Hyppää pääsisältöön

Lounais-Suomen saaristo eli "henkeään pidätellen" 1970-luvun puolivälissä

Kymmenistä tuhansista saarista ja kallioluodoista koostuvaa Lounais-Suomen saaristoa on usein pidetty maailman kauneimpana saaristona. Aluetta ja sen katoavaa elämäntyyliä käsiteltiin Arvi Auvisen tekemässä vuonna 1975 valmistuneessa ohjelmassa Taistelu saaristostamme. Siinä etsittiin vastauksia saariston kulttuurisiin, taloudellisiin ja geopoliittisiin kysymyksiin.

Tv-ohjelmat ja saaristolaki saariston pelastajana?

Median kiinnostus saaristoa kohtaan oli 1960- ja 1970-luvulla suurta. Televisiossa kuin radiossakin esitettiin lukuisia ohjelmia saariston arkeen ja ongelmiin liittyen. Saaristoelämän kiinnostavuutta ja tunnettavuutta lisäsi myös Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Myrskyluodon Maija, jonka Åke Lindman ohjasi tv-ruutuihin vuonna 1976.

1970-luvun puolivälissä alettiin ajamaan saaristolain säätämistä. Eduskunta hyväksyi lain lopulta vuonna 1981. Suurimpia syitä saaristolain säätämiseksi olivat muun muassa saaristoalueiden kuihtuva väestökehitys. Esimerkkinä voidaan pitää vuosien 1950–1975 välilllä tapahtunutta katoa, jolloin saaristoalueiden väestö pieneni noin 30 000 ihmisestä noin 14 000 ihmiseen.

Suuret julkiset panostukset kuten muun muassa tie- ja lossiverkoston kehittyminen sekä koulujen rakentaminen ehtivät kuitenkin pysäyttämään saariston autioitumisen ennen lain voimaan astumista.

Tuleeko siitä kansainvälisen matkailun paratiisi, teollisuuden turmelema hornankattila vai kalastajien hylkäämä autio alue?― Arvi Auvinen

Asutukseltaan Suomen vanhimman seudun pääelinkeinona on ollut kalastus. Teollisuus ja kaivostoiminta on vierastanut saaristoa jääden joko mantereelle tai mannerta lähinnä oleviin saariston osiin.

Lisäksi maanviljely, lähinnä puutarhaviljely, veneenrakennus ja muut käsityötaidot ovat antaneet saaristolaisille voita leivän päälle. Ohjelmassa tavataankin monipuolinen kirjo saaristossa asuvia ja työskenteleviä ihmisiä. Alussa tutustutaan paikallisiin kalastajiin, joita on ollut vuosi vuodelta vähemmän.

Kalastajien ohella myös kalakanta on pienentynyt. Iniöläisten kalastajien mukaan kalakannan pienentymiseen on useita syitä kuten pyynnin tehostuminen, vesien likaantuminen sekä kesämökkien aiheuttamat häiröt. Pahimpina ongelmina nostetaan esiin kalan hinnan lasku, ulkolaisen kalan tuonnin takia sekä kalan välitystoiminnan hajanaisuus.

Sadat tutkijat painivat tänä päivänä saariston ongelmien kanssa― Arvi Auvinen

Nopeimmin kasvava elinkeino saaristossa on ollut matkailu. Matkailukeskuksia, motelleja ja leirintäalueita perustettiin kymmenittäin, mutta niissä oli omat haittapuolensa. Suomalainen lyhyt lomakausi tuottaa investoinneille vain kolme kuukautta vuodessa eikä talven koittaessa saaristosta löydy vetonauloja.

Matkailun "katastrofaaliset" vaikutukset heijastuvat myös saariston rakennustyyliin. "Uusi lättähattu-rakennustyyli tunkeutuu saarille hävittäen perinteisen saaristolaisen rakennustyylin", todetaan ohjelmassa. Kanta-asukkaita huolestuttaa erityisesti myös turistien holtition liikkuminen heidän yksityisalueillaan.

Kuvakaappaus Taistelu saaristostamme -dokumentista vuodelta 1975.
Saariston loma-asutuksen kasvu on ollut nopeaa 1950-luvulta lähtien. Kuvakaappaus Taistelu saaristostamme -dokumentista vuodelta 1975. Kuva: Yle kuvanauha Saaristo,1975,Lounais-Suomi

Vesien likaantuminen oli Lounais-Suomen saaristossa pahimmillaan 1960-luvun lopussa. Siitä lähtien kehitys on vähitellen kääntynyt parempaan suuntaan. Muita kipakoita ympäristöllisiä ja geopoliittisia kysymyksiä ohjelmassa avaavat muun muassa Vesiensuojeluyhdistyksestä lisensiaatti Kyösti Jumppanen ja Varsinais-Suomen Seutakaavaliiton seutukaava-arkkitehti Erkki Kiesi.

"Mikä sitten saariston tulevaisuus on? Ehditäänkö lainsäädännön avulla suojelemaan saaristoa, ennen kuin olleellisin siitä on tuhoutunut? Voidaanko nuo kaikki turismin, teollisuuden ja perinteisen saaristokulttuurin intressit sovittaa joustavasti", kysytään dramaattisesti ohjelman lopussa.

Lue lisää:

Saaristolaiselämää aavan meren äärellä 1969

Suomen ulkosaaristossa etäisyydet ovat pitkät, mutta syyspäivän valo lyhyt. Olosuhteet karussa ja kylmässä saaristossa ovat haastavat, mutta silti siellä on pysyvää asutusta.

Lue lisää:

Yhteyslautta M/S Rosala saapuu laiturille

Saaristolaiselämää Rosalassa ja Hiittisissä

Saaristossa elämä saattaa olla karua ja työtäkään ei löydy helposti. Myös tavara- ja henkilökuljetukset luovat paikallisille haasteita. Tavataan taas -ohjelmassa tutustutaan Rosalan ja Hiittisen saaristokyliin sekä niiden asukkaisiin.

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.