Rita Trötschkes
Yle
Omaishoitajalla on valtaa hoivattavaansa. Hoitajalla on myös mahdollisuus käyttää valtaansa väärin. Sanallinen vähättely, kosto ja kovakouraiset otteet ovat väkivallan muotoja, joita voidaan ennalta ehkäistä.
Tampereen seudun omaishoitajat ry on käynnistänyt hankkeen ”Ei saa ravistaa”. Ideana on päästä ennalta ehkäisemään vakavia tilanteita, jotta omaishoitaja ei haavoita hoivaa tarvitsevaa.
- Emme halua syyllistää omaishoitajia, vaan auttaa heitä tunnistamaan vaikeat tunteet ja hyväksymään tunteet ennen kuin ne saavat ylivallan, sanoo Tampereen seudun omaishoitajat -yhdistyksen hankekoordinaattori Erja Räty.
Tavoitteena on auttaa omaishoitajaa tunnistamaan itsessään jaksamisen rajat ja saada hänet hakemaan apua ennen kuin vaativat tilanteet kärjistyvät henkiseksi tai fyysiseksi väkivallaksi.
Synkkiä ajatuksia ja ikäviä tekoja
- Pitkään jatkunut omaishoitajan väsymys voi johtua loputtoman mustalta tuntuvasta tilanteesta, johon liittyy synkkiä ajatuksia ja tekojakin, sanoo Erja Räty.
- Omaishoitajien harjoittama väkivalta hoidettavaa kohtaan voi olla sanallista vähättelyä.
- Otteet saattavat olla liian rajuja, jolloin hoidettavaan sattuu.
- Ehkä omaishoitaja kokee häpeää hoitotilanteesta, eikä halua ottaa hyvin liikkuvaa muistisairasta mukaan ulos, vaan eristää hänet kotiin.
- Hoitaja saattaa suuttua hoivaa tarvitsevalle, kun tämä ei toimi toivotulla tavalla, sanoo Erja Räty.
Tunneparit työvälineenä
Vertaistukitapaamisessa ajatusmaailma voi alkaa muokkautua useamman terapeuttisen tuokion jälkeen niin, että valonpilkkuja löytyy uudestaan.
- Käytämme positiivista ja negatiivista tunneparia kuten viha ja rakkaus. Keskustelemme siitä, miten viha näkyy, ja miten sen saa haltuun.
- Jos vihan käsittelyssä on vaikeuksia, opettelemme vihan turvallista kanavoimista pois. Samalla keskustelukerralla käsittelemme rakkautta. Missä, miten ja miltä rakkaus tuntuu? Onko rakkauden tunnetta vaikea tavoittaa omaishoitosuhteessa?
- Etsimme rakkauden tunteita muistoista ja eri kohteista (lapset, lapsenlapset ja lemmikit), elleivät tunteet puolisoa kohtaan tunnu rakkaudellisilta.
- Muita tunnepareja ovat esimerkiksi suru-ilo, häpeä-onnistuminen, pelko-rohkeus, voimattomuus-voimaantuminen.
- Ensin käymme lävitse negatiivisen tunteen ja sitten positiivisen tunteen, jotta päällimmäiseksi mieleen jäisi hyvä ja vahva tunne, sanoo Erja Räty.
Apua saatavissa
Omaishoitajaliitto ja paikallisyhdistykset tarjoavat omaishoitajille vertaistukea ja paikan keskustella vaikeista tunteista ja tilanteista.
Lue myös: Omaishoitajan kannattaa huolehtia omasta jaksamisestaan
