Hyppää pääsisältöön

Tanja Tetzlaff tekee Rautavaaran paatoksesta herkkää

Einojuhani Rautavaara kuuluu levy-yhtiö Ondinen profiilisäveltäjiin. Isot orkesteriteokset Ondine saattoi levylle tuoreeltaan Rautavaara-buumin aikaan, mutta kamarimusiikissa riittää tekemistä. Tanja Tetzlaffin ja Gunilla Süssmannin vakiintunut sello-piano -duo on nyt levyttänyt Ondinelle Rautavaaran teoksia sellolle ja pianolle, ja uutuus antaa mukavasti uutta sävyä tulkintaperinteeseen.

Rautavaara / Works for cello and piano
Rautavaara / Works for cello and piano Uudet levyt

Levyn teokset edustavat Rautavaaran kaikkia tyylikausia. Nuoruuden kaksi preludia ja fuugaa yhdistävät uusklassismia romantiikkaan, kuusikymmentäluvun soolosellosonaatti etsii omaa ilmaisua barokista, seitsemänkymmentäluvun Polska kehittelee kansanmusiikkia Pelimannit-sarjan tyyliin, molemmat sonaatit edustavat yhä intensiivisemmäksi käyvää uusromantiikkaa, ja Sydämeni laulu onkin jo kypsän iän hempeää melodiikkaa terssipinojen päällä.

Levytekstissä Tetzlaff ja Süssmann taivastelevat Rautavaaran musiikin sitkeää ja hellittämätöntä tuskan ja vihan tunnetta, ja sen vaatimaa intensiteettiä. Suomalaisesta näkökulmasta tämä on outoa: Rautavaaran kamarimusiikki on kyllä täynnä paatosta, mutta meikäläisittäin se on varsin valoisaa sävyltään, ja intensiteettikin helpottaa aina välillä, kun kunnon hehkutusta seuraa raukea tunnelmointi tai jopa huumori.

Tavastelusta huolimatta Tetzlaff ja Süssmann eivät soita Rautavaaran kamarimusiikkia yhtä herkeämättä prässäten kuin suomalaiset usein. Tetzlaffin sellon sointi on notkea ja sileä, ja hän malttaa kasvattaa dynamiikkaa pianissimon suuntaan. Gunilla Süssmann toteuttaa pianotekstuurin sointuisasti, eikä paukuta sointupalkkeja vaan nauttii harmonian väreistä. Duo ei varmaankaan ole keikkaillut valtavasti juuri tällä ohjelmistolla, mutta silti musiikki istuu luontevasti, ja henkevää yhteissoittoa on pääasiassa helppo kuunnella, kun paatoksesta löytyy kerrankin riittävästi herkkyyttä. Muutama teknisesti hankala kohta soi hieman nahkeasti, ja Polskan teemaan duo ei saa lainkaan kansanomaista sävyä, mutta siinäpä se.

Levyn merkittävin puute liittyy ohjelmistovalintaan, ja johtunee käytännön syistä. Kun kyse on Rautavaaran sello- ja pianomusiikin kokonaislevytyksestä, soolosellosonaatin olisi mielestäni voinut jättää pois, ja ottaa sen tilalle kokeellisempaa tavaraa 70-luvulta, eli Musiikkia pystypianolle ja sähköisesti vahvistetulle sellolle.

Einojuhani Rautavaara: Teokset sellolle ja pianolle. - Tanja Tetzlaff, sello, ja Gunilla Süssmann, piano. (Ondine, ODE 1310-2)

Kuuntele Uudet levyt 27.2.2018, toimittajana Kare Eskola.