Hyppää pääsisältöön

Avaimenreikäpuutarha – nerokas ajatus

Nyckelhålsträdgården på Strömsö
Strömsön avaimenreikäpuutarha. Nyckelhålsträdgården på Strömsö Kuva: Yle/Camilla Forsén-Ström

Avaimenreikäpuutarha (keyhole garden) tulee alun perin Afrikasta. Lähetyssaarnaajat kehittivät siellä viljelykonseptin, joka on yksinkertainen, toimiva, helppo käyttää ja hyödyntää olemassa olevia niukkoja resursseja.

Avaimenreikäpuutarhan voi rakentaa sellaisesta materiaalista, jota on saatavilla. Muunnelmia on loputtomasti, ja konsepti on nerokas. Saat samassa paketissa sekä viljelyalan että kompostin.

Avaimenreikäpuutarha on ympyrän muotoinen. Se on tavallisesti korotettu rakenne, jonka halkaisija on noin 2 m ja korkeus noin 80–100 cm, ja sen keskellä on kompostisäiliö. Itse avaimenreikä on sisäänkäynti kompostiin.

Avaimenreikäpuutarhassa on monia hyviä puolia:

  • Ergonomia. Ympärysmitta ja korkeus tekevät työskentelystä mukavaa. Ei tarvitse seistä kumarassa ja pääsee helposti kompostille.
  • Ravinteet. Komposti keskellä tuottaa ravinteita suoraan maahan.
  • Vesitalous. Afrikassa kasteluun käytetään talouden harmaavesiä.
  • Yksinkertainen rakennustyö. Avaimenreikäpuutarha on yksinkertainen rakentaa ja siihen käy mikä materiaali tahansa vain yhtä viljelykautta varten, tai jos rakentaa kestävämmistä materiaaleista sitä voi käyttää useampia viljelykausia.

Avaimenreikäpuutarhamme - hybridi

Avaimenreikäpuutarha (keyhole garden) tulee alun perin Afrikasta. Lähetyssaarnaajat kehittivät siellä viljelykonseptin, joka on yksinkertainen, toimiva, helppo käyttää ja hyödyntää olemassa olevia niukkoja resursseja.

Avaimenreikäpuutarhamme noudattaa alkuperäiskonseptia halkaisijaltaan, korkeudeltaan ja rakenteeltaan. Sen sijaan mukautimme sitä pohjoisiin olosuhteisiimme rakentamalla eräänlaisen hybridin.

Yhdistimme perinteisen avaimenreikäpuutarhaan lämpöpenkin.

Halusimme hyödyntää molempien konseptien parhaat ominaisuudet – avaimenreikäpuutarhan ergonomian ja lämpöpenkin viljelyalustana.

Suotuisa lämpöpenkki

Lämpöpenkissä viljely on vanha perinne, joka oli aika tavallinen 1900-luvun alussa.

Periaate perustuu alalämmön luomiseen. Se tehdään yksinkertaisimmin sekoittamalla olkia ja palamatonta lantaa, usein hevosenlantaa.

Olki ja lanta ”palavat” yhdessä ja antavat lämpöä ja ravinteita viljelmälle. Kasvit saavat siis oikean piristysruiskeen ravinteita eikä koko viljelykaudella tarvita muuta lannoitusta.

Lämpöpenkissä on monia etuja. Lämmin alusta aikaistaa viljelyn aloittamisen. Jos yöt ovat kylmiä, voi käyttää lasikantta.

Ellei sinulla ole lasikantta, voit hyvin peittää viljelyalan kuitukankaalla. Jos yöt ovat hyvin kylmiä, voit peittää sen kaislamatoilla, kuten ennen tehtiin, tai useammalla kerroksella kuitukangasta.

Lämpöpenkki perustetaan uudelleen joka vuosi. Edelliskauden viljelyalusta on erinomaista maanparannusainetta kukkapenkkeihin ja kasvimaalle.

Ellet halua jatkaa lämpöpenkissä viljelemistä, täytät sen vain mullalla ja viljelet tavalliseen tapaan.

  1. Tee ensin itse rakennelma. Mittasimme ympyrän, jonka halkaisija on 2 metriä ja pinosimme koivuhalkoja noin 80 cm korkeuteen. Muista jättää ympyrään aukko, joka on niin suuri, että pääset keskelle kompostin luo.
  2. Asettele sisään kompostirakennelma. Käytimme muovipintaista säleikköä.
  3. Tee avaimenreiän sivut. Käytimme filmivaneria, joka on vedenkestävää. Esteettisyyssyistä liimasimme siihen ohuita koivukiekkoja.
  4. Aloita asettelemalla kerros kiviä kompostin sisään, osaksi sen vuoksi, että se pysyy paikoillaan mutta myös ilmankierron vuoksi. Happi on tärkeää toimivalle kompostille.
  5. Asettele kerros oksia ja risuja viljelyalustan pohjalle. Polje oksat matalaksi.
  6. Levitä noin 30 cm olkia oksien päälle.
  7. Lapioi noin 30 cm:n kerros palamatonta hevosenlantaa olkien päälle ja lannan päälle taas 20–30 cm olkia.
  8. Sekoita oljet ja lanta ja lisää vielä noin 20 cm olkia.
  9. Viimeistele noin 20–30 cm:n kerroksella kalkittua ruokamultaa.

Huom! Viljelykauden aikana olki ja lanta ”palavat”, mikä tarkoittaa, että viljelyalusta painuu alaspäin. Täytä siksi lämpöpenkki reunaa myöten.

Kestää muutaman viikon, ennen kuin lämpöpenkki on valmis käytettäväksi. Voit seurata lämpöpenkin lämpötilan kehitystä lämpömittarilla.

Kun hajoamisprosessi pääsee vauhtiin, lämpötila voi nousta jopa 40–50 asteeseen. Kun maan lämpötila on noin 12–15 astetta, voit alkaa kylvää ja istuttaa.

Jos lanta ja oljet tuntuvat kuivilta, niitä pitää kastella prosessin saamiseksi vauhtiin.

Vaikka et haluaisi tehdä lämpöpenkkiä, on hyvä panna avaimenreikäpuutarhan pohjalle ensin oksia ja karkeampaa ainesta.

Owen kasvivalinnat

Avaimenreikäpuutarhaan istutettiin:

  • Koristekurpitsa, Cucurbita pepo, Rocket F1
  • Kesäkurpitsa, Cucurbita pepo, Black Beauty
  • Avomaankurkku, Cucumis sativus, Corentine F1
  • Intiaanikrassi, Trophaeolum majus nanum, Out of Africa
  • Isosamettikukka, Tagetes patula, Mowgli Bicolor

Kompostoinnin ABC

Jokaiseen puutarhaan tarvitaan komposti puutarhajätteille!
Hyvin toimiva ja hyvin hoidettu komposti prosessoi puutarhan jätteet ravinnepitoiseksi ja hyödylliseksi puutarhan maanparannusaineeksi.

Jotta komposti toimisi, muista nämä:

  • Happi. Hajoamisprosessi vaatii happea toimiakseen optimaalisesti. Rakenna komposti niin, että varmistat hapensaannin. Sen voit varmistaa esimerkiksi asettelemalla karkeita oksia kompostin pohjalle.
  • Käännä komposti. Komposti pitää kääntää pari kertaa vuodessa – keväällä ja syksyllä. Kun eri kerrokset sekoittuvat ne saavat happea, mikä nopeuttaa hajoamisprosessia.
  • Pidä komposti kosteana. Kuiva komposti on kuollut komposti. Jotta orgaanista jätettä hajottavat organismit voisivat elää ja toimia, ne vaativat kosteutta. Kompostin kosteuden pitää vastata kosteaa tiskiriepua – kostea mutta ei vettä valuva. Jatkuvalla tuoreen aineksen lisäämisellä kompostiin pidetään yllä kosteutta. Jos komposti vaikuttaa kuivalta, sitä voi hyvin kastella.
  • Lämpö. Orgaanisen aineksen hajoaminen synnyttää lämpöä. Jotta komposti toimisi optimaalisesti, lämpötilan pitäisi olla 35–55 astetta.
  • Vältä rikkaruohonjuuria ja kasvisairauksia. Periaatteessa kaikki puutarhajäte soveltuu kompostoitavaksi. Vältä kuitenkin hankalien juuririkkaruohojen kuten ohdakkeiden laittamista kompostiin. Vältä myös siemeniä muodostavia yksivuotisia rikkakasveja. Älä myöskään pane kompostiin ainesta, jossa epäilet olevan kasvitauteja.
  • Pilko ainekset. Mitä pienempää aines on, sitä nopeammin hajoaminen tapahtuu. Siksi kannattaa repiä tai pilkkoa suuremmat kasvinosat ennen kompostiin laittamista

.

Hoida kompostia kuin hyvää ystävää – se maksaa vaivannäkösi takaisin tuhatkertaisesti ja vaivannäkö kannattaa!

Lue lisää kompostoinnista tästä

Strömsö

Strömsö Instagramissa

Ruudussa