Hyppää pääsisältöön

100 lastenlaulua -muusikoiden esittelyt

Eläinbändi
Eläinbändi Kuva: Yle / Pikku Kakkonen Pikku Kakkonen,100 lastenlaulua

Pikku Kakkonen kokosi Areenaan 100 uutta ja uudelleen sovitettua lastenlaulua. Lauluja voi käyttää varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tai nauttia kotona yhdessä perheen kanssa. 100 lastenlaulussa on mukana monipuolisesti suomalaisia lastenmusiikin tekijöitä Soili Perkiöstä Orffeihin ja Soivaan Siiliin. Laulut ovat kuunneltavissa Areenassa toistaiseksi.

Soili Perkiö sävelsi ensimmäisen lastenlaulunsa 37 vuotta sitten ja on tunnettu lastenmusiikin puolestapuhuja. Perkiö säveltää, soittaa, toimii musiikkipedagogina ja opettaa muusikoita Sibelius-Akatemiassa. Perkiötä innostaa lastenmusiikissa vapaus irtonaiseen ajatteluun, laulutekstien vahvat tunteet ja kielen leikki. Muusikko-oppilaidensa kanssa Perkiö pohtii ja kehittää lastenmusiikin monipuolisuutta.

Soili Perkiö lähti mukaan Pikku Kakkosen projektiin oman “dream teaminsa” kanssa. Muusikot tuovat lauluihin Perkiön mieluisimmat soitinvärit: kanteleet, harput, pillit, bassot, kitarat, perkussiot. 7-vuotiaan Helmi Kallion laulussa kuuluu aurinko, joka lämmittää sielua.

Soili Perkiön mielestä maailman paras lastenlaulu on Peppi Pitkätossu, jossa asiat ovat mallillaan eli kaikki on vinksin vonksin.

Soili Perkiön kokoonpanon esittämät laulut: Suomipuu, Uudenvuoden aattona, Pääsiäisaamu, Kesälaulu, Väinämöisen laulukontti, Lumikärryt

Soili Perkiön kokoonpano: Soili Perkiö, Matti Laitinen, Maija Karhinen, Arto Anttila ja Helmi Kallio (laulu)

Satu Sopanen & Tuttiorkesteri sai alkunsa vuonna 1998 ryhmän opiskellessa Eeva-Leena Pokelan johdolla kansanmusiikkia. Aluksi orkesteri kulki nimellä Mukaralla ja esitti suomalaista kansanmusiikkia. Tuttiorkesteriksi ryhmä muuttui vuonna 2002, kun orkesteri oli mukana Pikku Kakkosen Huvitutti-ohjelmassa ja yleisö alkoi nimittää heitä mm. Tuttirallaaksi, Huvituttiorkesteriksi ja Tuttiorkesteriksi. Tuttiorkesteri täyttää tänä vuonna 30 vuotta ja on ollut mukana lähes 150 television musiikkiohjelmassa.

Tuttiorkesterin ohjelmistoon kuuluu vanhoja lastenlauluklassikoita ja bändin omia sävellyksiä. Satu Sopasen mielestä musiikin avulla pääsee lähelle perheitä ja pieniä, vilpittömiä, innokkaita lapsia ja musiikin avulla voi vaikuttaa lasten maailmaan: sanoituksilla voi tarjota verbaalista nokkeluutta ja opettaa erilaisia asioita ja sovituksilla voi avartaa kuulijoiden tietämystä musiikkityyleistä ja soittimista. Lapsille esiintyessä on tärkeintä on aidosti tykätä siitä, mitä tekee ja olla innostunut lauluista, leikeistä ja musiikista.

Satu Sopasen & Tuttiorkesterin esittämät laulut: Bussilaulu/Matkustan ympäri maailmaa, Pupurock, Krokotiili Herbertti, Värilaulu, Talvella, Juoksee metsähiiroset, Tärkeät aakkoset

Tuttiorkesterin kokoonpano: Satu Sopanen, Heikki Kangasniemi, Pasi Kallio, Mikko Taipale ja Ville Nurmi

Sagolik on kahden kaveruksen, Stinan ja Juhon, bändi. Heitä yhdistää ystävyyden lisäksi syvä rakkaus musiikkiin ja sen tekemiseen. Sagolikin musiikkia Stina ja Juho kuvailevat moderniksi ja hauskaksi laulelmamusiikiksi. Sagolik haluaa tehdä lastenmusiikkia, jossa on pilkettä silmäkulmassa ja kepeyttä sieluissa.

Stina ja Juho lähtivät mukaan Pikku Kakkosen musiikkiprojektiin, koska halusivat versioida vanhoja klassikkokappaleita. Projektin myötä he tutustuivat myös uusiin lauluihin, kuten Myyry ja Miiru, joka osoittautuikin heille sopivaksi lauluksi. Juho on Myyry ja Stina on Miiru.

Lapsuudessaan Stinan ja Juhon ehdoton lastenlaululemppari oli Gommi ja Pommi. Kaksikon mielestä maailman parasta lastenlaulua on vaikea valita, mutta jos yksi pitäisi valita, se voisi olla kaihoisa Sininen uni.

Sagolikin esittämät laulut: Myyry ja Miiru, Laulu oravasta, Kanoottilaulu, Kenkärokki, Jäätelölaulu, Eläinten kaupunki

Sagolik: Stina Koistinen ja Juho Kanervo

Roope Mäenpää esittää sovittamiaan lauluja kahdessa eri kokoonpanossa - sekä omalla nimellään että kokoamassaan Jousikvartetti Nakkipaketissa.

Roopen päätyö on säveltäminen. Hän soittaa aktiviisesti niin populaari- kuin klassista musiikkia. Roopen pääinstrumentti on sello ja kontrabasso,ja lisäksi hän toimii kuoronjohtajana.

Neljänkymmenen sormen Jousikvartetti Nakkipaketti on koottu 100 lastenlaulua -projektia varten ja kaikki soittajat ovat tamperelaisia ammattimuusikoita. Jousikvartetti taipuu vikkelään, leikkisään ja vauhdikkaaseen ilmaisuun.

Roopen mielestä lapsille on mukava tehdä musiikkia, sillä he suhtautuvat kuuntelukokemukseen puhtaan emotionaalisesti. Roopen mielestä maailman paras lastenlaulu on Jaakko kulta. Häntä miellyttää ajatus, että Jaakko kulta yhdistää kahta täysin eri laidoilla maapalloa asuvaa lasta. Sama laulu voi olla vahva osa heidän molempien lapsuutta.

Roopen lauluissa laulavat Minttu Tervaharju, viisivuotias Maijastiina Vihervirta ja kahdeksanvuotias Justus Hautakangas.

Roope Mäenpään kokoonpanojen esittämät laulut: Tuiki tuiki tähtönen, Pieni nokipoika, Karhu nukkuu, Aja hiljaa isi ja Hämä-hämähäkki

Jousikvartetti Nakkipaketin esittämät laulut: Etkö ymmärrä, Unihiekkaa, Pikku posteljooni, Leipuri Hiiva ja Maijan karitsa

Jousikvartetti Nakkipaketti: Roope Mäenpää, sello, Emma Kuosmanen, viulu, Lotta Laaksonen, viulu ja Anni Tiainen-Hammo, alttoviulu

Niina Alitalo on musiikin maisteri, joka työskentelee tällä hetkellä pääasiassa musiikkiteatterin parissa. Sen lisäksi Niina toimii laulunopettajana, sovittajana ja musiikinharjoituttajana.

Lastenmusiikki on Niinan mielestä tärkeä osa suomalaista kulttuuria, kulttuuriperimää ja Pikku Kakkosella on merkittävä rooli sen vaalijana. Niina valitsi sovitettaviksi kappaleikseen mm. Päivänsäteen ja menninkäisen ja Lounatuulen laulun, koska koki, että hänellä on eniten annettavaa teksti- ja tarinalähtöisille kappaleille.

Niinan mielestä lastenmusiikki on kivaa, koska siinä on kaikki mahdollista. Lastenmusiikki ei ole sidottu todellisuuteen, vaan siinä voi hypätä tilanteesta ja tunteesta toiseen sekä upota erilaisiin mielenmaisemiin. Hyvästä lastenmusiikista voi nauttia kaiken ikäiset kuulijat.

Niina valitsi parhaaksi lastenlauluksi Sinisen unen. Se sisältää hänen mielestään hurmaavia, turvallisia ja hieman jännittäviäkin tilannekuvia. Suuri osa kappaleen hienoudesta tulee hetkestä, jolloin se lauletaan. Kehto- ja tuutulaulut yhdistävät sukupolvia, kulkevat suullisena perintönä, luovat turvaa, synnyttävät muistoja ja ennen kaikkea saavat aikaan aivan erityisen siteen ja läsnäolon tunteen laulajan ja kuuntelijan välille.

Jos Niina olisi laulu, hän olisi Lounatuulen laulu: nopeatempoinen, mutta peruspoljennolta keinahtelevan vakaa, melodialtaan polveileva ja tekstiä jatkuvalla syötöllä.

Niina Alitalon esittämät laulut: Lounatuulen laulu, Ihme ja kumma, Rosvolaulu, Sininen uni ja Päivänsäde ja menninkäinen

Niina Alitalon kokoonpano: Niina Alitalo, Joonas Mikkilä, Riku Vartiainen, Joakim ”Jusu” Berghäll ja Tommi Asplund

Pikku Papun Orkesteri on kuuden musiikkikasvatuksen ja musiikin ammattilaisen muodostama ystäväjoukko, joka leikittelee moniäänisellä laululla, eri tyylilajeilla ja akustisilla soittimilla.

Pikku Papun Orkesteri sai alkunsa vuonna 2012 Sibelius Akatemian lastenmusiikkikurssilla, jonka opettajina toimivat Soili Perkiö ja Eeva-Leena Pokela.

Orkesterin mielestä lastenmusiikissa hienointa ja inspiroivaa on se, ettei sen tekemisessä ei ole mitään rajoja. Lapset ovat omanlaisensa, ihana ja ihmettelevä yleisö, jonka mielikuvitusta Pikku Papun Orkesteri haluaa ruokkia.

Orkesterin omilla levylautasilla ovat pyörineet klassisen musiikin säveltäjät, Mörköoopperat, Karvakuonot, monet kansanmusiikin edustajat sekä esimerkiksi Juice Leskinen.

Pikku Papun esittämät laulut: Viikonpäivät, Mörri-Möykky, Hyvin hiljaa, Kaalimato, Ketun kauppa, Naamas on kaunis, Ole mulle kaveri, Mörri-Möykky tanssii, Lennä, lennä leppäkerttu ja Ystäväni, tuttavani

Pikku Papun Orkesterin kokoonpano 100 lastenlaulua -projektissa: Heli Kajo, Antti Kokkola, Maiju Kopra, Sannis Sundström ja Reetta Kuisma

Orffit ovat pituusjärjestyksessä Kimmo, Hannu ja Matti.

Orffien musiikkia leimaa luonnollisuus, lempeys ja puolinavakka villeys. Viipyilevästi vinksahtanut huumori asuu monessa laulussa ja sävellykset saavat harmaapartaisemmankin jazzmuusikon kaipailemaan äitiään. Orffien laulut syntyvät milloin missäkin ja melkein mistä tahansa asiasta.

Orffit valitsivat 100 lastenlaulua -projektiin mukaan vanhan suosikkinsa Kimmon puuhevosen. Laulun sanat ovat oivat ja tarina pelottavan huumaava. Laulun lopussa on outo sana ”terheninen”, joka on muinaissuomea ja tarkoittaa utuista, usvaista tai sumuista.

Orffit ovat tehneet myös soitinesittelyn Pikku Kakkosen radioon.

Orffien esittämät laulut: Kimmon puuhevonen, Sirkus Nurinkurinlandia, Matot seinälle, Paukkuvat moottorit, Hanna ja Kerttu ja Olipa kerran satumaa

Orffien kokoonpano: Hannu Sepponen, Kimmo Ojala ja Matti Pollari

Juurikadun orkesteri ammentaa kansanmusiikin juurilta uutta lastenmusiikkia. Lapset ovat orkesterin mielestä mahtava yleisö. He ottavat musiikin avoimin mielin vastaan ja ovat kiinnostuneita soittimista sekä niiden soinnista. Huumoriakaan ei orkesterin keikoilta puutu. Lapsille esiintyessä on tärkeää olla tilannetajua ja heittäytyvyyttä.

Jos Juurikadun orkesteri olisi lastenlaulu, se olisi Minä soitan harmonikkaa, jossa on juurikatumainen poljento.

Juurikadun orkesterin esittämät laulut: Katinka, Minä soitan harmonikkaa, Saippuaa, Nälkäpoika, Hiihtoretki, Himalaja, Arvaas kuinka tonttu-ukko, Kettu juoksi yli järven ja Takkupeikko

Juurikadun orkesterin kokoonpano: Silja Palomäki, Samuli Volanto, Matti Laitinen, Anna-Mari Kivimäki & Ville Rauhala

Pomppulinnan Kreivi soittaa koko perheen maailmanmusiikkia, joka tanssittaa kaiken ikäisiä ihmisiä vauvasta vaariin. Musiikin ei ole tarkoitus olla pelkästään lastenmusiikkia, vaan hyvää musiikkia, joka toimii myös lapsille.

Lapsille tehdessä Pomppulinnan Kreivi haastaa oman mielikuvituksensa, jotta pääsee yleisön kanssa lähelle samaa luovuuden tasoa. Lapsiyleisön edessä tärkeintä on vilpitön läsnäolo ja taito elää hetkessä.

Jos Pomppulinnan Kreivi olisi lastenlaulu, se olisi “Matkustan ympäri maailmaa”. Pomppulinnan Kreivin laukussa on perinteistä suomalaista leipää ja piimää, mutta bändi tervehtii mielellään vieraitakin kulttuureja.

Pomppulinnan kreivin esittämät laulut: Ihhahhaa, Lohikäärme Puff, Villahousurock, Kapteeni katsoi horisonttihin, Tukaani ja Nuku, nuku nurmilintu

Pomppulinnan Kreivin kokoonpano: Vili Mustalampi, Arja Paju, Hannu Risku, Valtteri Bruun ja Ricardo Padilla

Ryhmä X on iloinen joukko, jossa puhalletaan yhteen hiileen. Ryhmään kuuluu Neiti S, Herra M, Tohtori K sekä Kapteeni O.

Ryhmä X:n mielestä lastenmusiikki on konstailematonta. Lasten vilpitön ilo, innostus ja uteliaisuus tarttuu, paitsi musiikin esittäjään, myös toisiin lapsiin. Tästä syntyy vuorovaikutus, joka on rehellistä ja avointa. Tärkeintä lapsille esiintyessä on olla luoda turvallinen ilmapiiri innostua ja oppia.

Jos Ryhmä X olisi lastenlaulu, laulu olisi nimeltään “Kummastuttavan kaunista”. Laulu kertoisi asioista, jotka näyttäisivät kummallisilta, mutta lähempää katsottuna asiat olisivatkin kauniita ja ihmeellisiä.

Ryhmä X:n esittämät laulut: Hopoti hoi, Lapin äidin kehtolaulu, Laulu joulupukille, Pieni ankanpoikanen, Piiri pieni pyörii, Pingviinitanssi

Ryhmä X:n kokoopano: Siiri Kangas, Miikka Mäkitalo, Ilkka Kainulainen ja Oskari Niemi

Soiva Siili on kahden oululaisen varhaiskasvattajan, Kyösti Salmijärven ja Markus Lampelan, vuonna 1995 perustama lastenmusiikkiyhtye. Soiva Siili sai alkunsa päiväkodissa, jossa Kyösti ja Markus työskentelivät samaan aikaan. Kaksikko alkoi musisoida lapsille, ja yhdessä lasten kanssa, osana päiväkodin arkea. Siitä oli luontevaa laajentaa soittoa myös päiväkodin ulkopuolelle.

Soivan Siilin lempeä, folkhenkinen musiikki on Kyöstin ja Markuksen yhdessä ja erikseen säveltämää ja pääosin myös sanoittamaa. Laulujen aiheita ammennetaan suomalaisesta luonnosta, mielenmaisemasta ja arjen ihmettelystä. Kyösti laulaa ja soittaa kitaraa. Markus laulaa ja soittaa monenlaisia pillejä, huuliharppuja ja etnopuhaltimia. Bändikokoonpanossa Soivassa Siilissä kuullaan myös bassoa, useita kielisoittimia, harmoonia ja perkussioita.

Kyöstin ja Markuksen mielestä hyviä lastenlauluja on niin paljon eivätkä he halua laittaa niitä paremmuusjärjestykseen. Mököpeikon pesäkolo kuvastaa hyvin Soivan Siilin pehmeyttä.

Soivan Siilin esittämät laulut: Putte Possun nimipäivät, Raparperin alla, Telefooni Afrikassa, Nallet tallustaa, Äänenavauslaulu, Ruuneperi ja Mököpeikon pesäkolo

Soivan Siilin kokoonpano: Kyösti Salmijärvi, Markus Lampela, Tommi Salmela, Jorma Itkonen ja Risto Pietilä

Dr. Co-Brass on Maijun ja Teron yhteinen duo, jossa leikitään loopperilla, efekteillä ja vaskisoittimilla. Duo soittaa kaikenlaista musiikkia lastenlauluista elokuvasävelmiin ja omiin biiseihin.

Jos Dr. Co-Brass olisi lastenlaulu, niin se olisi Magdaleena, jonka duo sovitti uudelleen. Magdaleena saa rohkeasti tehdä kaikkea kivaa ja ihmeellistä, eikä välitä siitä, vaikka sukat menisi välillä makkaralle.

Lapsille esiintyessä on tärkeintä olla avoin ja huomioida kulloinenkin kohdeyleisö. Dr. Co-Brass perustaa esiintymisensä rentoudelle, vuorovaikutukselle ja konserttikäyttäytymisnormien rikkomiselle.

Duon lapsuuden musiikki-idolit ovat olleet kaikkea mahdollista Taikahuilun Yönkuningattaresta jäähallissa soineisiin maalilauluihin. Kaksikolle on uponnut kaikenlainen musiikki, mutta soittamisessa on erityisesti kiinnostanut yhdessä soittaminen ja tekeminen!

Yhtä laulua ei Dr. Co-Brass mitenkään pysty valitsemaan maailman parhaaksi. Mahdoton homma!

Dr. Co-Brassin esittämät laulut: Elefanttimarssi, Pienet sammakot, Magdaleena ja Merimieslaulu

Dr. Co-Brassin kokoopano: Maiju Kopra & Tero Toivonen

Pikku Kakkosen oman orkesteri syntyi Seikkailukone-ohjelman pohjalta. Orkesteri kasattiin tutuista muusikoista eli Jannesta, Isa-Eerikasta ja Tuomosta. Jannen kautta mukaan tuli moniosaaja Veikko.

Tärkeintä lastenmusiikissa on orkesterin mielestä aitous - aito vuorovaikutus ja yleisön kuunteleminen. Lapset vaistoavat nopeasti, jos esiintyjällä ei ole sydän mukana tai jos heitä aliarvioidaan. Kun Janne ja Isa-Eerika soittavat ja laulavat Seikkailukoneessa, on heistä upeaa seurata yleisön reaktioita. Lastenmusiikin tehtävä ei ole kilpailla popmusiikin kanssa lasten suosiosta, mutta aikuisten tehtävä on tarjota lastenmusiikkia lapsille aktiivisesti.

Yksi Tuomon lapsuuden suosikkilaulu on orkesterin esittämä Jänöjussin mäenlasku. Isa-Eerikan mielestä yksi hienoimpia lastenlauluja on Lounatuulen laulu. Veikko kuunteli lapsena muun muassa Röllin lauluja, Pentti Rasinkangasta ja M.A. Nummista.

Tuomo veikkaa, että jos Pikku Kakkosen orkesteri olisi lastenlaulu, se olisi Piippolan vaari. Orkesteri on kasattu ja harsittu kokoon erilaisista yhteyksistä, joten orkesteri määkii, röhkii, ammuu, kotkottaa ja hirnuu hienosti yhteen!

Pikku Kakkosen orkesterin laulut: Merirosvolaulu, Jänöjussin mäenlasku, Täti Monika, Piippolan vaari, Jos sull´ lysti on, Sairas karhunpoika, Pienen pieni veturi, Peikkoäidin kehtolaulu, Popsi popsi porkkanaa ja Oravan pesä

Pikku Kakkosen orkesterin solistit: Isa-Eerika Lehto, Janne Ali-Vehmas, Tuomo Rannankari, Jaakko Väisänen, Senja Meriläinen, Iina Suominen, Karoliina Vanne ja Susanna Volanto

Pikku Kakkosen orkesterin kokoonpano: Isa-Eerika Lehto, Janne Ali-Vehmas, Tuomo Rannankari ja Veikko Muikku

100 lastenlaulua:

Teuvo Lehtinen, äänisuunnittelija
Riku Honkanen, äänisuunnittelija (Ryhmä X)
Teija Ryösä, tuottaja
Petra Palola, toimittaja
Marika Björn, tuotantokoordinaattori

  • Ruskean pikkukarhun maailmassa pienet asiat tuovat suurta iloa

    Ruskea pikkukarhu seikkailee kodin lähipiirissä.

    Ruskea pikkukarhu seikkailee serkkunsa, punaisen karhun kanssa kodin lähipiirissä. Parhaiden kaverusten leikkejä ja kommelluksia ympäröivä maailma on värikäs ja naivistinen. Ruskea pikkukarhu nähdään Areenassa 20.12. alkaen ja Pikku Kakkosessa sunnuntaiaamuissa 20.1. alkaen.

  • Joulupukin Kuuma linja herättää jouluun

    Jouluaaton perinteinen ohjelma alkaa aina klo 8:00.

    Jos aattoaamuna jouluvalmistelut ovatkin kesken, Joulupukin Kuuma linja luo jouluisen tunnelman ja matkan joulun taikaan. Ohjelma on perinne, johon tehdään uudistuksia harkiten.

  • Pikku Kakkosen metsäneläinten jouluisat askartelut

    Pikku Kakkosen joulun riemukkaita askarteluideoita.

    Pikku Kakkosen askarteluideoihin on tänä vuonna haettu inspiraatiota Pikku Kakkosen sovelluksen eläinten leikkisästä maailmasta. Askarteluissa on käytetty kierrätysmateriaaleja, jokaisesta kodista löytyviä tai helposti hankittavia askartelutarvikkeita. Puuhakasta joulunodotusta Pikku Kakkosen parissa!