Tina Cavén
Yle
Urheilu-uutiset ja -selostukset tuottavat Aristoteleen kantapää -ohjelman kuuntelijoille jatkuvasti hupia ja kielikorvan särähtelyä. Liekö syynä toimittajien kiire, vai aiheuttaako suoritusten herättämä tunnekuohu kompurointia ilmaisussa?
Tietenkin kyse voi olla myös siitä, että kuuntelijamme seuraavat erityisen tiiviisti urheilua, tai sitten siitä että toimittajat haluavat herättää huomiota harhaanjohtavilla otsikoilla.
Vesa Törnroos tähtäsi osuman päähän finaaliuusinnassa.
Talviolympialaisten ja kotoisten hiihtokelien kunniaksi kysyimme viime viikolla Aristoteleen kantapään facebook-ryhmäläisiltä, millaisia hiihtoaiheisia sanontoja heille tulee mieleen. Moni tarjosi tuttua suksi kuuseen tai suolle -sanontaa. Myös sukuvika kun suksi ei luista sekä sukset ristissä -sanonnat jaettiin useampaan kertaan. Kanssakulkijoiden luonnehdintaan tarjottiin ihmehiihtäjää tai perässähiihtäjää.
Marjo Matikaisen Havuja perkele! muistettiin ja neuvottiin, että latua kannattaa pyydettäessä antaa, ettei syty laturaivo. Kiinnostava tieto on, että sanonta päästä pälkähästä tulee siitä, kun saadaan suksi irroitettua jalasta. Runollisin on lennokas säe suksi suihkaa ja sompa soi.
Suksi, suksi ei luista mihinkään. Varsinkin jos ei niitä ole ensinkään. Kuka vei porstuasta porkat, no voi sian sorkat!
Aristoteleen kantapäässä on vuosien varrella ollut aiheena niin valmentajan kuin urheiluselostajankin sanasto.
Ohjelmissa on käsitelty muun muassa jalkapalloilijoiden tiedonvälitystä kentällä, taitoluistelutermejä ja lumilautailua.
Tässä artikkelissa ja siihen liitetyssä ohjelmassa pitkän linjan jalkapalloammattilainen, Suomen Palloliiton pelaajakehityspäällikkö ja Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen Hannu Tihinen kertoo, miten jalkapallokentällä viestitään.
Mitä me sitten irvimme, jos urheilujournaismi siivoaa suunsa ja alkaa käyttää moitteetonta kieltä? Ehkä muutos on jo ovella. Ylen urheilutoimitus tietää, että urheilujournalismi ei ole enää fanittamista. Tulevaisuudessa saamme kenties lukea ja kuunnella entistä punnitumpia tekstejä ja puhetta, kun urhelilujournalismiin voi erikoistua ammattikorkeakoulussa.
