Hyppää pääsisältöön

Apua olympialaisten vieroitusoireisiin

Peetu Piiroinen tekee voltin, takana aita, jossa olympiarenkaat.
Peetu Piiroinen tekee voltin, takana aita, jossa olympiarenkaat. Kuva: Lehtikuva PyeongChang 2018,lumilautailu,Peetu Piiroinen

Urheilu-uutiset ja -selostukset tuottavat Aristoteleen kantapää -ohjelman kuuntelijoille jatkuvasti hupia ja kielikorvan särähtelyä. Liekö syynä toimittajien kiire, vai aiheuttaako suoritusten herättämä tunnekuohu kompurointia ilmaisussa?

Tietenkin kyse voi olla myös siitä, että kuuntelijamme seuraavat erityisen tiiviisti urheilua, tai sitten siitä että toimittajat haluavat herättää huomiota harhaanjohtavilla otsikoilla.

Vesa Törnroos tähtäsi osuman päähän finaaliuusinnassa.― Kaleva 7.5.2017

Talviolympialaisten ja kotoisten hiihtokelien kunniaksi kysyimme viime viikolla Aristoteleen kantapään facebook-ryhmäläisiltä, millaisia hiihtoaiheisia sanontoja heille tulee mieleen. Moni tarjosi tuttua suksi kuuseen tai suolle -sanontaa. Myös sukuvika kun suksi ei luista sekä sukset ristissä -sanonnat jaettiin useampaan kertaan. Kanssakulkijoiden luonnehdintaan tarjottiin ihmehiihtäjää tai perässähiihtäjää.

Urho Kekkonen hiihtämässä Paavon hiihtoa 15.3.1959
Urho Kekkonen hiihtämässä Paavon hiihtoa 15.3.1959 Urho Kekkonen,hiihto,Tunturikoivikko

Marjo Matikaisen Havuja perkele! muistettiin ja neuvottiin, että latua kannattaa pyydettäessä antaa, ettei syty laturaivo. Kiinnostava tieto on, että sanonta päästä pälkähästä tulee siitä, kun saadaan suksi irroitettua jalasta. Runollisin on lennokas säe suksi suihkaa ja sompa soi.

Suksi, suksi ei luista mihinkään. Varsinkin jos ei niitä ole ensinkään. Kuka vei porstuasta porkat, no voi sian sorkat!― Popeda

Aristoteleen kantapäässä on vuosien varrella ollut aiheena niin valmentajan kuin urheiluselostajankin sanasto.

Muntur
Muntur Kuva: Susamuru Oy
juhani tamminen,
juhani tamminen, Kuva: Yle / Peter Karlberg

Ohjelmissa on käsitelty muun muassa jalkapalloilijoiden tiedonvälitystä kentällä, taitoluistelutermejä ja lumilautailua.

Tässä artikkelissa ja siihen liitetyssä ohjelmassa pitkän linjan jalkapalloammattilainen, Suomen Palloliiton pelaajakehityspäällikkö ja Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen Hannu Tihinen kertoo, miten jalkapallokentällä viestitään.

Marek Hamsik jublar.
Marek Hamsik jublar. Marek Hamšík,SSC Napoli,jalkapallo
Emmi Peltonen lyckades i EM-debuten i Tjeckien.
Emmi Peltonen lyckades i EM-debuten i Tjeckien. Kuva: EPA/MARTIN DIVISEK Emmi Peltonen,taitoluistelu

Mitä me sitten irvimme, jos urheilujournaismi siivoaa suunsa ja alkaa käyttää moitteetonta kieltä? Ehkä muutos on jo ovella. Ylen urheilutoimitus tietää, että urheilujournalismi ei ole enää fanittamista. Tulevaisuudessa saamme kenties lukea ja kuunnella entistä punnitumpia tekstejä ja puhetta, kun urhelilujournalismiin voi erikoistua ammattikorkeakoulussa.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri