Muista laulaa! Yhdessä, kun laulaa saa, olo on paljon mukavampaa!

Sanonta ”laulusta saa voimaa” ei ole mikään mutu-juttu. Tutkimukset osoittavat, että musiikin harjoittamisen vaikutus tunne-elämän kehittymiseen, sosialisaatioon, taitotasoon ja suorituskykyyn on kiistaton.

Laulaminen on luonnollinen ja ikiaikainen tapa ilmaista ilot ja surut. Oma ääni, lauluääni, on jokaisen ikioma instrumentti, joka kulkee mukana kaikkialle. Sitä kannattaa käyttää surutta, sillä jokaisen ääni on uniikki ja ainutkertainen. ”Laulajan tai vanhempien ei tarvitse miettiä, osaavatko he valita oikeanlaisia lauluja eikä edes osata laulaa nuotilleen. Riittää että lauletaan”, painottaa professori Minna Huotilainen.

Laulaminen tuo iloa ja viihdykettä arkeen, laulu juhlistaa juhlahetket ja yhdistää sukupolvet. Myönteisiä yhteisöllisiä vaikutuksia on havaittu jo leikki-ikäisillä lapsilla. Lapselle yhteinen laulaminen ja soittaminen merkitsevät ennen kaikkea luottamuksen ja turvallisuuden tunteen lisääntymistä. Musisoinnin sosiaalisten ja yhteisöllisten vaikutusten on huomattu olevan erittäin tärkeitä tekijöitä lapsen kehitykselle.

Laulu voi olla spontaania, improvisoitua, korvakuulolta opittua tai harjoiteltua. On puhelaulua, klassista laulua, gregoriaanista laulua, kurkkulaulua, rocklaulua, poplaulua, luonnonäänilaulua ja niin edelleen. Kaiken kaikkiaan, laulu on äänen tuottamista, jolla on evoluutionkin näkökulmasta ollut sosiaalinen tilaus ja luonne. Se on ollut alkukantaista kulttuuripääomaa, joka on pitänyt ihmiset hengissä.

Laulamisen ja musisoinnin positiivisista vaikutuksista lasten kehitykseen ja varsinkin aivojen kehitykseen on tutkittu ja kirjoitettu paljon. Ohessa aivotutkija Minna Huotilaisen viisi viisasta vinkkiä:

1. Laulaminen auttaa rentouttamaan lihakset

Niskat jumissa? Laula! Laulamalla voit saada kehosi sellaiseen fysiologiseen tilaan, jossa rentoutuminen onnistuu tavallista helpommin.

2. Musiikki parantaa mielialaa

Musiikki tekee onnellisemmaksi, sillä se vapauttaa hyvää oloa tuottavia endorfiineja. Musiikki vaikuttaa suoraan aivojen syviin osiin, joissa hormonitoimintaa säädellään. Siksi mieliala muuttuu musiikin avulla nopeasti.

3. Laulaen opit helpommin puhumaan vierasta kieltä

Musiikki aiheuttaa hyvänlaatuisia muutoksia aivoissa. Tutkimuksissa on todettu, että kun ihminen kuuntelee tai itse laulaa tai soittaa musiikkia, kuuloaivokuoren tarkkuus paranee. Tämä tehostaa vieraan kielen oppimista. Suurimman hyödyn saa, kun musiikkia tuottaa itse laulaen tai soittaen.

4. Musiikin harrastaminen kohentaa muistia

Tämä havaittiin esimerkiksi Helsingin yliopiston Muistaakseni laulan -tutkimushankkeessa vuosina 2009–2011. Muistisairailla nimenomaan vanhat tutut kappaleet aktivoivat tehokkaasti muistia. Sen sijaan ne, joilla ei ole muistisairautta hyötyvät oletettavasti vielä enemmän siitä, että opettelevat uusia lauluja.

5. Muutut tehokkaammaksi töissä

Musiikki parantaa kognitiivista suorituskykyä. Ennen työtehtävää musiikin kuuntelu tai laulaminen auttaa saavuttamaan virkeän mielentilan.

Satu Sopanen
Musiikin maisteri, musiikkipedagogi, muusikko, lastenmusiikin ammattilainen


Lähteet:
Hyppä Markku T., Musiikin pauloissa. Duodecimin Terveyskirjasto
Hyvinvointia musiikista, Musiikki yhdistää. TunneMusiikki, Eläkeliitto
Virve Airola, freejournalisti, referoinut Minna Huotilaisen tekstiä. Musiikin harrastus on lapsen aivoille leikkikenttä ja kuntosali. Kielipolku, Aivoliitto 2015
Maria Toijkander, journalisti, referoinut Minna Huotilaisen tekstiä. Aivotutkija luettelee viisi syytä, joiden takia sinunkin kannattaa laulaa joululauluja. Terveys, Anna 2017