Hyppää pääsisältöön

Lounais-Suomen saaristo eli "henkeään pidätellen" 1970-luvun puolivälissä

Kymmenistä tuhansista saarista ja kallioluodoista koostuvaa Lounais-Suomen saaristoa on usein pidetty maailman kauneimpana saaristona. Aluetta ja sen katoavaa elämäntyyliä käsiteltiin Arvi Auvisen tekemässä vuonna 1975 valmistuneessa ohjelmassa Taistelu saaristostamme. Siinä etsittiin vastauksia saariston kulttuurisiin, taloudellisiin ja geopoliittisiin kysymyksiin.

Tv-ohjelmat ja saaristolaki saariston pelastajana?

Median kiinnostus saaristoa kohtaan oli 1960- ja 1970-luvulla suurta. Televisiossa kuin radiossakin esitettiin lukuisia ohjelmia saariston arkeen ja ongelmiin liittyen. Saaristoelämän kiinnostavuutta ja tunnettavuutta lisäsi myös Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Myrskyluodon Maija, jonka Åke Lindman ohjasi tv-ruutuihin vuonna 1976.

1970-luvun puolivälissä alettiin ajamaan saaristolain säätämistä. Eduskunta hyväksyi lain lopulta vuonna 1981. Suurimpia syitä saaristolain säätämiseksi olivat muun muassa saaristoalueiden kuihtuva väestökehitys. Esimerkkinä voidaan pitää vuosien 1950–1975 välilllä tapahtunutta katoa, jolloin saaristoalueiden väestö pieneni noin 30 000 ihmisestä noin 14 000 ihmiseen.

Suuret julkiset panostukset kuten muun muassa tie- ja lossiverkoston kehittyminen sekä koulujen rakentaminen ehtivät kuitenkin pysäyttämään saariston autioitumisen ennen lain voimaan astumista.

Tuleeko siitä kansainvälisen matkailun paratiisi, teollisuuden turmelema hornankattila vai kalastajien hylkäämä autio alue?― Arvi Auvinen

Asutukseltaan Suomen vanhimman seudun pääelinkeinona on ollut kalastus. Teollisuus ja kaivostoiminta on vierastanut saaristoa jääden joko mantereelle tai mannerta lähinnä oleviin saariston osiin.

Lisäksi maanviljely, lähinnä puutarhaviljely, veneenrakennus ja muut käsityötaidot ovat antaneet saaristolaisille voita leivän päälle. Ohjelmassa tavataankin monipuolinen kirjo saaristossa asuvia ja työskenteleviä ihmisiä. Alussa tutustutaan paikallisiin kalastajiin, joita on ollut vuosi vuodelta vähemmän.

Kalastajien ohella myös kalakanta on pienentynyt. Iniöläisten kalastajien mukaan kalakannan pienentymiseen on useita syitä kuten pyynnin tehostuminen, vesien likaantuminen sekä kesämökkien aiheuttamat häiröt. Pahimpina ongelmina nostetaan esiin kalan hinnan lasku, ulkolaisen kalan tuonnin takia sekä kalan välitystoiminnan hajanaisuus.

Sadat tutkijat painivat tänä päivänä saariston ongelmien kanssa― Arvi Auvinen

Nopeimmin kasvava elinkeino saaristossa on ollut matkailu. Matkailukeskuksia, motelleja ja leirintäalueita perustettiin kymmenittäin, mutta niissä oli omat haittapuolensa. Suomalainen lyhyt lomakausi tuottaa investoinneille vain kolme kuukautta vuodessa eikä talven koittaessa saaristosta löydy vetonauloja.

Matkailun "katastrofaaliset" vaikutukset heijastuvat myös saariston rakennustyyliin. "Uusi lättähattu-rakennustyyli tunkeutuu saarille hävittäen perinteisen saaristolaisen rakennustyylin", todetaan ohjelmassa. Kanta-asukkaita huolestuttaa erityisesti myös turistien holtition liikkuminen heidän yksityisalueillaan.

Kuvakaappaus Taistelu saaristostamme -dokumentista vuodelta 1975.
Saariston loma-asutuksen kasvu on ollut nopeaa 1950-luvulta lähtien. Kuvakaappaus Taistelu saaristostamme -dokumentista vuodelta 1975. Kuva: Yle kuvanauha Saaristo,1975,Lounais-Suomi

Vesien likaantuminen oli Lounais-Suomen saaristossa pahimmillaan 1960-luvun lopussa. Siitä lähtien kehitys on vähitellen kääntynyt parempaan suuntaan. Muita kipakoita ympäristöllisiä ja geopoliittisia kysymyksiä ohjelmassa avaavat muun muassa Vesiensuojeluyhdistyksestä lisensiaatti Kyösti Jumppanen ja Varsinais-Suomen Seutakaavaliiton seutukaava-arkkitehti Erkki Kiesi.

"Mikä sitten saariston tulevaisuus on? Ehditäänkö lainsäädännön avulla suojelemaan saaristoa, ennen kuin olleellisin siitä on tuhoutunut? Voidaanko nuo kaikki turismin, teollisuuden ja perinteisen saaristokulttuurin intressit sovittaa joustavasti", kysytään dramaattisesti ohjelman lopussa.

Lue lisää:

Saaristolaiselämää aavan meren äärellä 1969

Suomen ulkosaaristossa etäisyydet ovat pitkät, mutta syyspäivän valo lyhyt. Olosuhteet karussa ja kylmässä saaristossa ovat haastavat, mutta silti siellä on pysyvää asutusta.

Lue lisää:

Yhteyslautta M/S Rosala saapuu laiturille

Saaristolaiselämää Rosalassa ja Hiittisissä

Saaristossa elämä saattaa olla karua ja työtäkään ei löydy helposti. Myös tavara- ja henkilökuljetukset luovat paikallisille haasteita. Tavataan taas -ohjelmassa tutustutaan Rosalan ja Hiittisen saaristokyliin sekä niiden asukkaisiin.

Keskustele
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.