Petteri Riikonen
Yle
Kymmenistä tuhansista saarista ja kallioluodoista koostuvaa Lounais-Suomen saaristoa on usein pidetty maailman kauneimpana saaristona. Aluetta ja sen katoavaa elämäntyyliä käsiteltiin Arvi Auvisen tekemässä vuonna 1975 valmistuneessa ohjelmassa Taistelu saaristostamme. Siinä etsittiin vastauksia saariston kulttuurisiin, taloudellisiin ja geopoliittisiin kysymyksiin.
Tv-ohjelmat ja saaristolaki saariston pelastajana?
Median kiinnostus saaristoa kohtaan oli 1960- ja 1970-luvulla suurta. Televisiossa kuin radiossakin esitettiin lukuisia ohjelmia saariston arkeen ja ongelmiin liittyen. Saaristoelämän kiinnostavuutta ja tunnettavuutta lisäsi myös Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Myrskyluodon Maija, jonka Åke Lindman ohjasi tv-ruutuihin vuonna 1976.
1970-luvun puolivälissä alettiin ajamaan saaristolain säätämistä. Eduskunta hyväksyi lain lopulta vuonna 1981. Suurimpia syitä saaristolain säätämiseksi olivat muun muassa saaristoalueiden kuihtuva väestökehitys. Esimerkkinä voidaan pitää vuosien 1950–1975 välilllä tapahtunutta katoa, jolloin saaristoalueiden väestö pieneni noin 30 000 ihmisestä noin 14 000 ihmiseen.
Suuret julkiset panostukset kuten muun muassa tie- ja lossiverkoston kehittyminen sekä koulujen rakentaminen ehtivät kuitenkin pysäyttämään saariston autioitumisen ennen lain voimaan astumista.
Tuleeko siitä kansainvälisen matkailun paratiisi, teollisuuden turmelema hornankattila vai kalastajien hylkäämä autio alue?
Asutukseltaan Suomen vanhimman seudun pääelinkeinona on ollut kalastus. Teollisuus ja kaivostoiminta on vierastanut saaristoa jääden joko mantereelle tai mannerta lähinnä oleviin saariston osiin.
Lisäksi maanviljely, lähinnä puutarhaviljely, veneenrakennus ja muut käsityötaidot ovat antaneet saaristolaisille voita leivän päälle. Ohjelmassa tavataankin monipuolinen kirjo saaristossa asuvia ja työskenteleviä ihmisiä. Alussa tutustutaan paikallisiin kalastajiin, joita on ollut vuosi vuodelta vähemmän.
Kalastajien ohella myös kalakanta on pienentynyt. Iniöläisten kalastajien mukaan kalakannan pienentymiseen on useita syitä kuten pyynnin tehostuminen, vesien likaantuminen sekä kesämökkien aiheuttamat häiröt. Pahimpina ongelmina nostetaan esiin kalan hinnan lasku, ulkolaisen kalan tuonnin takia sekä kalan välitystoiminnan hajanaisuus.
Sadat tutkijat painivat tänä päivänä saariston ongelmien kanssa
Nopeimmin kasvava elinkeino saaristossa on ollut matkailu. Matkailukeskuksia, motelleja ja leirintäalueita perustettiin kymmenittäin, mutta niissä oli omat haittapuolensa. Suomalainen lyhyt lomakausi tuottaa investoinneille vain kolme kuukautta vuodessa eikä talven koittaessa saaristosta löydy vetonauloja.
Matkailun "katastrofaaliset" vaikutukset heijastuvat myös saariston rakennustyyliin. "Uusi lättähattu-rakennustyyli tunkeutuu saarille hävittäen perinteisen saaristolaisen rakennustyylin", todetaan ohjelmassa. Kanta-asukkaita huolestuttaa erityisesti myös turistien holtition liikkuminen heidän yksityisalueillaan.
Vesien likaantuminen oli Lounais-Suomen saaristossa pahimmillaan 1960-luvun lopussa. Siitä lähtien kehitys on vähitellen kääntynyt parempaan suuntaan. Muita kipakoita ympäristöllisiä ja geopoliittisia kysymyksiä ohjelmassa avaavat muun muassa Vesiensuojeluyhdistyksestä lisensiaatti Kyösti Jumppanen ja Varsinais-Suomen Seutakaavaliiton seutukaava-arkkitehti Erkki Kiesi.
"Mikä sitten saariston tulevaisuus on? Ehditäänkö lainsäädännön avulla suojelemaan saaristoa, ennen kuin olleellisin siitä on tuhoutunut? Voidaanko nuo kaikki turismin, teollisuuden ja perinteisen saaristokulttuurin intressit sovittaa joustavasti", kysytään dramaattisesti ohjelman lopussa.
Lounais-Suomen saaristo kartalla
Lue lisää:
Saaristolaiselämää aavan meren äärellä 1969
Suomen ulkosaaristossa etäisyydet ovat pitkät, mutta syyspäivän valo lyhyt. Olosuhteet karussa ja kylmässä saaristossa ovat haastavat, mutta silti siellä on pysyvää asutusta.
Lue lisää:
Saaristolaiselämää Rosalassa ja Hiittisissä
Saaristossa elämä saattaa olla karua ja työtäkään ei löydy helposti. Myös tavara- ja henkilökuljetukset luovat paikallisille haasteita. Tavataan taas -ohjelmassa tutustutaan Rosalan ja Hiittisen saaristokyliin sekä niiden asukkaisiin.
