Hyppää pääsisältöön

Koskikara – sulapaikkojen karski sukeltelija

Koskikara vedessä
Koskikara vedessä Kuva: Yle/Juha Laaksonen koskikara

Koskikara on monella tavalla hämmästyttävä lintu. Se muuttaa talveksi Suomeen ja sukeltaa ruokansa virtaavasta vedestä myös talvipakkasilla.

Koskikara lentää ylävirtaan ja pudottautuu koskeen. Sukeltaa pohjaan ja antaa virran kuljettaa. Välillä se pulpahtaa pintaan kuin korkki. Koskikara kulkee tällä tavalla virtaa pitkin ruokaillen jopa 20-30 metriä. Alajuoksulla se nousee taas siivilleen ja aloittaa saman uudestaan....

– Koskikara on kiinnostanut ihmisiä jo 1800-luvulta asti. Minulle se on läheinen nimenomaan siksi, että on hämmästyttävää miten se on sopeutunut tällaisiin vaativiin talviolosuhteisiin, kertoo luontoharrastaja Jyrki Tolvanen.

Minna Pyykkö kävi Jyrkin johdolla Uudellamaalla seuraamassa koskikarojen rengastusta Inkoossa ja Siuntiossa.

Parhaiten näkee kaikenlaista, kun viipyilee virtapaikoissa.

Jyrki Tolvanen on rengastanut koskikaroja jo vuosikymmeniä. Hän löysi koskikarat talviharrastuksekseen 15-vuotiaana.

Minna Pyykkö haastattelee koskikaran rengastajaa Jyrki Tolvasta.
Minna Pyykkö haastattelee koskikaran rengastajaa Jyrki Tolvasta. Kuva: Juha Laaksonen Koskikara,Minna Pyykön maailma

– Kyllähän tämä äänimaisema on jo pelkästään sellainen missä ainakin minä olen viihtynyt suurimman osan elämästäni, Tolvanen toteaa.

– Kaikki tiedot, mitä rengastamalla voidaan saada, on kyllä jo saatu. Nykyään ihmettelen enemmän koskikaran sielunelämää. Viipyilen, fiilistelen ja peilailen ehkä omia tunteitani koskikaran elämään.

– Näin ihmisen silmin katsottuna kateeksi käy, sillä sen elämä vaikuttaa tosi hauskalta.

Lintu ei saa missään vaiheessa kärsiä siitä, että sen elämään puututaan.

Lintu yritetään saada mahdollisimman nopeasti rengastettua, mitattua, punnittua ja tiedot kirjattua. Porukkaa on hyvä olla, kun viritetään verkkoa ja lintu yritetään saada kiinni.

– Koskikara pyydystetään talvella niin, että laitetaan isosilmäinen lintuverkko kahden kepin väliin joen yli, Tolvanen selvittää. Koskikara seuraa lentäessään jokea.

– Verkko viritetään paikkaan, mistä rengastaja pääsee kahlaamaan joen yli eikä siihen käy tuuli. Usein jokilaaksot ovat juuri tällaisia paikkoja.

Linnun kaikki liikenevä aika menee ravinnon etsimiseen, jotta se selviäisi kylmästä päivästä ja ennen kaikkea seuraavasta kylmästä yöstä. Ja sitä pitää kunnioittaa.

Karsikilla sukeltajalla on napakka nokka ja voimakkaat siivet.

Lintu lentää verkkoon ja rengastus alkaa. Koskikara on jäntevä lintu - napakka nokka, voimakkaat jalat ja pitkät kynnet.

Rengastaja pitää koskikaraa kädessä.
Rengastaja pitää koskikaraa kädessä. Kuva: Juha Laaksonen Koskikara,Minna Pyykön maailma

Linnulla on myös voimakkaat siipilihakset siiven etureunassa. Niitä hyödyntämällä koskikara pääsee joen pohjaan etsimään ravintoa.

– Ravintoa löytyy parhaiten paikoista, missä on pohjakasvillisuutta ja kivikkoa. Sieltä löytyy hyönteisten esiasteita – katkoja ja mäkäräisen toukkia, Tolvanen selvittää.

– Jo lentokyvyttömät poikaset osaavat kauhoa siivillään vedessä.

Koskikaran ikä voidaan päätellä sen käsisulkien peitinhöyhenistä ja siivet kertovat myös linnun sukupuolen.

– Tämä on nuori lintu, syntynyt kesällä 2017, luultavasti jossain Ruotsin tai Norjan ylänköalueilla.

– Tämä yksilö on koiras, koska sen siiven mitta on 101 mm, Tolvanen kertoo. Koirailla siiven pituus on yli 94-96 mm.

Sitten lintu laitetaan pussiin ja punnitaan. Paino: 73,5 grammaa.

Rengastusnumerot, päivämäärät, paikat ja mittaustiedot kirjataan muistikirjaan. Jyrkin ensimmäinen rengastus on kirjan mukaan ollut lähes 40 vuotta sitten, vuonna 1979.

Koskikara jää istuskelemaan alajuoksulle joenpenkan jäiselle rantakivelle.

Koskikarat menevät yöpuulle, kun taivaan puna sammuu ja hämärä laskeutuu.
Koskikaran rengastusta koskessa.
Koskikaran rengastusta koskessa. Kuva: Juha Laaksonen Koskikara,Minna Pyykön maailma

Koskikara laitautuu yöpuulle hoitamalla tiivistä ja paksua höyhenpeitettään. Lintu nokkaa pyrstön tyvessä sijaitsevasta talirauhasesta vähän rasvaa ja sivelee sitä höyhenpeitteeseen.

– Pahinta, mitä illalla voi tapahtua on se, että koskikara kastelee itsensä juuri ennen yöpymistä.

Koskikarat yöpyvät suojaisassa paikassa, mihin ei käy tuuli. Paikan pitää olla myös sellainen, että se on sula seuraavanakin aamuna.

– Ne yöpyvät usein rakennuksien koloissa tai tuuheissa kuusissa kosken läheisyydessä, Tolvanen kertoo. Myös tykkylumiset rantapuut käyvät yöpymispaikoiksi.

Koskikarat yöpyvät hyvinkin lähellä toisiaan, vaikka päiväsaikaan jokaisella on virtapaikassa oma reviirinsä.

Suomessa koskikaroja pesii ennen kaikkea Itä-Lapissa, Kuusamossa.

Keväällä koskikara voi lähteä takaisin synnyinseudulleen, mutta se voi myös löytää Suomesta pesimäkumppanin ja jäädä tänne kesäksi.

– Yleensä koskikara tulee loka-, marraskuussa Norjasta ja Ruotsista talvehtimispaikoille Suomeen.

Koskikarat tulevat samoille paikoille vuosi toisensa jälkeen. Jyrki Tolvasen on helppo päätellä mistä hän löytää lintuystävänsä myös ensi talvena.

  • Miksi ahven kellertää ja jää vihertää?

    Luontoillan kuulijoiden kuvalliset kysymykset.

    Miten ahvenesta tuli kultaisen kellertävä? Entä mihin ilmiöön retkiluistelija törmäsi, kun näki Pernajanlahden jäällä kilometreittäin vihreää halkeamaa? Luontoillassa pohditaan tällä kertaa muun muassa kuulijoiden lähettämien kuvien erikoisen värisiä luonnonilmiöitä.

  • Lumivyöryä ei voi täysin ennustaa, mutta vaaraa voi ennakoida

    Lumivyöryn laukeamisen syyt ja seuraukset.

    Lumipeitteen vyöryherkkyys riippuu maastosta ja sääoloista. Jyrkkä rinne ja paljon lunta, kevätauringon paahde tai kova tuuli – lumipeitteen ja lumen koostumus muuttuu jatkuvasti. Kukaan ei hallitse kaikkea, mutta vyöryvaaraa voidaan tutkia ja ennakoida.

  • Nuori aktivisti jalosti ilmastoahdistuksen toiminnaksi – Laura Kolehmainen ja tuhannet muut vaativat päättäjiltä pikaista ryhtiliikettä

    Laura Kolehmainen päätti yksin aloittaa ilmastokampanjoinnin

    Kun karua kieltä puhunut ilmastoraportti julkaistin viime vuoden lopulla, Laura Kolehmainen päätti toimia. Hän aloitti yksin ilmastokampanjan, jolla yritetään herättää päättäjiä toimimaan. Nyt kampanjaan on liittynyt suuri joukko ihmisiä ja vetoomuksen ovat jo tuhannet allekirjoittaneet. Kolehmainen toivoo, että kampanja poistaa ilmastoahdistusta ja antaa ihmisille tunteen siitä, että asioille voi vielä tehdä jotain.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Lumivyöryä ei voi täysin ennustaa, mutta vaaraa voi ennakoida

    Lumivyöryn laukeamisen syyt ja seuraukset.

    Lumipeitteen vyöryherkkyys riippuu maastosta ja sääoloista. Jyrkkä rinne ja paljon lunta, kevätauringon paahde tai kova tuuli – lumipeitteen ja lumen koostumus muuttuu jatkuvasti. Kukaan ei hallitse kaikkea, mutta vyöryvaaraa voidaan tutkia ja ennakoida.

  • Avara luonto keväällä 2019

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja keväällä 2019. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Nuori aktivisti jalosti ilmastoahdistuksen toiminnaksi – Laura Kolehmainen ja tuhannet muut vaativat päättäjiltä pikaista ryhtiliikettä

    Laura Kolehmainen päätti yksin aloittaa ilmastokampanjoinnin

    Kun karua kieltä puhunut ilmastoraportti julkaistin viime vuoden lopulla, Laura Kolehmainen päätti toimia. Hän aloitti yksin ilmastokampanjan, jolla yritetään herättää päättäjiä toimimaan. Nyt kampanjaan on liittynyt suuri joukko ihmisiä ja vetoomuksen ovat jo tuhannet allekirjoittaneet. Kolehmainen toivoo, että kampanja poistaa ilmastoahdistusta ja antaa ihmisille tunteen siitä, että asioille voi vielä tehdä jotain.

  • Näin valitset sukset oikein

    Poimi tästä vinkit suksikaupoille.

    Kunnolliset hiihtovälineet lisäävät hiihtonautintoa tuntuvasti. Poimi tästä vinkit suksikaupoille.