Hyttysiä, kakkaa, liian kylmä, liian kuuma ja mihin hirvikärpäsiä muka tarvitaan? Mikä suomalaisessa luonnossa ei miellytä? Luonto-Suomessa haluttiin kuulla siitä, mistä ihmiset eivät pidä luonnossa. Soittajia oli runsaasti ja sähköposti kävi kuumana. Luonto kiihdyttää ja viihdyttää…
Studiossa tunteita olivat keventämässä professori Heikki Setälä ja nisäkäsharrastaja Riku Lumiaro sekä toimittajat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.
Ongelma ei ole niinkään lintu, vaan sen kakka.
Eläinten ulosteet nostattavat monen kuulijan verenpainetta ja varsinkin valkoposkihanhien jätökset.
"Miksi kakkaterrori sallitaan? Kakkaa on kaikkialla..."
Heikki Setälä toppuuttelee ja antaisi ajan kulua.
– Aika monelle lajille käy niin, että ajan kuluessa niille tulee luontaisia loisia tai petoja, jotka vähentävät kantoja, Setälä selvittää. Mutta toki, ketä se nyt paljoa lohduttaa, että odota 50 vuotta niin ongelmaa ei enää ole.
Valkoposkihanhella on lain suoja ja myös lintudirektiivin suoja. Onko muuta keinoa kuin poistaa nurmialueet? Riku Lumiaro ehdottaa koiraa tai kettua.
– Villihanhet tarvitsevat sitä vihreää nurmea, mitä ne tulevat syömään. Mutta, jos alueella on koira, niin eipä ole valkkareita! Tai jos alueella on kettu, joka syö villihanhien poikasia, Lumiaro ehdottaa.
Studiossa todetaan, että kaikki "valkkarit" eivät pelkää koiria, mutta mieluummin kuitenkin itsensä sotkee valkoposkihanhen kakkaan kuin koirankakkaan.
Hieman yllättäen kuullaan, että myös joutsenen kakka ärsyttää.
"Joutsenet laiduntavat kuin lehmät ja paskovat laitumet pilalle. Joutsenen kakka on yhtä iso kuin pienen koiran!"
Soittaja Tuija olisi ihan valmis syömään muutaman linnun.
Olen käynyt sotaa lupiinia vastaan vuodesta 1965.
Pentti Helsingistä haluaa vaalia monilajisuutta ja pelastaa harvinaisia ketolajeja. Monilajisuus on usein kuitenkin uhattuna usein ihmisen toimesta ja Pentin vihan kohteena on pihalle etsiytynyt lupiini.
"Parhaiten olen onnistunut hävittämään ne viikatteella alkukaudesta. Juurineen kaivaminen on varmasti tehokasta teoriassa, mutta työläs toteuttaa. Ja yhtään ei saa antaa lupiinin kukkia!"
Heikki Setälä on samaa mieltä, että lupiinia sopii kyllä ihan rehellisesti vihata.
– Lupiini on tullut Suomeen yli satavuotta sitten ja levinnyt puutarhakarkulaisena. Lupiini on todellinen vaaratekijä luonnonvaraisille ketokasveille. Ne harvat kedot, mitä meillä enää on, pitäisi yrittää säilyttää, Setälä selvittää.
Lupiini saattaa kukkia vielä lokakuussa, kun puutarhanhoitaja on jo luullut voittaneensa taiston.
Riku Lumiaron mielestä lupiini on kaunis. Tielaitos on istuttanut sitä ihan tarkoituksella maisemoimaan tienreunuksia. Setälä on toista mieltä.
– Haluan säilyttää suomalaista kulttuurimaisemaa, niittyä ja ketoa, jotka lupiini kyllä tehokkaasti torppaa.
Kenen on syy, kun kalat ovat hävinneet?
Merimetsoa vihataan, koska se syö kalat, mutta myös siksi, että se on niin ruma. Lintu saa vihat päälleen muualtakin kuin Kemiönsaarelta.
"Miksi merimetsoja ei saa ampua ja hallit saavat rellestää vapaasti? Kotimaista kalaa pitäisi syödä, mutta sitä ei ole."
Merimetso on nyt sadan vuoden jälkeen palannut Suomeen ja studiossa pohditaan, voisiko hyvänä puolena ehkä pitää sitä, että ne tavallaan avaavat umpeen kasvaneita saaria, kun ne paskovat saaret täyteen.
Toinen juttu on se, että monet ruokkilinnut pesivät näissä merimetsokolonioissa ja hakevat sieltä suojaa.
– Ruotsalaisten tutkimusten mukaan 70 % merimetson ravinnosta on särkikaloja ja kivinilkkoja eli kaloja, joita ihminen ei käytä, Heikki Setälä toteaa. Yleinen käsitys on, että merimetso ei kilpaile ihmisen kanssa saaliskaloista. Hallien aiheuttamat tuhot ovat selkeästi suurempia.
– Myös ilmastonmuutos, ilmojen lämpeneminen ja jäätymisen muutokset ovat muuttaneet kalastusta, selvittää Riku Lumiaro. Totta kuitenkin on, että kalojen käytös on muuttunut, ja niitä tulee eri tavalla.
Toinen soittaja Nauvosta pohtii, voiko kalakato johtua lähellä sijaitsevasta kalankasvatuslaitoksesta?
– Kalat ovat saattaneet hävitä siksi, että kalankasvatuslaitokseen viedään isoja määriä rehukalaa, Lumiaro pohtii. Mutta siellä käytetään myös antibiootteja, jotka saattavat levitä ympäristöön.
– Kalakasvattamo saattaa myös aiheuttaa sen, että merenpohja muuttuu hapettomaksi ja siksi kalat katoavat. Mutta hapettomuuden syynä saattaa myös olla Itämeren rehevöityminen.
Sokea soittaja Tupu inhoaa kärpäsiä ja itikoita.
"Raivostuttaa etteivät linnut syö tarpeeksi itikoita! Ja kärpäset levittelevät kaikenlaista ei niin kivaa... Minua ärsyttää jo niiden äänetkin, kun sokeana en saa niitä tapettua."Tupu naurahtaa.
Nyt ollaan studiossa soittajan kanssa täysin samaa mieltä.
– Sääskiä on tavaton määrä, mutta hyttysiä on Suomessa noin 40 eri lajia. Väittäisin ettei niistä ole mitään hyötyä, toteaa Heikki Setälä. Osa hyttysistä levittää myös malariaa eli ne ovat kyllä lupiiniakin pahempi vitsaus…
Juha Laaksonen vinkkaa, että lepakot syövät merkittäviä määriä hyttysiä eli pihaan kannattaisi laittaa lepakkopönttöjä. Samoin sudenkorennot syövät hyttysiä.
– Kärpäset ovat vielä vaarallisempia kuin hyttyset, kertoo puolestaan Riku Lumiaro. Suomessa ei ole avo-ojia, mutta esimerkiksi Afrikassa kärpäset lentävät bakteereja täynnä olevaan ojaan ja sieltä ihmisen ruokalautaselle – näin kulkutaudit liikkuvat tropiikissa.
– Soittaja oli ihan oikeassa siinä, että kärpänen on maailman vaarallisin eläin ja malarialoinen on vasta kakkonen, Lumiaro jatkaa. Mutta, koska sekä kärpästen että hyttysten biomassat ovat aika suuria, niin niillä on oma merkityksensä luonnon tasapainolle.
Juha Laaksonen voisi kyllä jotkut joukot valjastaa hyttysiä vastaan, mutta Lumiaron inhokkeja ovat ehdottomasti ihmisen loiset, esimerkiksi trikiini ja bilhartsia, jotka sairastuttavat loppuelämäksi.
Natura-kiima on loukannut monia metsänomistajia.
Seuraavalle soittajalle "Natura-kiima" on aiheuttanut jopa kaksi unetonta yötä ja käsi puristuu taskussa nyrkkiin...
"Miksi Natura on kummallisesti vaiettu? Miksi siitä ei puhuta?"
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävä Natura tuli Suomeen, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin.
– Natura on loukannut monia, koska se puuttuu siihen, miten ihmiset käyttävät omaisuuttaan, Riku Lumiaro selvittää. Maanomistus on suomalaisen yhteiskunnan ydinjuttu ja oikeuksista hyvin tärkeä.
– Euroopassa luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti häviää kiihtyvää vauhtia, Lumiaro jatkaa. Biodiversiteetti on luonnon palapeli. Jos yksi osa poistetaan, niin se vaikuttaa koko luonnon toimintaan.
Natura-alueita tarvitaan siis siksi, että luonnonsuojelualueita on liian vähän, jolloin luonnon monimuotoisuus häviää. Kaksi perusjuttua menee ristiin ja Lumiaro ymmärtää molemmat näkökulmat.
Jätetään pusikoita, joissa linnut voivat pesiä.
Sitten purnataan pusikkojen ja pikkulintujen puolesta.
"Vanhalla Lahdentiellä on ollut satakieliä. Nyt pusikot ovat poissa ja samoin satakielet."
– Kaupunkiekologiassa on erittäin merkittävää, että jätetään hoitamattomia alueita ja pusikoita, joissa linnut voivat pesiä, Heikki Setälä painottaa.
Riku Lumiaro on puolestaan henkilökohtaisesti yrittänyt suojella ryteikköjä ja metsäalueita Helsingissä ja Espoossa. Riku on soittajan kanssa samaa mieltä siitä, että päättäjät ovat arkkitehtejä ja insinöörejä, jotka eivät ymmärrä mitä tekevät.
KUUNTELE RADIO-OHJELMA:
