Yo-kirjoitukset ovat poikkeuksellinen tilanne, joka jännittää monia. Abitreenit kokosi erilaisia keinoja, joilla voit varautua jännittämiseen koetilanteessa.
Usein jännittämisestä puhutaan esiintymisjännityksen yhteydessä. Yo-koe voi kuitenkin jännittää myös niitä, joille luokan edessä puhuminen ei tuota ongelmia.
– Ylioppilaskoe on hyvin erilainen tilanne kuin kurssikoe. Siinä pitäisi pystyä soveltamaan opittua yli kurssirajojen, mikä aiheuttaa opiskelijoissa epävarmuutta ja jännitystä, sanoo Helsingin kaupungin toisen asteen psykologi Sanna Salomaa.
Yo-kokeiden jännittämistä lisää vielä se, että monesta tuntuu, että yo-kokeet ratkaisevat koko tulevaisuuden – mikä ei pidä paikkaansa.
– Kenenkään loppuelämä ei riipu yhdestä kokeesta. Yo-kirjoitukset eivät ole elämän ja kuoleman kysymys, muistuttaa Helsingin kaupungin toiseen asteen psykologi Jenny Uusikivi.
Jännittäminen on täysin normaalia, eikä siitä tarvitse tai edes voi päästä kokonaan eroon. Jos jo koeviikko jännittää, on todennäköistä, että myös yo-kokeissa jännittää. Tästä ei kuitenkaan tarvitse huolestua. On monia keinoja, joilla yo-koejännitystä voi hillitä.
Vinkkejä yo-koejännityksen hallintaan
Ennen koetta
Pelkkä lukeminen ei riitä valmistautumiseksi yo-kokeisiin – ja viimeisenä iltana pänttääminen kannattaakin jättää vähemmällä. Lukemisen lisäksi kokeeseen kannattaa valmistautua myös käymällä koetilanne mielessä läpi ennakkoon. Preleihin kannattaa osallistua, sillä silloin koetilanne tulee tutuksi. Jännittäjän kannattaa myös katkaista kaikilta huhuilta siivet heti alkuunsa. Jos koulun käytävillä puhutaan, että vessassa saa käydä vain kerran yo-kokeen aikana, tarkista se rehtorilta tai opettajalta ennen kirjoituksia. Todennäköisesti huhu on väärä.
Käy nämä asiat läpi ennen koetta:
- Milloin herään aamulla? Monelta lähden kotoa ehtiäkseni varmasti ajoissa? Millä menen koululle?
- Mitä puen päälleni, jotta kokeessa on mukava istua koko päivä? Mitkä eväät ja muut tarpeelliset tavarat minulla on mukana?
- Miten toimin kokeessa? Miten käynnistän koneen? Mitä teen, jos minulla on joku ongelma, jotain kysyttävää tai täytyy päästä vessaan? (Viittaa, niin valvoja tulee auttamaan)
- Mitä teen, jos koneeni hajoaa? (Kouluissa on yleensä varakoneita.)
- Mihin numeroon soitan, jos olen aamulla kipeä? (Yleensä kannattaa soittaa rehtorille tai kansliaan. Tämänkin voit tarkistaa koulustasi.)
- Mitä teen, jos en kykene vastaamaan? (Mieti valmiiksi erilaisia taktiikoita. Piirrätkö käsitekartan? Vai kirjoitatko hetken suttupaperille pelkkää tajunnanvirtaa?)
- Kuvittele mielessäsi hyvin mennyt koetilanne vaihe vaiheelta. Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että tilanne on miellyttävä?
Koetilanteessa keskittyminen:
Vaikka koetilannetta olisi kuinka suunnitellut etukäteen, saattaa se silti yllättää. Kokeessa kannattaakin rauhoittaa hetki sille, että miettii omaa vastaamista. Rauhoittuminen ja keskittyminen koetilanteeseen laukaisevat myös yo-koejännitystä.
Muista nämä koetilanteessa:
- Lue kaikki kysymykset huolella läpi. Jos et osaa vastata ensimmäiseen kysymykseen, älä huolestu vaan siirry eteenpäin.
- Kokeen alussa ei kannata turhaan kiirehtiä. Mieti, mistä aloitat ja suunnittele, mihin kysymyksiin vastaat.
- Vastaa ensin niihin kysymyksiin, jotka tuntuvat helpoilta. Näin saat vastaamisen aloitettua. Sen jälkeen voi tuntua helpommalta suunnitella seuraaviin kysymyksiin vastaamista.
- Älä huolestu, jos ensimmäisiin kysymyksiin menee paljon aikaa. Kun aloittaa kysymyksistä, joista tietää paljon, on luonnollista, että niihin menee eniten aikaa. Pidä kuitenkin huolta, että myös viimeisiin vastauksiin jää aikaa.
- Seuraa kelloa, mutta muista, että kuusi tuntia on pitkä aika. Tarvittaessa siinä ehtii rauhassa syödä ja käydä vessassa.
- Muista, että lyhyt vastaus on parempi kuin ei vastausta ollenkaan.
Useimmat jännittävät koetilanteessa. Jos jännitys häiritsee suoriutumistasi, voit kokeilla seuraavia keinoja:
- Käy vessassa. Näin pääset pois koetilanteesta hetkeksi. Sinun ei tarvitse välttämättä mennä edes vessaan asti. Voit kysyä, saatko kävellä hetken käytävällä.
- Jos tuntuu, että ajatus harhailee palauta se raiteilleen sisäisellä puheella: “Olen nyt täällä koetilanteessa. Vastaan nyt näihin kysymyksiin. Osaan ja pystyn tekemään tämän.”
- Sulje silmäsi hetkeksi tai kiinnitä katseesi johonkin edessä olevaan asiaan ja yritä ajatella jotain ihan muuta.
- Syö eväitä. Eväiden syöminen katkaisee koetilanteen.
- Itseään voi myös rauhoittaa erilaisilla lyhyillä rentoutumisharjoituksilla. Harjoituksia olisi hyvä kokeilla ja harjoitella etukäteen. Lue: Abi, testaa kolme rentoutumisharjoitusta
Mitä jännittäminen on?
- Jännittävässä tilanteessa sympaattinen, eli tahdosta riippumaton hermosto muun muassa kiihdyttää hengitystä ja verenkiertoa sekä nostaa verenpainetta.
- Jännittäminen voi näkyä esimerkiksi hengityksen tihentymisenä, punastumisena, äänen värisemisenä, suun kuivumisena ja huimauksena.
- Siihen, kuinka paljon ja millaisissa tilanteissa jännitämme, vaikuttavat muun muassa persoonallisuutemme ja temperamenttimme sekä omat kokemuksemme.
- Stressi ja jännittäminen liittyvät yleensä toisiinsa: kova stressi saattaa aiheuttaa jännittämistä ja päinvastoin.
Lähde: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
Artikkeli on tehty yhteistyössä Helsingin kaupungin toisen asteen psykologien kanssa ja se on osa Abitreenien Paineessa-kampanjaa. Paineessa auttaa lukiolaisia valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin henkisesti. Se tarjoaa tietoa ja työkaluja luku-urakasta selviytymiseen ja opiskeluihin liittyvän stressin hallintaan. Lisätietoa Paineessa-kampanjasta.
Juttua muokattu 9.1.2020: Artikkelin kuva päivitetty.