Hyppää pääsisältöön

"Äiti, kunpa minulle kasvaisi pippeli" – Yli 70 prosenttia suomalaisista hyväksyisi lapsensa transsukupuolisuuden

Kouluikäinen poika katsoo kohti.
Kouluikäinen poika katsoo kohti. Kuva: Unsplash Akuutti

Mitä tehdä, jos tytär sanookin olevansa poika? Tai jos poika ilmoittaa olevansa oikeasti tyttö? Akuutin kyselyssä yli 70 prosenttia suomalaisista hyväksyisi sen, että lapsi haluaa olla toista sukupuolta. Hämmentävään tilanteeseen onkin yksi selkeä neuvo: rakasta lastasi juuri sellaisena kuin hän on.

Jo aivan pieni lapsi saattaa ilmaista ajatuksen omasta sukupuoliristiriidastaan hyvinkin selkeästi. Vanhempien tarjoama mekko kiskotaan pois päältä ja barbit lentävät nurkkaan.

Kouluterveyskyselyn mukaan jopa 5 prosenttia suomalaisnuorista kokee sukupuolensa muuksi kuin selkeästi tytöksi tai pojaksi.

Akuutin Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suurin osa, 71 prosenttia, suomalaisista hyväksyisi ja tukisi lastaan, jos tämä ilmoittaisi, ettei koe olevansa sitä sukupuolta, joka hänelle on syntymässä määritelty.

Lapsen näkemys herättää usein hämmennystä

Kun lapsen kokemus omasta sukupuolesta ei ole sitä, mitä se syntymätodistuksessa on, puhutaan sukupuolidysforiasta tai sukupuoliristiriidasta.

Äiti, haittaako sua, jos mä olenkin poika?

– Moni hämmentynyt äiti tai isä alkaa maanitella, että ei kaikki tykkää mekoista, mutta juhliin kuuluu laittaa mekko. Tai nyt sä näytät tosi hienolta, kun sulla on kravatti, kuvailee Translasten ja -nuorten perheet ry:n puheenjohtaja Riikka Aapalahti.

– Vanhempia ilman muuta mietityttää, mitä tämä merkitsee. Onko se jatkuva kokemus ja voiko se muuttua? Mistä voi tietää, mikä on oikea tapa tukea lasta? kertoo johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska Transtukipisteestä.

kaksi lasta leikkii hellehatut päässä
kaksi lasta leikkii hellehatut päässä Kuva: Unsplash Akuutti
Poika leikki jo 2-3-vuotiaana ennemmin nukeilla, poneilla ja tyttöjen kanssa. Poikien leikkejä hän karttoi ja lahjoiksi saadut autot jäivät hyllyyn pölyttymään. Vuosien mittaan tämä vain voimistui.

Translapsi voi ilmaista itseään myös leikkien kautta ja lyöttäytyä siihen lapsiporukkaan, johon todellisuudessa kokee kuuluvansa.

Toisaalta leikit eivät aukottomasti kerro lapsen sukupuoli-identiteetistä. Jos poika rakastaa hoivaleikkejä yli kaiken ja tyttö päristelee pikkuautojen kanssa aamusta iltaan, ei siitä kannata automaattisesti tehdä johtopäätöksiä.

Lapsen kannattaa antaa leikkiä sellaisia leikkejä, jotka hän omakseen kokee. Jos taustalla on ristiriita sukupuolesta, se selviää ajan kanssa.

Mitä tehdä, jos lapsesi kyseenalaistaa sukupuolensa?

Vanhemmalle keskeisin ohje on, että lasta tukee ja rohkaisee häntä kaikissa tilanteissa sellaisena kuin hän luonnostaan on.

– Tärkeintä on hyväksyntä sekä lämmin ja avoin suhtautuminen. Se tukee lapsen mielenterveyttä vielä aikuisenakin. Lapselle hänen tuntemuksensa ovat totta ja siinä hetkessä vakava asia, Huuska ohjeistaa.

"Äiti, kunpa minulle kasvaisi pippeli!"

Akuutin kyselyn perusteella valtaosa suomalaisista hyväksyisikin lapsen tuntemukset ja tukisi niissä. Seitsemäntoista prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että olisi pettynyt lapsen ajatuksiin, mutta ei näyttäisi sitä lapselleen. Vain viisi prosenttia ei hyväksyisi, jos lapsi kyseenalaistaisi sukupuolensa.

Vastaajien iällä tai sukupuolella ei ollut juuri merkitystä tuloksiin. Enemmistö naisista (80%) ja miehistä (62%) hyväksyisi lapsensa sellaisena kuin hän haluaa olla. Nuoret aikuiset hyväksyisivät lapsensa transsukupuolisuuden useammin kuin vanhemmat ikäryhmät, mutta vanhimmassakin ikäryhmässä eli 65 - 79 -vuotiaissa 64 prosenttia hyväksyisi lapsen transsukupuolisuuden. Tutkimusta varten haastateltiin lähes tuhat 15 - 79 -vuotiasta suomalaista.

– On ilahduttavaa, että Suomessa on ensimmäistä kertaa selvitetty kyselyllä vanhempien asenteita lapsen sukupuoliristiriitaan ja että lapset ja nuoret saisivat vanhemmiltaan paljon tukea. Vanhempien avoimuus ja hyväksyvyys on suoraan yhteydessä lapsen hyvinvointiin, toteaa johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska Transtukipisteestä.

lapsi leikkii autolla pihalla
lapsi leikkii autolla pihalla Kuva: Unsplash Akuutti
Lapsi ilmoitti asiasta itse 1,5 -vuotiaana ja siitä lähtien asia on ollut esillä. Omaan etunimeen liittyi paljon hankausta ja hän on vuosien saatossa toivonut tulevansa kutsutuksi milloin milläkin nimellä.

Lapselle kannattaa myös puhua yksinkertaisella kielellä ja rakastavasti. Jos 6-vuotias tytär kyselee, voisiko ihmeitä tekevä taikalintu muuttaa hänet pojaksi, kannattaa asioita sanottaa ikätasoisesti.

– Voi vastata, että taikalintu ei voi sitä tehdä, mutta lääkärit voivat auttaa, jos sinusta vähän isompana vielä tuntuu tuolta. Ja jos tuntuu, että tuo tunne menee ohi, niin sekin on ok, Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä Huuska kertoo esimerkkinä.

Vanhemman muistilista

  • Puhu positiivisesti lapsestasi, sekä hänelle itselleen että muille.
  • Ole aktiivisesti syrjintää vastaan.
  • Kommentoi positiivisesti sukupuolen moninaisuutta.
  • Tee yhteistyötä lapsesi koulun kanssa, jotta koulu voisi olla mahdollisimman turvallinen sukupuoleltaan moninaisille, transsukupuolisille ja kaikille lapsille.
  • Etsi sukupuoleltaan moninaisia ystäviä ja luo oma yhteisö.
  • Osoita ihailua lapsesi identiteettiä ja ilmaisua kohtaan, mihin ikinä se viekin.
  • Usko, että lapsellasi voi olla onnellinen tulevaisuus.

Lähde: Transtukipiste.fi – Brill& Pepper 2008, The Transgender Child, A Handbook for Families and Professionals

Masennus ja itsetuhoiset ajatukset uhkaavat

Jos lapsi on saanut kasvaa sukupuolisensitiivisessä ympäristössä ja saanut toteuttaa omaa sukupuoli-identiteettiään vapaasti, lapsen ei välttämättä tarvitse kipuilla juuri ollenkaan.

– Hollannissa on tutkittu, että jos translapsi saa elää omana itsenään, hän on aivan yhtä onnellinen kuin muutkin lapset, selvittää Aapalahti.

– Mutta niillä lapsilla, joilla ei ole mahdollista olla oma itsensä, ei välttämättä ole syvällistä ihmissuhdetta keneenkään, ei edes omiin vanhempiin tai sisaruksiin. Aina heillä ei ole myöskään sellaisia sydänystäviä, joille he voisivat kertoa, mitä todella kokevat olevansa, Aapalahti jatkaa.

Seuraukset voivat olla rajuja. Lapsi masentuu ja muuttuu pahimmassa tapauksessa itsetuhoiseksi. Selviytymiskeino voi olla myös itsensä pakottaminen toivottuun muottiin.

– Jos todellinen minä on piilossa, voi omaa identiteettiä yrittää vahvistaa väärään suuntaan kovinkin keinoin. Tällainen henkilö saattaa olla se porukan pahin kiusaaja ja sovinisti, mutta lopulta hänestä saattaa kuoriutua äärimmäisen feminiininen nainen, joka tykkää käyttää huulipunaa ja korkokenkiä, hän jatkaa.

nuori nojaa päätään käteensä
nuori nojaa päätään käteensä Kuva: Unsplash Akuutti

Jopa 5 prosenttia nuorista kokee sukupuolenssa muuksi - aina ei ammattilainenkaan osaa auttaa

Jopa 5 prosenttia suomalaisnuorista kokee sukupuolensa muuksi kuin selkeästi tytöksi tai pojaksi. Osa näistä on translapsia, ja lopuilla on vaihteleva sukupuoli-identiteetti tai he kokevat olevansa muunsukupuolisia.

– Yhdessä isossa koulussa voi siis olla koko luokallinen lapsia, jotka kokevat sukupuolensa toisin. Osa joutuu elämään vielä kaapissa ja he yrittävät sopeutua ympäristön ohjeistuksiin: katso muista mallia tai ole niin kuin muutkin, Aapalahti pahoittelee.

Aina ei ammattilaistenkaan osaaminen ja ymmärrys riitä, vaikka juuri heidän tehtävänsä olisi tukea perhettä.

Miksei minua ja lastani kuultu aikaisemmin? Miksei kukaan ammattilainen vinkannut transtukipistettä? Miksei kukaan nähnyt tilannettamme ja auttanut meitä?

Vaikka ymmärrys on viime vuosikymmenien aikana kasvanut, eivät lasten kokemukset ole läheskään aina helppoja.

Jos lapsen luonnollista kasvua ei osata tai ymmärretä tukea, jää lapsi emotionaalisesti yksin.

Murrosikä on erityisen haastava

Suurimmat haasteet liittyvät nimenomaan teini-ikään, jolloin lapsen keho alkaa muuttua entistä enemmän ei-toivottuun suuntaan. Rintojen kasvaminen voi olla niin iso kriisi, että lapsi yrittää helpottaa oloaan esimerkiksi viiltelemällä – ja nuoreksi naiseksi itsensä kokevalle parran kasvaminen on ahdistavaa.

Murrosikää olisi mahdollista lykätä lääkkeillä, mutta sitä ei käytännössä tehdä.

– Meillä Suomessa pitäisi saada blokkerihoitoa, jolla siirretään murrosikää sukupuolihormonien tuotantoon vaikuttamalla, mutta yhdenkään yhdistyksemme toiminnassa mukana olevan yli 50 vanhemman lapsen kohdalla blokkerihoito ei ole toteutunut, Aapalahti kertoo.

Mitä jos lapseni joutuu kärsimään turhaan? Jos häntä voitaisiin auttaa, mutta ei auteta? On rankkaa kuunnella yhdeksänvuotiasta, joka sanoo, että tappaa itsensä ennen kuin hänelle kasvaa parta.

Laki mahdollistaa blokkerihoidon myös meillä, mutta käytännössä sitä ei anneta riittävän ajoissa. Taustalla ovat luultavasti lääkitykseen liittyvät riskit.

– Kritiikki kohdistuu siihen, että jos murrosiän ei anneta tulla, sukuelimet eivät kasva tarpeeksi, jotta niistä voitaisiin rakentaa kirurgisesti transihmisen toivomat elimet, Aapalahti selvittää.

– Tämä ei kuitenkaan pidä ihan täysin paikkaansa, sillä jos lapsi toivoo aikuisena tämän tyyppistä kirurgiaa, hän voi lopettaa blokkerit hetkeksi, jolloin sukuelimet kyllä kasvavat normaalisti. Tai ne voidaan korjata käyttämällä toisenlaista tekniikkaa kuin Suomessa normaalisti on tapana, hän jatkaa.

– Näillä nuorilla on korkea riski itsensä viiltelyyn, itsemurhiin ja koulun keskeyttämisiin. Hollannissa on tutkittu blokkerihoitoa saaneita, ja heillä ei rajuja psyykkisiä oireita tule, kun keho ei muutu väärän sukupuolen suuntaan ja kotoa on tarjolla sosiaalinen tuki.

kouluikäinen lapsi hymyilee
kouluikäinen lapsi hymyilee Kuva: Unsplash Akuutti

– Tarvetta murrosiän jarrutushoitoon tulisi aina selvittää, kun nuori tätä toivoo. Suomessa on olemassa laki potilaan itsemääräämisoikeudesta ja sukupuoliristiriitaa kokevien nuorten kohdalla on tärkeä kuunnella heitä hoitovaihtoehtoja pohdittaessa, Huuska muistuttaa.

Hänen mukaansa asiasta keskustelun olisi hyvä tapahtua jo vuosia ennen kuin hoitoa annetaan, jotta lapsi ja perhe voivat valmistautua mahdolliseen tulevaisuuteen.

– Sekä jarrutushoidon antaminen että sen lykkääminen ovat isoja päätöksiä vaikuttaen nuoren elämään ja hyvinvointiin. Kansainvälisen hoito-ohjeistuksen mukaan hoito usein aloitetaan puberteetin alkuvaiheessa.

Kun uusi nimi otettiin käyttöön, tuntui kuin lapsi olisi kasvanut useita senttejä pituutta ja aivan kuin hänen olisi ollut helpompi hengittää. Vuosia jatkunut masennus ja ahdistus tuntuivat kuin poispyyhkäistyiltä.

Lainaukset ovat Translasten ja -nuorten perheet ry:n jäsenten kertomia omakohtaisia kokemuksia.

Tukea intersukupuolisille, transihmisille, sukupuoltaan pohtiville ja heidän läheisilleen Transtukipisteestä.

Tutustu translakiin.

  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.

  • Tiesitkö tämän vadelmasta?

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista.

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista – siksi sen syöminen tekee erityisen hyvää suolistolle. Vadelman on todettu ennaltaehkäisevän monia kroonisia sairauksia ja estävän syöpäsolujen kasvua.