Hyppää pääsisältöön

André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

André Noël Chaker
André Noël Chaker (v. 1993) on hankkinut vankan kokemuksen kansainvälisen urheilubisneksen huipulta. André Noël Chaker Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen André Noël Chaker

Kotikadulla Kanadan Montrealissa kiusattiin

Retoriikan taito lienee suoraa verenperintöä. Kreikkalaiset ja Egyptin koptilaisjuuret isän puolelta ja äidin napolilainen suku kasvattivat perheen lapset keskustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteensä. "The fucking frog" oli kulmakunnan englanninkielisten koviksien häijy nimitys nuorelle Andrélle, jota kiusattiin ranskankielisen taustansa takia. Vielä 1970-luvulla Kanadassa kieliriitoja ja suoranaista vainoamista esiintyi paljon ja se sai ikäviä muotoja.

Katkera kokemus opetti isoja asioita ja siitä selviytyminen kääntyi voimavaraksi. André Noëlista tuli aukottoman kaksikielinen. Hänen englantinsa ei paljastanut ranskalaisuuden häivääkään. Perheelle rakas ja tärkeä ranskan kieli pysyi hänessä lujasti ja yliopistotasolla hän suoritti kaksikielisen oikeustieteen Master-tutkinnon.

Kotimaaksi Suomi

Ensimmäisiä kertoja Suomessa André Noël kävi 30 vuotta sitten ja asettui pysyvästi maahamme asumaan v. 1992. Nykyään hän on Suomen kansalainen. Chaker ei tullut tänne rakkauden vuoksi, vaan opettamaan. Hän opiskeli juridiikkaa Pariisissa Sorbonnen yliopistossa kun vaihto-ohjelman kautta tarjoutui mahdollisuus lähteä suomalaiseen kesälukioon töihin. Kansainväliset huipputason tehtävät Jyväskylän yliopistossa toimivassa liikuntatieteen järjestössä (ICSSPE) ja sittemmin Veikkaus Oy:n palveluksessa juurruttivat miehen lopullisesti maahamme.

André Noël viljeli myös toista rakkauttaan, musiikkia ja perusti 1992 yhtyeen nimeltä Les Frogs, joka levytti ja teki keikkoja ahkerasti. André Noël toimi itse laulusolistina. Bändin humoristinen nimi kumpuaa lapsuuden synkästä kielikiusaamisesta. Satunnaisia laulukeikkoja mies tekee edelleen ja antoi satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi suomalaisille lahjaksi musiikkivideon, jossa laulaa Finlandia-hymnin englanniksi Helsingin Senaatintorilla.

Kauppakorkeakoulun MBA-tutkinnon opiskelijoiden piiristä kanadalaismiehen elämään ilmestyi vuonna 2000 Hanna, vaalea suomalaiskaunotar Savon sydämestä. Pari vihittiin kolme vuotta myöhemmin. Onnelliseen perheeseen syntyi pian esikoistytär Alexandra ja sitten poika Tristan. Puolisot ovat kumpikin ahkeria yrittäjiä, kukoistavat työssään ja toteuttavat pitkäaikaisia haaveitaan. Hanna Chaker on rakennus- ja sisustusalan yrittäjä ja hoitaa perheen "lomakylämaatilaa", romanttista Villa Stenberg -majoitusyritystä Lohjalla. André Noëlin oma yritys C&C Global Advocates on monimuotoinen juridiikan ja liike-elämän toimija. Perhe asuu Espoossa ja lomailee mielellään talvisessa Lapissa, koska talven kaikki riemut ovat kanadalaisen isän ja koko perheen sydämenasia.

Menestyjän tausta ja ura

Chaker suoritti oikeustieteen Master- ja jatkotutkinnon Montrealin McGill-yliopistossa (1989, 1990) ja hankki vielä New Yorkissa harjoitettavaa lakimiestoimintaa varten alan jatkotutkinnon (1991). Lisäksi hän opiskeli Pariisin Sorbonnessa ja suoritti MBA-tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 2000. Hän on toiminut kansainvälisen liikuntatieteellisen järjestön ICSSPE:n pääsihteerinä 1992-1996 ja European College of Sport Sciencen johtajana 1997-1998. Samoihin aikoihin hän aloitti myös Helsinki 2006 -talviolympiakisahankkeen markkinointipäällikkönä.

Chaker oli teknologia-alan yritys Mobicus Oy:n toimitusjohtaja 2001-2003 ja sittemmin Helsingissä v. 2005 pidettyjen yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen laki- ja protokolla-asioiden johtaja. Vuonna 2008 hän aloitti toimintansa Veikkaus Oy:n ajanvietemarkkinajohtajana ja jatkoi toimitusjohtajan neuvonantajana aina vuoteen 2014.

Puhuja ja esiintyjä

Huippupaikoilla toimiminen toi mukaan paljon julkisuutta ja esiintymistä. Tilanteet sujuivat luontevasti ja pian huomattiin André Noël Chakerin sädehtivä persoona ja puhujantaidot. Hän osasi heittäytyä, pohdituttaa ja naurattaa. Hän vetosi suomalaisiin ja suomalaisuuteen juuri oikeista naruista vetämällä: puhui meistä lämmöllä ja lopulta myös omalla kielellämme.

Ylen toimittaja, André Noëlin hyvä ystävä, Arvo Vuorela keksi miehelle nokkelan adjektiivin "retorikas", jonka André sittemmin otti sanastoonsa. Retoriikka juontaa juurensa antiikin Kreikasta, jossa on myös André Noëlin esi-isisät. Itse Aristoteles sanoo, että retoriikka on sekä taidetta että tiedettä. Tästä filosofiasta André Noël on pitänyt kiinni julkisissa esiintymisissään, joita on viime vuosina ollut yli 200 vuodessa.

Suomalaisarvoja positiivisesti ja rakentavasti

André Noël Chaker käsittelee Suomen ominaisimpia kysymyksiä ja erityisesti sitä, miksi ja miten tämä vielä 150 vuotta sitten nälkää nähnyt kansakunta on noussut maailman "top-kymppiin" kaikilla mittareilla.

–Olennaista on suomalainen arvomaailma, joka on kestävällä pohjalla. Suomalaiset itse viljelevät rakkaita kliseitä kielensä ylitsepääsemättömästä vaikeudesta, luonteensa hiljaisuudesta, ujoudestaan ja kansan sisäänpäinkääntyneisyydestä. Ilmaston kovuus ja pitkä, pimeä talvi ovat turvallisia myyttejä, joiden takana on mielellään eletty ja eletään yhä. Ja miksipä ei?

–Juuri nämä tekijät selittävät Suomen yhteiskunnalliset vahvuudet, arvioi André Noël Chaker. Hän kääntää maailmallakin vähintään oudoiksi mielletyt myytit meille positiivisiksi. Asioista, joista meitä on aina arvosteltu, nousee André Noël Chakerin analyysissa suomalaisille isot kehut. Tässä on meille terveellistä pohdittavaa.

André Noël Chaker on kiteyttänyt suomalaisuusajatuksensa kolmeen teokseen:

The Finnish Miracle – Ihanuuksien ihmemaa (2011)
Joulupukin unelma (2014)
The Finnish Miracle – 100 menestyksen vuotta (2017)

Teokset on julkaistu sekä suomeksi, että englanniksi. Kirjailijalta on aiemmin julkaistu kansainvälisiä teoksia, joiden lähtökohtana on tutkiva juridiikka ja liike-elämä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Marianne Heikkilä 18.8.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Marianne Heikkilä 18.8.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

    Satu Kiljusen tärkein juttu on maalata ihminen.

    Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon.

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kenelle sinä haluaisit toivoa runoa? Lähetä toiveesi Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmaan torstaihin mennessä

    Tällä lomakkeella toivot runoa kätevästi

    Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma haastaa kuulijat toivomaan runoa ja lähettämään sen siivin viestin maailmalle. Kenelle sinä haluat omistaa runon? Toiveita voi esittää ennalta tällä lomakkeella torstaihin 5.7. asti. Meistä olisi mukavaa kuulla valinnastasi, joten liitä mukaan runoon liittyvä tarina tai viesti ja yhteystietosi, jotta saamme sinuun yhteyden.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.