Hyppää pääsisältöön

André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

André Noël Chaker
André Noël Chaker (v. 1993) on hankkinut vankan kokemuksen kansainvälisen urheilubisneksen huipulta. André Noël Chaker Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen André Noël Chaker

Kotikadulla Kanadan Montrealissa kiusattiin

Retoriikan taito lienee suoraa verenperintöä. Kreikkalaiset ja Egyptin koptilaisjuuret isän puolelta ja äidin napolilainen suku kasvattivat perheen lapset keskustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteensä. "The fucking frog" oli kulmakunnan englanninkielisten koviksien häijy nimitys nuorelle Andrélle, jota kiusattiin ranskankielisen taustansa takia. Vielä 1970-luvulla Kanadassa kieliriitoja ja suoranaista vainoamista esiintyi paljon ja se sai ikäviä muotoja.

Katkera kokemus opetti isoja asioita ja siitä selviytyminen kääntyi voimavaraksi. André Noëlista tuli aukottoman kaksikielinen. Hänen englantinsa ei paljastanut ranskalaisuuden häivääkään. Perheelle rakas ja tärkeä ranskan kieli pysyi hänessä lujasti ja yliopistotasolla hän suoritti kaksikielisen oikeustieteen Master-tutkinnon.

Kotimaaksi Suomi

Ensimmäisiä kertoja Suomessa André Noël kävi 30 vuotta sitten ja asettui pysyvästi maahamme asumaan v. 1992. Nykyään hän on Suomen kansalainen. Chaker ei tullut tänne rakkauden vuoksi, vaan opettamaan. Hän opiskeli juridiikkaa Pariisissa Sorbonnen yliopistossa kun vaihto-ohjelman kautta tarjoutui mahdollisuus lähteä suomalaiseen kesälukioon töihin. Kansainväliset huipputason tehtävät Jyväskylän yliopistossa toimivassa liikuntatieteen järjestössä (ICSSPE) ja sittemmin Veikkaus Oy:n palveluksessa juurruttivat miehen lopullisesti maahamme.

André Noël viljeli myös toista rakkauttaan, musiikkia ja perusti 1992 yhtyeen nimeltä Les Frogs, joka levytti ja teki keikkoja ahkerasti. André Noël toimi itse laulusolistina. Bändin humoristinen nimi kumpuaa lapsuuden synkästä kielikiusaamisesta. Satunnaisia laulukeikkoja mies tekee edelleen ja antoi satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi suomalaisille lahjaksi musiikkivideon, jossa laulaa Finlandia-hymnin englanniksi Helsingin Senaatintorilla.

Kauppakorkeakoulun MBA-tutkinnon opiskelijoiden piiristä kanadalaismiehen elämään ilmestyi vuonna 2000 Hanna, vaalea suomalaiskaunotar Savon sydämestä. Pari vihittiin kolme vuotta myöhemmin. Onnelliseen perheeseen syntyi pian esikoistytär Alexandra ja sitten poika Tristan. Puolisot ovat kumpikin ahkeria yrittäjiä, kukoistavat työssään ja toteuttavat pitkäaikaisia haaveitaan. Hanna Chaker on rakennus- ja sisustusalan yrittäjä ja hoitaa perheen "lomakylämaatilaa", romanttista Villa Stenberg -majoitusyritystä Lohjalla. André Noëlin oma yritys C&C Global Advocates on monimuotoinen juridiikan ja liike-elämän toimija. Perhe asuu Espoossa ja lomailee mielellään talvisessa Lapissa, koska talven kaikki riemut ovat kanadalaisen isän ja koko perheen sydämenasia.

Menestyjän tausta ja ura

Chaker suoritti oikeustieteen Master- ja jatkotutkinnon Montrealin McGill-yliopistossa (1989, 1990) ja hankki vielä New Yorkissa harjoitettavaa lakimiestoimintaa varten alan jatkotutkinnon (1991). Lisäksi hän opiskeli Pariisin Sorbonnessa ja suoritti MBA-tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 2000. Hän on toiminut kansainvälisen liikuntatieteellisen järjestön ICSSPE:n pääsihteerinä 1992-1996 ja European College of Sport Sciencen johtajana 1997-1998. Samoihin aikoihin hän aloitti myös Helsinki 2006 -talviolympiakisahankkeen markkinointipäällikkönä.

Chaker oli teknologia-alan yritys Mobicus Oy:n toimitusjohtaja 2001-2003 ja sittemmin Helsingissä v. 2005 pidettyjen yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen laki- ja protokolla-asioiden johtaja. Vuonna 2008 hän aloitti toimintansa Veikkaus Oy:n ajanvietemarkkinajohtajana ja jatkoi toimitusjohtajan neuvonantajana aina vuoteen 2014.

Puhuja ja esiintyjä

Huippupaikoilla toimiminen toi mukaan paljon julkisuutta ja esiintymistä. Tilanteet sujuivat luontevasti ja pian huomattiin André Noël Chakerin sädehtivä persoona ja puhujantaidot. Hän osasi heittäytyä, pohdituttaa ja naurattaa. Hän vetosi suomalaisiin ja suomalaisuuteen juuri oikeista naruista vetämällä: puhui meistä lämmöllä ja lopulta myös omalla kielellämme.

Ylen toimittaja, André Noëlin hyvä ystävä, Arvo Vuorela keksi miehelle nokkelan adjektiivin "retorikas", jonka André sittemmin otti sanastoonsa. Retoriikka juontaa juurensa antiikin Kreikasta, jossa on myös André Noëlin esi-isisät. Itse Aristoteles sanoo, että retoriikka on sekä taidetta että tiedettä. Tästä filosofiasta André Noël on pitänyt kiinni julkisissa esiintymisissään, joita on viime vuosina ollut yli 200 vuodessa.

Suomalaisarvoja positiivisesti ja rakentavasti

André Noël Chaker käsittelee Suomen ominaisimpia kysymyksiä ja erityisesti sitä, miksi ja miten tämä vielä 150 vuotta sitten nälkää nähnyt kansakunta on noussut maailman "top-kymppiin" kaikilla mittareilla.

–Olennaista on suomalainen arvomaailma, joka on kestävällä pohjalla. Suomalaiset itse viljelevät rakkaita kliseitä kielensä ylitsepääsemättömästä vaikeudesta, luonteensa hiljaisuudesta, ujoudestaan ja kansan sisäänpäinkääntyneisyydestä. Ilmaston kovuus ja pitkä, pimeä talvi ovat turvallisia myyttejä, joiden takana on mielellään eletty ja eletään yhä. Ja miksipä ei?

–Juuri nämä tekijät selittävät Suomen yhteiskunnalliset vahvuudet, arvioi André Noël Chaker. Hän kääntää maailmallakin vähintään oudoiksi mielletyt myytit meille positiivisiksi. Asioista, joista meitä on aina arvosteltu, nousee André Noël Chakerin analyysissa suomalaisille isot kehut. Tässä on meille terveellistä pohdittavaa.

André Noël Chaker on kiteyttänyt suomalaisuusajatuksensa kolmeen teokseen:

The Finnish Miracle – Ihanuuksien ihmemaa (2011)
Joulupukin unelma (2014)
The Finnish Miracle – 100 menestyksen vuotta (2017)

Teokset on julkaistu sekä suomeksi, että englanniksi. Kirjailijalta on aiemmin julkaistu kansainvälisiä teoksia, joiden lähtökohtana on tutkiva juridiikka ja liike-elämä.

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.