nyt ensimmäiset kuusi rakennusta pystyssä valmiina, niitä tulee vielä 14 lisää plus yksi saunarakennus.
MOT: Okei, siis monelleko?
Sipiläinen: Tuhannelle hengelle.
MOT: Ja koska tämä on valmis?
Sipiläinen: Tämä on valmis 2019

Fortumin tulosinfo 2.2.2018

Fortum tuli Fennovoiman osakkaaksi kesällä 2015.
Suomen valtio edellyttää 60 prosentin kotimaista tai EU-omistusta Fennovoima-yhtiössä. Venäläisten käyttämä kroatialainen bulvaani oli yrittänyt ostaa osuuden, mutta harhautus paljastui. Fortum pelasti silloin koko hankkeen, ostamalla osuuden Fennovoimasta.

Arto Räty toimi siihen aikaan puolustusministeriön kansliapäällikkönä.
Olen esittänyt haastattelupyynnön Fortumin venäjänbisneksistä. Siihen Räty on vastannut ei.

Nyt esitän lyhyen haastattelupyynnön tulosinfon jälkeen.

Kun tilaisuus päättyy, Fortumin viestintä pysäyttää minut, kertoo että Räty ei anna haastattelua. Kenraaliluutnantti evp ja nykyinen Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Räty lähtee tilaisuudesta niin kovaa kuin pääsee juoksematta.

Myöhemmin samana päivänä tulee lyhyt sähköposti.

”Minulla ei ole tiedossani mitään Venäjän vaikutusyrityksiä Fortumin päätöksentekoon.”
Terveisin,
Arto

Veli-Pekka Tynkkynen, apulaisprofessori, Helsingin Yliopisto: Jos ajatellaan tätä Hanhikivi-hanketta, niin Fortum ajettiin siihen faktisesti mukaan. Se ei ollut Fortumin intresseissä, suoranaisissa intresseissä sijoittaa rahaa Hanhikivi-hankkeeseen, Rosatom-hankkeeseen, jossa selvästi valtiollista, tätä ohjausta sitten käytettiin. Sitten toisaalta taas sanotaan, että ei, Fortum tekee itsenäisesti päätöksensä.
Se voidaan ajatella tietysti tää Hanhikivi, sillä ostetaan goodwill-pointseja Putinin hallinnon näkökulmasta. Se, mitä sitten Fortum tekee jatkossa Venäjällä, niin se katsotaan ehkä myötämielisemmin siellä päässä sitten Fortumin toimia, kun he ovat ojentaneet kätensä tämmöisessä hankkeessa, joka on Venäjälle tärkeä.
Ongelma on se, että jos me ei osata keskustella tätä kysymystä auki, että mitä tämmöinen taloudellinen riippuvuus, joka nyt tietysti ei rajoitu ydinvoimalaan tai ydinvoimaan, vaan on, jos katsotaan tätä koko meidän energiasektoria, jossa siis 70 prosenttia Suomen ulkopuolelta tuomasta energiasta tulee Venäjältä. Eli tämä kokonaisriippuvuushan on se iso kysymys siinä, että mitä, mitä tämmöisen taloudellisen riippuvuudenkin, minkä tämä tuonti tavallaan aiheuttaa, niin mikä sen toisella puolella on sitten täällä poliittisella kentällä. Elikkä minkälaiseen tavallaan velvollisuudentunteeseen sitten tämmöinen taloudellinen riippuvuus meitä ajaa. Ongelma tietysti on se, että kun tämä riippuvuus on prosenteissa näin suurta. Tavallaan sen takia juuri meillä pitäisi tämä energiaturvallisuuskysymys pureskella paljon laajemmin kuin se on tähän saakka tehty.

Rosatom on 250 000 työntekijän Venäjän valtion virasto. Tällaisten organisaatioiden pomoja saa harvoin kameran eteen. Nyt se kuitenkin onnistuu.

Anton Dedusenko, varatoimitusjohtaja, Rosatom Energy International: Ydinvoimaprojektit ovat Rosatomille pääliiketoimi. Meillä on seuraavan kymmenen vuoden ajaksi tilausten määrä 130 miljardia dollaria, joista on tehty sopimus ydinvoimaprojekteihin. Me olemme läsnä 42 maassa ja 12:ssa niistä maista me rakennamme ydinvoimaloita, yhteensä 33 reaktoria. Ja tietysti tärkeää on myös se, että Rosatom ei ole pelkästään teknologian toimittaja vaan me kokeilemme myös uusia rahoitukseen liittyviä kuvioita. Siitä tämä Suomen projekti on selvä esimerkki.

Nyt alkuvaiheessa Rosatom on järjestänyt 2,5 miljardia lainaa venäläiseltä hyvinvointirahastolta.

Anton Dedusenko, varatoimitusjohtaja, Rosatom Energy International: Hanhikivi on yksi tärkeimpiä projekteja Rosatomille. Te tiedätte että siinä projektissa me emme ainoastaan toimi perinteisesti yleisenä toimittajana, mikä on meidän perinteinen toimintatapa vaan me toimimme osakkeenomistajana. Ja me ymmärrämme että suomalaisten osakkeenomistajien kanssa meillä on yhteinen tehtävä. Osakkeenomistajille on tärkeää, että vuonna 2023 tämä ydinvoimala todella lähtisi käyntiin ja Suomi saisi energian tuottajan.

Veli-Pekka Tynkkynen, apulaisprofessori, Helsingin Yliopisto: No tietysti täytyy muistaa, että Rosatom ei tietenkään ole mikään perinteinen yritys. Oikeastaan näkisin pikemminkin, että se on valtion ministeriö, joka toimii. Tavallaan sillä on piikki auki. Jos siellä jollain sektorilla ei ole taloudellista voittoa, niin se ei haittaa, tai jos jotkut hankkeet, vaikkapa että Suomen hanke Hanhikivellä ei tuota taloudellista voittoa, niin se ei haittaa, koska tietysti tähän nivoutuu muut kuin taloudelliset intressit ja tarpeet Rosatomin taholta. Siihen nivoutuu ilman muuta Venäjän valtion tarpeet vaikuttavuudesta, kansainvälisestä imagosta ja kaikesta muusta. Eli siinä mielessä tästä näkökulmasta ilman muuta Rosatomia pitäisi niin kuin tarkastella. Sehän on valtion korporaatio, jonka tosiaan siis lakiin ei ole kirjattu tavoitetta tuottaa voittoa.

MOT: Jotkut Suomessa sanovat, että ydinvoimalan rakentaminen on poliittinen projekti. Että se liittyy Venäjän ulkopolitiikkaan. Mitä sanotte heille?
Anton Dedusenko, varatoimitusjohtaja, Rosatom Energy International: Me sanomme heille ja sanomme itsellemme, kun teemme päätöstä, että meillä kaikki projektit perustuvat sopimukseen. Suomen-projekti on hyvin yksityinen projekti, joten tässä ei synny mitään erityisiä kysymyksiä. Me toteutamme sopimusta. Fennovoima on yksityinen yritys ja me rakennamme ydinvoimalan sopimuksen mukaisesti. Ilman muuta on ymmärrettävä, että ydinvoimala on osa Suomen infrastruktuuria. Tietty päätös siitä, milloin tämä infrastruktuuri tulee rakentaa, tehdään Suomen hallituksen tasolla.

MOT: Alun perin Rosatom ei ollut mukana Hanhikivi-projektissa. Miksi silloin päätitte, että tästä tulee teidän projektinne?
Anton Dedusenko, varatoimitusjohtaja, Rosatom Energy International: Tässä on tärkeää ymmärtää, että emme tehneet päätöstä itsenäisesti. Suomalainen osapuoli kutsui meidät ja aloitti kanssamme sopimusneuvottelut. Tässä me olemme asiasta ylpeitä, sillä meihin otettiin yhteyttä vaikealla hetkellä. Jos muistatte, niin oli vaarana että yhtiölle ei myönnetä lupaa. Jos se ei olisi valinnut oikeaa toimittajaa, projekti olisi voinut jäädä kokonaan toteutumatta.

Veli-Pekka Tynkkynen, apulaisprofessori, Helsingin Yliopisto: Nyt kun Venäjä antaa meille melko huokealla hinnalla ydinvoimalan, rakentaa sen ja rakentaa siihen tän uraanin toimitusketjun ja antaa sen hyvillä ehdoilla Suomelle, että se johtaisi johonkin tiettyyn päätökseen Suomen politiikassa. Näinhän me ei voida, tätähän me ei voida aukottomasti osoittaa. Mutta jos katsotaan historiallisesti, niin onhan se näin, että mikä tahansa suuri taloudellinen riippuvuus, niin se tuottaa tavallaan semmoista tietynlaista, tietynlaista tota polkuriippuvuutta myös sitten politiikan puolella. Mielellään sitten niistä, joista ollaan riippuvaisia, niin tehdään vähän myötämielisempiä päätöksiä.

Fennovoimalla ja Rosatomilla on vielä pitkä matka rakentamislupaan. Se viivästyy entisestään, sillä maaperätutkimuksissa on epäselvyyksiä.

Jouni Sipiläinen, rakentamisjohtaja, Fennovoima: Me saatiin nyt semmoinen koontiraportti kaikista pohjatutkimuksista mitä meillä on tehty ja niitten raportin perusteella tuolla on justiin ollaan aloittamassa lisäpohjatutkimusta eli tuonne tehdään nyt reaktorisaarekkeen alkuun kolme vinokairaa millä selvitetään mahdollisen ruhjealueen sijaintia ja onko sellaista olemassakaan. Ja sen perusteella se ratkaistaan tämä suunnittelu.

Pekka Välikangas, toimistopäällikkö, STUK: Kyllä siellä prosesseissa on puutteita ollut. Ei ole ollut semmoista johdonmukaista näkemystä, että mitä tilataan ja minkä takia ne tulee. On tilattu ehkä tutkimuksia tilaamisen takia ja sitten tullut tutkimustuloksia, mutta meillä ei ole tiedossa sitä, että miten johdonmukaisesti niitä on käyty läpi. Sitä me nyt jäljitämme myöskin osaltamme.

MOT: Oliko siinä jäänyt jotain tekemättä vai mitä?
Jouni Sipiläinen, rakentamisjohtaja, Fennovoima: Ei, sen ruhjeen mahdollinen olemassaolo on ollut niin kuin tiedossa. Se on ollut meidän aikaisemmin tekemä tutkimus mutta nyt selvitetään vielä tarkemmin sen paikkaa. Että se ei nyt selvinnyt noilla mitä on tehty, että joudutaan tekemään lisää.

Pekka Välikangas, toimistopäällikkö, STUK: Onhan tässä tietenkin tämmöinen kulttuuriero, että venäläisillä on oma tapa toimia. Niillä on vakiintuneet alihankintakuviot ja nyt sitten Suomessa ollaan toimittu toisenlaisilla alihankintakuvioilla, niin kyllä siinä tietysti on varmaan tämmöistä tapahtunut sitten tässä Hanhikivi 1:llä.

Rakentamislupa-hakemuksen paperit ovat siis levällään.
STUK:in käsityksen mukaan, rakentamislupa tulee aikaisintaan 2019.
Rosatomin suunnitelma on että ydinvoimala olisi valmis 2023.

Mark Galeotti, vanhempi tutkija, Institute of International Relations, Praha: We know the Russians have been carrying out aggressive intelligence operations to try and break into and build back doors into Western power systems and power grids. So that, in time of conflict, political or military, they could potentially cut off power sources and power supplies. Well how much easier is it if you actually are involved in building the power station to make sure that somewhere, whether it’s in the software or whether it’s actually in some kind of hardware solution, that you actually have some way which if need be, in time of crisis, you could actually threaten to cut off the power. That’s the extreme nightmare scenario.

Supon ja Tshekin tiedustelupalvelun huoli venäläisen vakoilun sekaantumisesta energiaratkaisuihin on vakava.
Tshekissä venäläiset epäonnistuivat.
Suomessa, kaikki meni niin kuin Rosatom ja Venäjän tiedustelu toivoi.

Veli-Pekka Tynkkynen, apulaisprofessori, Helsingin Yliopisto: Kun ajatellaan, miten tärkeä se on Venäjälle ja miten tärkeä se on myös Suomelle, ei ainoastaan energiapoliittisesti, vaan myös Suomen ja Venäjän välisten suhteiden kannalta, sen suhteiden ylläpitämisen kannalta. Eihän me tiedetä. Esimerkiksi ulkoministeriö on linjannut, että jos tämä hanke menee hyvin, niin tämä vahvistaa Suomen ja Venäjän välisiä suhteita. Jos taas tulee kupruja, niin riskinä on se, että se heikentää ja vaikuttaa Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin negatiivisesti.

Suomessa on haluttu nähdä Hanhikiven ydinvoimahanke puhtaasti taloudellisena yhteistyö-hankkeena, missä kaikki voittavat.

Mark Galeotti, vanhempi tutkija, Institute of International Relations, Praha: I don’t feel that Putin and the current Russian state thinks in win-win terms. I have been struck and depressed in my own conversations in Moscow. I spent a lot of time there talking to people because in this current situation, I think that that’s really important. But how often when I talk to people within the foreign ministry, particularly the national security establishment, how they do not have the view that both sides in any kind of hardship can win. It’s much more well who is the victor? Who is getting most out of it? So I think from the Russians’ point of view, one of the reasons why, many reasons why they tend to be very aggressive in trying to win these major contracts, we certainly saw this here in the Czech Republic, is precisely that not only is this seen as a commercial opportunity, but it is also an example of geopolitics, of just how effective the Russians are at mobilizing their case, and also it’s a way in which actually they feel they can gain all kinds of secondary advantages. Maybe in commercial terms it is absolutely… win-win situation. But again the point is the Russians do not think of this as just a commercial deal. In other ways, in the political penetration terms, they definitely think there’s a win for Russia and therefore by extension a loss for Finland.

Loppukuvat.

Lisätty artikkeliin kuva 22.5.2018 MK