Hyppää pääsisältöön

Viro 100 vuotta Teemalla

Viron kansallisooppera Estonian solisti Kristel Pärtna
Viron kansallisooppera Estonian solisti Kristel Pärtna Viron kansallisooppera Estonian solisti Kristel Pärtna Kuva: Tanel Meos Viro 100 -juhlavuosi,Suomi 100,teeman musiikki

Viron satavuotisjuhlaa vietetään helmikuun 24. päivä. Viro 100 -ohjelmia nähdään Teemalla torstaista sunnuntaihin 22.–25.2.
Viro 100 TV1:ssä
Viro 100 Yle Areenassa

Vuonna 2018 vietetään Viron itsenäisyyden satavuotisjuhlaa. Viron väliaikaiset maapäivät julistivat Viron itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918, ja tätä päivää juhlitaan Viron kansallispäivänä.

Ooppera- ja balettigaala

lauantai 24.2. klo 12.00. Areenassa 30 päivää

Lauantaina Teema aloittaa juhlimisen kello 12 esittämällä Viron Kansallisooppera Estonian Suomen ja Viron yhteisen juhlan kunniaksi toteuttaman ooppera- ja balettigaalan "Viro ja Suomi 200". Se on kuvattu Helsingin Musiikkitalossa marraskuussa 2017, kun Estonia-ooppera ja -baletti olivat Suomessa kiertueella.

Gaalassa esiintyvät Kansallisooppera Estonian solistit Heli Veskus (sopraano), Helen Lokuta (mezzosopraano), Rauno Elp (baritoni), Priit Volmer (basso), kuoro, orkesteri, Viron Kansallisbaletti sekä solistit Suomesta ja Italiasta – Suvi Väyrynen (sopraano), Jyrki Anttila (tenori), Waltteri Torikka (baritoni), Jaakko Ryhänen (basso) sekä Hatshatur Badaljan (tenori). Kapellimestarina toimii Vello Pähn.

Teemalauantai

lauantai 24.2. klo 21.00. Nimet marmoritaulussa Areenassa 30 päivää, Disko ja ydinsota Areenassa 90 päivää

Lauantai-iltana Teemalauantai osallistuu juhlintaan esittämällä Viron kaikkien aikojen katsotuimpiin kuuluvan elokuvan sekä totta ja tarua yhdistelevän dokumentin neuvosto-Virosta ja Suomen tv:stä.

Viro 100 -Teemalauantain aloittaa elokuva Nimet marmoritaulussa. Albert Kivikas kirjoitti vuonna 1936 omaelämäkerrallisen romaanin Viron itsenäistymisestä ja ihmiskohtaloista vapaussodassa; Viron tasavallassa Nimet marmoritaulussa oli palkittu kuvaus kansakunnan kohtalonhetkistä ja neuvostomiehityksen aikana luonnollisesti kielletty kirja.

Ensimmäinen maailmansota on päättynyt. Venäjän ja Saksan keisarikunnat ovat hajonneet ja Viro on julistautunut itsenäiseksi. Marraskuussa 1918 Puna-armeija hyökkää Viroon. Romaanin ja elokuvan tarina kertoo tarttolaisista lukiolaispojista, joista suuri osa Viron itsenäisyysjulistuksen jälkeen liittyy vapaaehtoisina uuden tasavallan armeijaan. Henn Ahas on köyhän perheen poika, jonka vanhempi veli Ants on lähtenyt punaisten riveihin. Henn epäröi sotaan lähtöä mutta kotikaupungin ollessa uhattuna päättää sittenkin koulutovereidensa kanssa taistella vapaan Viron puolesta.

Elmo Nügasen ohjaama, virolais-suomalaisena yhteistuotantona vuonna 2002 valmistunut elokuvasovitus Kivikasin romaanista oli aikanaan Viron kallein elokuva ja suuri menestys kotimaassaan. Se on viimeksi nähty Ylen kanavilla TV1:ssä vuonna 2005.

Teemalauantain dokumentti on vuonna 2009 valmistunut humoristinen, osittain dramatisoitu Disko ja ydinsota, jossa nauretaan hieman nostalgisoidenkin neuvostoajan sortovuosien omituisuuksille ja ihaillaan ihmisten loputonta kekseliäisyyttä yrityksissä löytää elintilaa systeemin puristuksessa. Kiur Aarman ja Jaak Kilmin ohjaama dokumenttielokuva kertoo Suomen television taikapiirissä kasvaneista virolaislapsista. Neuvosto-Eestin television rinnalla Suomen televisiosta näkynyt toisenlainen maailma ruokki mielikuvitusta: oli tavarapaljoutta, Dallas, Emmanuelle ja Ritari Ässä. Tämä ei tietenkään viranomaisia miellyttänyt.

Koska "porvarillisen television" vastainen propaganda ei tuottanut minkäänlaisia tuloksia ja virolaiset jatkoivat Suomen television katselua, kommunistinen valtaeliitti päätti sulkea tämän unelmien ikkunan. Dokumenttielokuva selvittää, miksi viranomaisten suunnitelmat eivät toteutuneet.

Disko ja ydinsota on nähty Teemalla kesäkuussa 2016 osana Teemalauantaita, jonka aiheena oli neuvosto-Viro. TV1 on esittänyt Kiur Aarman ja Raimo Jõerandin uuden dokumentin Rodeo, joka kertoo Viron villeistä vuosista neuvostovallan päättymisen jälkeen, keskushenkilönä nuori pääministeri Mart Laar. Rodeo on katsottavana Areenassa kuuden kuukauden ajan.

Arvo Pärt

sunnuntai 25.2. klo 13.40. Arvo Pärtin lastenlaulut Areenassa 30 päivää, Aatamin passio Areenassa 20 päivää

Sunnuntaina Teemalla nähdään ohjelmia Viron kuuluisimmasta nykysäveltäjästä, vuonna 1935 syntyneestä Arvo Pärtistä.

Pärt-iltapäivän aloittaa Viron television tuottama dokumentti, jossa seurataan lastenmusiikin levytystyötä. Arvo Pärtin lastenlauluissa soivat säveltäjän uran varhaisimmat vaiheet. Pärt itse vitsailee olleensa päiväkodissa lukioikäiseksi asti – hänen äitinsä oli nimittäin lastentarhanopettaja. Äidin työpaikalla nuori Arvo usein säesti lasten laulua ja improvisoi heille uutta musiikkia. Varsinaisen säveltäjänuransa alkuaikoina, 1950–70-luvuilla Pärt sävelsi lukuisia lastenlauluja sekä musiikkia mm. animaatioelokuviin. Vuonna 2015 näistä sävellyksistä, osin myös julkaisemattomista, tuotettiin uusi 15 laulun lastenkuorolevy. Dokumentin jälkeen kuullaan neljä näistä lauluista levyprojektin takana olevan kuoronjohtaja Kadri Huntin johtamina esityksinä.

Uusintana Arvo Pärtin 80-vuotisjuhlavuodelta Teema esittää teoksen Aatamin passio. Tallinnan Noblessner-valimossa vuonna 2015 esitetty teos on Pärtin ja amerikkalaisen ohjaajan Robert Wilsonin yhteistyötä. Aatamin passio kertoo ihmisen matkasta paratiisista maallisen elämän ongelmiin, ja sen musiikkina soivat Pärtin teokset Sequentia, Adam's Lament (Aatamin valitus), Tabula Rasa ja Miserere.

Teeman Elävä arkisto

torstai 22.2. klo 23.05, uusinnat pe 23.2. klo 14.45 ja ma 26.2. klo 12.00. Areenassa 30 päivää

Satavuotisjuhlan viikolla Teeman Elävä arkisto esittää kolme ohjelmaa menneiden vuosikymmenten Virosta.

Heinäkuussa 1965 aloitettiin ensimmäistä kertaa sotien jälkeen säännöllinen matkustajaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä, osana Neuvostoliiton suurta hanketta länsimaalaisten turistien (ja valuutan) houkuttelemiseksi maahan. Turvallisuuselinten intensiivisistä varotoimista huolimatta maahan alkoi samalla virrata lisää läntisiä vaikutteita. Suomen televisiossa esitettiin kesäkuussa 1965 ohjelma Tallinnaa aamusta iltaan, matkailunedistämisreportaasi Helsingin eteläisen naapurikaupungin elämästä. Kaupunginjohtaja vakuuttaa siinä matkustajaterminaalin valmistuvan ajoissa, ja Georg Ots lupaa matkustaa seuraavana kesänä laivalla Suomeen laulamaan.

Seuraavan neljännesvuosisadan aikana Virosta tuli suomalaisille tuttu matkailukohde, mutta millainen oli veljesmaiden suhde neuvostovallan päättyessä? Vuonna 1991 valmistunut Aivo Tartosta on Arvo Ahlroosin ohjelma runoilija Aivo Lõhmuksesta. Itä-Euroopan kommunististen diktatuurien kaatuessa yksi kerrallaan Viro, Latvia ja Liettua olivat ottaneet askelia kohti vapautta, mutta niiden tilanne Neuvostoliiton osavaltioina oli erilainen kuin Itä-Saksan tai Tšekkoslovakian. Ratkaiseva hetki koitti elokuussa 1991, kun vallankaappaus syrjäytti Neuvostoliiton johdosta Mihail Gorbatšovin ja Baltian maat julistautuivat itsenäisiksi. Sen jälkeen tapahtumat etenivät nopeasti: Neuvostoliitto tunnusti Viron itsenäisyyden syyskuussa, ja muutamia päiviä myöhemmin maa oli jo YK:n jäsen. Mutta Suomen valtio oli näiden tapahtumien aikana pitänyt varovaisesti matalaa profiilia. Ohjelmassa, joka on kuvattu kesällä 1991 ennen itsenäisyysjulistusta, Aivo Lõhmus sanoo Viron käyvän omaa talvisotaansa ja kysyy, mitä Suomi tekee.

Kolmas arkisto-ohjelma on vuodelta 1994, ja siinä muutaman vuoden takaiset hetket tuntuvat olevan jo kaukana takana ja samalla lähellä. Kuinka Viron nuori sukupolvi suhtautuu tulevaisuuteen? kysyy ohjelma Jytinää Virossa. Niin paljon oli tapahtunut niin nopeasti, ja ihmiset, jotka hetki sitten olivat lähteneet neuvostopanssareita vastaan tietämättä, syttyisikö uusi vapaussota, yrittivät nyt tulla toimeen uudenlaisen talouden, uuden poliittisen järjestyksen ja monien arkisten, ei vähiten materiaalisten, ongelmien kanssa. Ja miten pitää kiinni omasta kansallisesta kulttuuriperinnöstä länsimaistumisen huumassa?

  • Ooppera- ja balettigaala: Viro ja Suomi 200, 2017. Tuotanto Rahvusooper Estonia/ERR Eesti Televisioon/Yle
  • Nimet marmoritaulussa (Nimed marmortahvlil), Viro/Suomi 2002. O: Elmo Nüganen. N: Priit Võigemast, Indrek Sammul, Hele Kõre, Peter Franzén
  • Disko ja ydinsota (Disko ja tuumasoda), Viro 2009. Dokumenttielokuva, ohjaus Kiur Aarma ja Jaak Kilmi
  • Arvo Pärtin lastenlauluja (Arvo Pärt. Lapsepõlve lood), Viro 2016. Tuotanto ERR Eesti Televisioon
  • Adam’s Passion, 2015. Tv-ohjaus: Andy Sommer. Tuotanto: ERR Eesti Televisioon/Accentus Music
  • Tallinnaa aamusta iltaan, Suomi 1965. Tuotanto Yle
  • Aivo Tartosta, Suomi 1991. Toimittaja Arvo Ahlroos. Tuotanto Yle
  • Itäprojekti: Jytinää Virossa, Suomi 1994. Ohjaajat Erkki Määttänen ja Seppo Seppälä. Tuottaja Reijo Nikkilä. Tuotanto Yle

Lue lisää:

Bild på hustak i Tallin.

Viro 100 – Ykkönen juhlistaa naapurimaata

Viro täyttää 100 vuotta 24. helmikuuta. Ykkönen juhlistaa erikoisojelmistolla naapurimaan merkkipäivää.

Lue lisää:

Viron sinimustavalkea lippu liehuu

Viro 100 vuotta Areenassa

Draamaa ja dokumentteja naapurimaamme vaiheista Yle Areenassa

Lue lisää:

Haikara, Viron 100-vuotislogo ja onnentoivotukset. Ilusat sünnipäeva, , 100-aastane Eesti!

Ilusat sünnipäeva, 100-aastane Eesti!

Hyvää syntymäpäivää, 100-vuotias Viro! Viro täytää 100 vuotta lauantaina 24. helmikuuta. Juhlaviikon aikana Yle Radio 1:ssä kuullaan paljon Viro-aiheisia ohjelmia. Musiikkia, historiaa, kulttuuria, ajankohtaisia aiheita.

Yle Teema