Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Paineessa pääkuva

Tutkimus todistaa: opiskelijat voidaan jakaa innostuneisiin, stressaantuneisiin, kyynisiin ja uupuneisiin

Infografiikka kertoo, että lukiolaisista 44% on innostuneita, 28% stressaantuneita, 14% kyynisiä ja 14% uupuneita.
Taulukossa kuvataan lukiolaisten jakaantumista eri opiskelijatyyppeihin. Infografiikka kertoo, että lukiolaisista 44% on innostuneita, 28% stressaantuneita, 14% kyynisiä ja 14% uupuneita. Kuva: Yle / Laura Rahinantti opiskelijat

Yksi kokee opiskelun mieluisana, toinen stressaa ja pelkää epäonnistumista. Kolmas kokee ettei riitä ja uupuu, neljäs ei näe opiskelua lainkaan merkityksellisenä. Uusi tutkimustulos osoittaa opiskelijoiden suhtautuvan kouluun ja opiskeluun hyvin erilailla. Mikä selittää erilaisia opiskelijatyyppejä ja miten tehdä kaikista innostujia?

Laajassa tutkimusprojektissa (FindEdu ja Mind the Gap) tutkittiin opiskelijoiden hyvinvointia ja motivaatiota suhteessa opiskeluun. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä opiskelijatyyppiä: innostuneet, stressaantuneet, kyyniset ja uupuneet.

Opiskelijatyypit poikkeavat toisistaan esimerkiksi siinä, miten opiskelijat suhtautuvat opiskeluun ja epäonnistumisiin. Myös sukupuolet jakautuvat eri opiskelijatyypeissä hieman erilailla. Stressaantuneet opiskelijat ovat useammin tyttöjä, vaikka stressaantuneiden poikien määrä on koko ajan lisääntymässä. Kyyninen suhtautuminen opintoihin taas on tyypillisempää pojilla kuin tytöillä.

Tee testi ja selvitä, mitä opiskelijatyyppiä sinä muistutat!

Miksi vain alle puolet lukiolaisista ovat innostuneita?

–Lukiossa kilpailu ja arvosanojen merkitys lisääntyvät. Samalla yhteisöllisyys vähenee, eikä opettajilta saa yhtä paljon henkistä tukea opiskeluun kuin aikaisemmin, kommentoi tutkimusryhmään kuuluva psykologian ja kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro.

Hänen mukaansa yhteisöllisyyden väheneminen on yksi esimerkki siitä, miten nuorten tarpeet ja koulun käytännöt eivät kohtaa. Tämä voi heijastua nuorten motivaatioon ja hyvinvointiin.

–Nuorille on tärkeää tuntea, että he voivat vaikuttaa asioihin. Lukiossa ei kuitenkaan ole kauheasti vaikutusmahdollisuuksia.

Kolmas haaste on Salmela-Aron mukaan se, että lukiossa opiskelijoiden täytyy ottaa paljon enemmän vastuuta opinnoistaan kuin peruskoulussa. Monelle tämä tulee yllätyksenä, ja lukiolaiset voivat kokea, ettei heillä ole valmiuksia saavuttaa lukio-opiskeluun liittyviä tavoitteita.

Miten tehdä kaikista opiskelijoista innostujia?

Tutkimustuloksista käy selkeästi ilmi, etteivät lukiolaiset ole yhtenäinen ryhmä ja he tarvitsevat myös erilaista tukea.

–Stressaavat opiskelijat hyötyvät opiskelutaitojen kehittämisestä, kun taas kyyniset kaipaavat parempaa opintojen ohjausta, jossa pyritään löytämään opiskelun merkityksellisyyttä, kertoo Salmela-Aro.

Uupumus on otettava erityisen vakavasti, sillä pahimmillaan se voi johtaa masennukseen. Salmela-Aro neuvoo uupunutta opiskelijaa kääntymään esimerkiksi koulupsykologin puoleen.

–Täytyy muistaa, etteivät opiskelijaryhmät ole pysyviä vaan opiskelija voi liikkua ryhmästä toiseen. Uusi tutkimus osoittaa, että esimerkiksi stressinhallintataidot kehittyvät paljon lukioiässä, Salmela-Aro korostaa.

Lukioaikana taidot muuttuvat suuresti, ja niiden kehittymiseen voi itse vaikuttaa. Myöskään älykkyys ja osaaminen eivät ole pysyviä ominaisuuksia. Aivot ovat kuin muutkin lihakset: kun niitä käyttää, ne kehittyvät ja muotoutuvat.

Innostuneet eivät luovuta helpolla

Tutkimuksen mukaan suurin lukiolaisten ryhmä (44 %) ovat innostuneet opiskelijat. Innostus ei välttämättä ole kaikilla kovin voimakasta, mutta innostuneet opiskelijat pitävät koulunkäyntiä useimmiten mielekkäänä, menestyvät hyvin opinnoissaan ja voivat myös muuten hyvin. He eivät luovuta vaativienkaan tehtävien edessä eivätkä pyri pääsemään opiskelusta mahdollisimman helpolla.

Stressaantuneita lukio sekä innostaa että kuormittaa

Toiseksi suurin lukiolaisten ryhmä ovat stressaantuneet opiskelijat (28 %). Hekin ovat innostuneita opiskelusta, mutta kokevat samalla uupumusasteista väsymystä ja riittämättömyyttä opiskelijana. Stressaantuneet opiskelijat ovat sitoutuneita opiskeluun. He panostavat siihen ja kokevat sen mielekkääksi. Usein stressaantuneet opiskelijat pärjäävät opinnoissaan hyvin, mutta kokeet, arvosanat ja menestyminen stressaavat heitä.

Stressaantuneet opiskelijat ovat esimerkki siitä, että lukiolaiset voivat olla yhtä aikaa innostuneita ja kuormittuneita. Stressaantuneet opiskelijat pelkäävät usein epäonnistumista opinnoissa ja heidän itsetuntonsa on huonompi. Myös masennuksen oireet ovat tyypillisempiä stressaantuneilla kuin innostuneilla lukiolaisilla. Tämän takia erityisesti suoritus- ja menestyshakuiset opiskelijat ovat alttiita uupumaan, vaikka opiskelu olisikin mielekästä ja he menestyisivät siinä hyvin.

Kyyninen ei näe opiskelun merkitystä

Kyynisiä opiskelijoita on lukiolaisista noin 14 prosenttia. Kyyniset opiskelijat eivät koe opiskelua merkityksellisenä. He ovat kadottaneet koulunkäynnin mielekkyyden ja suhtautuvat siihen välinpitämättömästi. Kyyniset opiskelijat syyttävät usein epäonnistumisistaan ulkoisia tekijöitä, kuten huonoja opettajia.

Uupuneet kokevat stressiä, kyynisyyttä ja riittämättömyyttä

Lukiolaisista 14 prosenttia luokitellaan uupuneiksi. He kokevat kaikkia uupumuksen tekijöitä: stressiä, kyynisyyttä ja riittämättömyyttä. Uupuneet opiskelijat ovat jatkuvasti kuormittuneita eivätkä he pysty rentoutumaan tai palautumaan. Arvosanat ja tavoitteet ovat voineet laskea uupumuksen myötä.

Koulu-uupumus on yksi masennuksen riskitekijöistä, minkä takia uupumus on otettava vakavasti. Jos tunnistaa itsessään uupumuksen piirteitä, kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi koulupsykologiin.

Jäitkö pohtimaan, mihin ryhmään itse kuulut? Tee testi ja selvitä, mitä opiskelijatyyppiä sinä muistutat!

Artikkeli on tehty yhteistyössä psykologian ja kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aron kanssa. Artikkeli on osa Abitreenien Paineessa-kampanjaa. Paineessa auttaa lukiolaisia valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin henkisesti. Se tarjoaa tietoa ja työkaluja luku-urakasta selviytymiseen ja opiskeluihin liittyvän stressin hallintaan. Lisätietoa Paineessa-kampanjasta.

  • Motivaatiotreenit osa 5/5 – Näin saavutat tavoitteesi

    Näin saavutat asettamasi tavoitteet.

    Hyvä tavoite on selkeä ja mitattavissa oleva. Motivaatiotreenien viidennessä osassa palataan tarkastelemaan aiemmin asettamiasi tavoitteita. Saat keinoja arvioida, mitkä tavoitteet olet jo saavuttanut ja millaisia ovat tavoitteesi jatkossa.

  • Motivaatiotreenit osa 4/5 – Tunnista sisäiset motiivisi ja panosta vahvuuksiisi

    Näin tunnistat sisäiset motiivisi.

    On kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka tunnistavat omat luontaiset vahvuutensa ja hyödyntävät niitä; sekä niitä, jotka tunnistavat omat heikkoutensa ja yrittävät korjata niitä. Motivaatiotreenien neljännessä osassa autetaan sinua keskittymään vahvuuksiisi ja löytämään olosuhteet, joissa oppiminen on sinulle luontaista.

  • Motivaatiotreenit osa 3/5 – Tunnista voimavarasi ja selätä huono päivä

    Näin pidät huolta voimavaroistasi.

    Olet ehkä huomannut, että stressin lisääntyessä et enää jaksakaan lähteä illalla liikkumaan tai tapaamaan ystäviä. Vähän aikaa ihminen jaksaa sinnitellä voimiensa äärirajoilla, mutta pidemmällä aikavälillä käy huonosti. Motivaatiotreenien kolmannessa osassa opit sekä tunnistamaan omat voimavarasi, säilyttämään ne, että ottamaan niistä kaiken irti opiskelussa.

Paineessa

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit