Hyppää pääsisältöön

Lounais-Suomen saaristo eli "henkeään pidätellen" 1970-luvun puolivälissä

Kymmenistä tuhansista saarista ja kallioluodoista koostuvaa Lounais-Suomen saaristoa on usein pidetty maailman kauneimpana saaristona. Aluetta ja sen katoavaa elämäntyyliä käsiteltiin Arvi Auvisen tekemässä vuonna 1975 valmistuneessa ohjelmassa Taistelu saaristostamme. Siinä etsittiin vastauksia saariston kulttuurisiin, taloudellisiin ja geopoliittisiin kysymyksiin.

Tv-ohjelmat ja saaristolaki saariston pelastajana?

Median kiinnostus saaristoa kohtaan oli 1970-luvulla suurta. Televisiossa kuin radiossakin esitettiin lukuisia ohjelmia saariston arkeen ja ongelmiin liittyen. Saaristoelämän kiinnostavuutta ja tunnettavuutta lisäsi myös Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Myrskyluodon Maija, jonka Åke Lindman ohjasi tv-ruutuihin vuonna 1976.

1970-luvun puolivälissä alettiin ajamaan saaristolain säätämistä. Eduskunta hyväksyi lain lopulta vuonna 1981. Suurimpia syitä saaristolain säätämiseksi olivat muun muassa saaristoalueiden kuihtuva väestökehitys. Esimerkkinä voidaan pitää vuosien 1950–1975 välilllä tapahtunutta katoa, jolloin saaristoalueiden väestö pieneni noin 30 000 ihmisestä noin 14 000 ihmiseen.

Suuret julkiset panostukset kuten muun muassa tie- ja lossiverkoston kehittyminen sekä koulujen rakentaminen ehtivät kuitenkin pysäyttämään saariston autioitumisen ennen lain voimaan astumista.

Tuleeko siitä kansainvälisen matkailun paratiisi, teollisuuden turmelema hornankattila vai kalastajien hylkäämä autio alue?― Arvi Auvinen

Asutukseltaan Suomen vanhimman seudun pääelinkeinona on ollut kalastus. Teollisuus ja kaivostoiminta on vierastanut saaristoa jääden joko mantereelle tai mannerta lähinnä oleviin saariston osiin.

Lisäksi maanviljely, lähinnä puutarhaviljely, veneenrakennus ja muut käsityötaidot ovat antaneet saaristolaisille voita leivän päälle. Ohjelmassa tavataankin monipuolinen kirjo saaristossa asuvia ja työskenteleviä ihmisiä. Alussa tutustutaan paikallisiin kalastajiin, joita on ollut vuosi vuodelta vähemmän.

Kalastajien ohella myös kalakanta on pienentynyt. Iniöläisten kalastajien mukaan kalakannan pienentymiseen on useita syitä kuten pyynnin tehostuminen, vesien likaantuminen sekä kesämökkien aiheuttamat häiröt. Pahimpina ongelmina nostetaan esiin kalan hinnan lasku, ulkolaisen kalan tuonnin takia sekä kalan välitystoiminnan hajanaisuus.

Sadat tutkijat painivat tänä päivänä saariston ongelmien kanssa― Arvi Auvinen

Nopeimmin kasvava elinkeino saaristossa on ollut matkailu. Matkailukeskuksia, motelleja ja leirintäalueita perustettiin kymmenittäin, mutta niissä oli omat haittapuolensa. Suomalainen lyhyt lomakausi tuottaa investoinneille vain kolme kuukautta vuodessa eikä talven koittaessa saaristosta löydy vetonauloja.

Matkailun "katastrofaaliset" vaikutukset heijastuvat myös saariston rakennustyyliin. "Uusi lättähattu-rakennustyyli tunkeutuu saarille hävittäen perinteisen saaristolaisen rakennustyylin", todetaan ohjelmassa. Kanta-asukkaita huolestuttaa erityisesti myös turistien holtition liikkuminen heidän yksityisalueillaan.

Kuvakaappaus Taistelu saaristostamme -dokumentista vuodelta 1975.
Saariston loma-asutuksen kasvu on ollut nopeaa 1950-luvulta lähtien. Kuvakaappaus Taistelu saaristostamme -dokumentista vuodelta 1975. Kuva: Yle kuvanauha Saaristo,1975,Lounais-Suomi

Vesien likaantuminen oli Lounais-Suomen saaristossa pahimmillaan 1960-luvun lopussa. Siitä lähtien kehitys on vähitellen kääntynyt parempaan suuntaan. Muita kipakoita ympäristöllisiä ja geopoliittisia kysymyksiä ohjelmassa avaavat muun muassa Vesiensuojeluyhdistyksestä lisensiaatti Kyösti Jumppanen ja Varsinais-Suomen Seutakaavaliiton seutukaava-arkkitehti Erkki Kiesi.

"Mikä sitten saariston tulevaisuus on? Ehditäänkö lainsäädännön avulla suojelemaan saaristoa, ennen kuin olleellisin siitä on tuhoutunut? Voidaanko nuo kaikki turismin, teollisuuden ja perinteisen saaristokulttuurin intressit sovittaa joustavasti", kysytään dramaattisesti ohjelman lopussa.

Lue lisää:

Saaristolaiselämää aavan meren äärellä 1969

Suomen ulkosaaristossa etäisyydet ovat pitkät, mutta syyspäivän valo lyhyt. Olosuhteet karussa ja kylmässä saaristossa ovat haastavat, mutta silti siellä on pysyvää asutusta.

Lue lisää:

Yhteyslautta M/S Rosala saapuu laiturille

Saaristolaiselämää Rosalassa ja Hiittisissä

Saaristossa elämä saattaa olla karua ja työtäkään ei löydy helposti. Myös tavara- ja henkilökuljetukset luovat paikallisille haasteita. Tavataan taas -ohjelmassa tutustutaan Rosalan ja Hiittisen saaristokyliin sekä niiden asukkaisiin.

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.