Hyppää pääsisältöön

Lottien jättipotti: käsikirjoitus

MOT:n ohjelmien käsikirjoituksiin liitettävä logokuva.
MOT:n ohjelmien käsikirjoituksiin liitettävä logokuva. Kuva: Yle, Camilla Arjasmaa MOT

Raija Borgström, sisarentytär: Täytetään tämä hakemus.
Mitkä sun tehtävät oli?

Anna-Kreeta Loukola, lotta: Muonituslotta, toimistolotta.

Raija Borgström: Verotodisteet ja kuitit lähetetään Mannerheimintille Lotta svärd säätiöön. Laitetaan menemään.

Lotta Svärd Säätiöllä on noin 80 miljoonan omaisuus.

Pirjo Björk, Lotta Svärd Säätiön hallituksen puheenjohtaja: Se on iso summa mut se antaa meille mahdollisuuden toimia myös tulevaisuudessa.

Säätiön tärkeimpiin tehtäviin kuuluu avustaa sodassa toimineita lottia.

Raija Borgström, sisarentytär: Siinä mielessä sääli, koska lotat on varmaan jo kaikki aika paljon 90:n päälle, että, tota, ettei niitä oo pystytty tai voitu käyttää aikaisemmin heidän hyväkseen.

Anna-Kreeta Loukola: En tiiä, mihin säästävät, pahojen päivien varalle?

MOT: LOTTIEN JÄTTIPOTTI

Lotta Svärdin merkki on tavallinen näky lehtien kuolinilmoitussivuilla. Eikä ihme. Lottien keski-ikä on yli 90 vuotta. Tarkkaa lukua elossa olevien lottien ja pikkulottien määrästä ei ole. Karkean arvion mukaan heitä olisi jäljellä noin 13 000. Mutta rivit harvenevat nopeaan tahtiin.
Pari kuukautta sitten MOT sai sähköpostin katsojalta.

Anoppini oli lotta. Hänellä oli viimeisinä elinvuosinaan erittäin suuret lääkemenot. Anoimme Lotta Svärd –säätiöltä avustusta (…) mutta he palauttivat anomuksen hyvin tylyin ilmauksin. Elossa olevien lottien määrä ei ole kovin suuri. Mihin ihmeeseen säätiön hallitus aikoo nämä kymmenet miljoonat käyttää????????? Olisi syytä perata säätiön asioita.

Sähköpostin viesti on tuttu. Toimitusta pyydetään säännöllisin välein selvittämän veteraanijärjestöjen ja Lotta Svärd Säätiön rahavirtoja. Tässä ohjelmassa keskitymme Lotta Svärd Säätiöön. Minkä verran säätiö avustaa lottia? Miten miljoonavarallisuus on kertynyt? Entä mitä tapahtuu rahoille kun lotat loppuvat?

Arkistokuvaa: Taistelun tie

"Oman henkensä uhalla, oman leponsa unohtaen, eläen vaan sodan runtelemia, haavoittuneita varten jatkoivat uhrautuvat naiset uupumatta, vuorokaudesta toiseen…"

Lotta Svärd –järjestö perustettiin 1921. Sen tehtävänä oli avustaa maanpuolustuksessa. Naiset hankkivat varoja kahvilatoiminnalla, myyjäisillä ja keräyksillä. Järjestö ei saanut valtiolta mainittavaa tukea.
Talvi- ja jatkosodassa kymmenet tuhannet lotat olivat komennuksella rintamalla ja kotiseudun ulkopuolella eri tehtävissä.

Lausaliisa Pitkänen, 93 v. Helsinki. Ilmavalvontalotta:
No minähän olin hyvänen aika minä olin lapsi, ihan murrosikäinen.

Jos ei nähty konetta, kuultiin ääntä, ilmoitettiin että surinaa. Että se.. monta kertaahan täälläkin niin kone on jo mennyt kun ääni tulee sit vasta jälkeen jälkeen päin näin. Ja sit siellä ilmavalvonnan tornissa oli tämmöinen piirretty tämmöinen niin kuin pys.. pysyvä kompassin, että jossa nää tärkeimmät ilmansuunnat olivat.

Anna-Kreeta Loukola, 93 v. Espoo. Muonitus- ja toimistolotta:
Jos tartti jotain, niin ei sitä sanottu, että ei se kuulu mulle. Et se ilman muuta kaikki työ kuulu, vaikkei se kuulunu mun alaan, mut se kuulu kuitenkin.

Miehet kävi kaukopartiossa Venäjän toisella puolella siellä. Ja tulivat sitten ja piti olla ruoka valmista ja kaikkee. Se ihan, ihan, tuota, semmosta keittiötyötä kaikki.

Ritva Tuulos, 93 v, Pori. Radistilotta:
Meill oli ainekirjotus sinä päivänä. Ja ja sitt ilmotettiin, ett nyt on Suomi sodassa, ett ei ei mitään, ett kaikki koulutavarat vietiin kottiin.

Me oltiin 15-vuotiaita ja tuota noin me mentiin tarjolle? että ilman muuta mentiin vaan ilmottautumaan, ett me mennään töihin ja näin tapahtuui, ei siinä mitään karsintoja ollu, eikä kyselyjä sen enempää. Ja näin se se se alotettiin se lottahomma. -

Sodan jälkeen Lotta Svärd -järjestö julistettiin fasistiseksi ja se kiellettiin välirauhasopimuksen ehtojen mukaisesti. Valtio takavarikoi järjestön varoja, mutta lotat onnistuivat pelastamaan osan rahoista uuteen säätiöön. Rahoilla lotat perustivat yrityksiä. Suurin niistä oli muonitusyritys, joka työllisti lottia jälleenrakennustyömailla ja Helsingin olympialaisissa. Myöhemmin yritykset myytiin ja maksuksi saatiin osittain Nokia-osakkeita, jotka loivat pohjan säätiön varallisuudelle. Osakkeiden arvon noustua, lotat myivät ne ja investoivat kiinteistöihin.

Lottien lippulaiva on yli kolmensadan huoneiston asuinkerrostalo Helsingin.

Pirjo Björk:
50-luvun alussa valmistui rakennus. Tämä oli lottien suuri idea että miten he voivat auttaa sodan jälkeen. Rakennetaan kivitalo, kun oli suuri pula asunnoista ja tarjotaan asuntoja lotille. Tämä oli siihen aikaan Helsingin suurimpia taloja. En edes tiedä miten monta rappua tässä on.

Kiinteistöomistukset eivät lopu tähän. Selvitimme säätiön kaikki omistukset, johon kuuluu tusinan verran kerros- ja omakotitaloja pääkaupunkiseudulla.

GRAFIIKKA:

Mannerheimintie 93, Helsinki - 189 huoneistoa
Ruutikatu 5, Espoo – 24 huoneistoa
Ruutikatu 4, Espoo -34
Aurinkolahden puistotie 6, Helsinki -55
Aurinkolahden puistotie 8, Hki - 45
Laajalahden aukio 2, Helsinki – 34 huoneistoa
Hyökkäläntie 7, Tuusula – 21 huoneistoa
Syvärannankuja 1, 3, 5 Tuusula. Paritalot - 5 huoneistoa
Sillanpäänpolku 3, Tuusula. Paritalot – 5 huoneistoa
Onnelantie, Tuusula. Omakotitalot - 2
Espoon Nupuri, 44 ha metsää
Suonotkontie 4, 44 huoneistoa. MYYTY 2017

Lähteet: Yhtiöiden tilinpäätökset, Lotta Svärd Säätiö

Yhteensä säätiö omistaa yli 400 huoneistoa, 3 omakotitaloa ja 44 ha metsää. Sen ohella säätiö omistaa sekä suomalaisia että ulkomaisia osakkeita.

Pirjo Björk:
Vois sanoa tommosena nyrkkisääntönä, että 78-80 prosenttia on kiinteistöissä ja loput loput on sitten arvo arvopapereissa ja kun omaisuutta on hoidettu hyvin, niin se on sitten tietysti karttunut

MOT: Mikä on säätiön omaisuuden arvo tällä hetkellä?

Björk: Tää käypä arvo ja markkina-arvo niin se on vähän vaikeempi arvioida, nimenomaan sen takia, että meillä on aika paljon kiinteistömassaa. Mutta jos nyt heitän semmoisen luvun että 80 miljoonaa, niin se on aika lähellä oikeeta.

MOT: Se on aika iso summa?

Björk: No se on iso summa mut se antaa meille mahdollisuuden sitten toimia myös tulevaisuudessa.

Säätiön sääntöjen mukaan sen tarkoitus on:

Lotta Svärd hengessä huoltaa ja avustaa Suomen kansalaisuutta olevia, sodan tai muun kriisin johdosta tai sen seurauksista kärsimään joutuneita henkilöitä, jotka ovat kristillismielisessä hengessä toimineet kotien ja isänmaan hyväksi tai sellaisia yhteisöjä, jotka auttavat edellä mainittuja henkilöitä.

Tämä toteutetaan avustamalla ja kuntouttamalla lottia ja pikkulottia, tarjoamalla heille kohtuuhintaisia asuntoja ja virkistyslomia. Sen lisäksi säätiö tukee maanpuolustustyötä ja ylläpitää Lottamuseota.

GRAFIIKKA

Lotta Svärd Säätiön tehtävät

• raha-avustukset
• kuntoutus
• kohtuuhintaiset asunnot
• virkistyslomat
• maanpuolutustyö
• Lottamuseon ylläpito

Lauraliisa Pitkänen liittyi jo 15-vuotiaana lottiin, koska kotikylässä Juvalla ei ollut pikkulottia. Virallisesti ikäraja varsinaiseksi lotaksi oli 17. Jatkosodassa 16-vuotias Pitkänen sai rintamakomennuksen Karjalan Kannakselle, Räisälään. Siellä hän oli vuoden verran ilmavalvontatehtävissä.

Lauraliisa Pitkänen: Meillä oli 5 tuntia vapaata, 2 tuntia tornissa, 5 t vapaata,. 2 t tornissa. Tämä kiersi jatkuvasti. Ainostaan jos oli kova lumipyry saatiin olla pois. Näin jälkeenpäin ajattelin että keskellä yötä, 5 tuntia, sitten lähti pois.

Lauraliisa Pitkänen on saanut muutaman kerran Lotta Svärd Säätiön kautta kuntoutusta.

Lauraliisa Pitkänen: Minä olen saanut siis niin niin paljon tätä veteraanikuntoutusta, että minä en ole tarvinnut tätä Lotta-säätiön kuntoutusta. Tää veteraanikuntoutus on niin paljon parempaa siinä mielessä että sitä on päästy yhdessä.

Nyt Pitkänen on kuitenkin menossa kymmenen päivän pituiseen Lotta Svärd Säätiön rahoittamaan kuntoutukseen Helsingissä sijaitsevaan palvelutalo Wilhelmiinaan. Aviomies Mikko Hautanen lähtee kuskiksi, mutta ei itse pääse kuntoutukseen.

Pitkänen: Mä ajattelin nyt kun mä noita tavaroitani pakkasin, että se on sama juttu kun ulkomaille lähtee, että ottaako liian paljon tavaroita mukaan, mutta kuinka paljon vaikeemmaks se tulee, kun sä ajattelet että nyt täytyy ottaa suurennuslasi, ja olla kynsiviila ja kaikki lääkkeet ja siis niin paljon enemmän tätä rekvisiittaa jota tarvitsee. Joo.

Pitkänen: Kunto pitäis paremmaks tulla, sitähän.. .mutta tota niin saa nyt nähdä miten käy sitten.

Lotta Svärd Säätiö jakoi vuonna 2016 2,8 miljoonaa euroa kuntoutukseen. Kuntoutukseen osallistui yli 2600 lottaa ja pikkulottaa. Se on noin 20% kaikista lotista.

GRAFIIKKA
Lotta Svärd Säätiön kuntoutukset 2016
2,8 miljoonaa euroa
2633 lottaa ja pikkulottaa
noin 20 %

Lauraliisa Pitkänen: Oota mua. HAUTANEN!

Hoitaja: Lähdetäänkö viemään tavaroita?

Lauraliisa Pitkänen: No kun Hautanen hävisi taas.

Aikaisemmin Lotta svärd säätiön kautta pääsi kuntoutukseen harvemmin. Nykyisin säätiö myöntää lotille kuntoutusta joka vuosi kunhan sitä ymmärtää anoa. Pikkulotat pääsevät kuntoutukseen joka toinen tai kolmas vuosi.

Pitkänen: Tämähän on hieno. Ihanaa kun ei tarvitse ajatella mitään.

Porissa kokoontuu lottakuoro joka maanantai. Sen keski-ikä on yli 80 vuotta. Kuorossa ei tosin ole enää yhtään lottaa. Sen sijaan riveistä löytyy viisi pikkulottaa. Kuoro on heille kaikille erittäin tärkeä.

Pirkko Vahtokari, pikkulotta: Tämä on hyvin tärkeä, että minusta tuntuu, että se on semmonen hengen pitäjä. Ja tämä sitten auttaa eteenpäin kun joku paikka kolottaa.

Kuoron pikkulotat olivat sodan alkaessa noin kahdeksan vuotiaita. He tiskasivat esimerkiksi astioita kanttiineissa, tekivät haavataitoksia sairaaloissa ja suorittivat muita avustavia tehtäviä. Kuoroharjoituksia järjestää Porin Lottaperinneyhdistys. Yhdistystä oli perustamassa 90-luvulla Ritva Tuulos.

Ritva Tuulos, lotta: Lottien elämä aukesi koska lotat oli ollu siis niin kun tämmösenä ei kenenkään maata. Kaikki se oli se oli pitkä aika se melkein 50 vuotta. Ei tiedetty lotista yhtään mitään. Me ajattelimme, että täytyy ruveta herättämään henkiin tätä lottaelämää.

MOT: Ja nythän lotat saa hyvin paljonkin tunnustusta. Miltä se tuntuu?

Ritva Tuulos: Se on hienoo. Kyll se alkuun se oli hiukan ett mä muistan vähän arkaillen monta asiaa otettiin esille ja ja oltiin lotissa. Ja ja se no niin näin näin se meni ja ja tuota noin. Ja nythän lotat on ihan huipulla.

MOT: No minkälaista kokemusta teill on Lotta Svärd-säätiö -säätiöstä?

Ritva Tuulos: Ihan hyvin, ainoastaan ajateltiin yhteen aikaan, ett ne oli vähän liian tarkkoja niitten avustusten antamisessa ja kuntoutuksen antamisessa. Mutta tuota mun mielestä se on nyt tullu lempeämmäksi tämä suhtautuminen kaikkiin, ett nyt tuota noin nythän saa aika tavalla hyvin, nyt saa tavattoman hyvin näitä esimerkiks kunto kuntoutushommiin ja kaikkeen.

Ritva Impivaara, pikkulotta: Niin ku siell viime vuonna siell Kankaanpääss siin viikonlopussakin ne kaikki muistelut ku siell oli iltasin niin ne oli tosi hienoja. Ett kaikki kerto omia kokemuksia siis pikku-lottana.

Ritva Tuulos: Ja ja me ruvetaan olemaan sen ikäsiä, että niitä muisteluita riittää ja riittää ja eikä eikä eikä paljon muuta enää tapahdukaan. Kyll se näin on. (Kaikki nauraa)

Ritva Tuulos: kun pikku-lotatkin alkaa olemaan jo aika iäkkäitä ja keski-ikä varmasti hipoo 90 melkein melkein, ett tuota ett tarttis, ett ne pääsis niin usein kun ne haluaa.

Sekä Ritva Tuulos että kuoron pikkulotat ovat kaikki käyneet ainakin muutaman kerran Lotta Svärd Säätiön rahoilla kuntoutuksessa. Sen sijaan raha-avustusta ei ole kukaan hakenut.

Tuulos: Me ollaan näitä länsisuomalaisia kun tykätään...yritetään pärjätä omillamme. Ett siin on vähän ollut se semmoset ei niin kun ei ruveta ei kehtaa heti ruveta anomaan. Ja kun niit on maailmassa on aina huonompia ja huonompia semmosia, jotka tarttee.

Ritva Impivaara, pikkulotta: Ei oo ei oo ollu viel tarpeen. Mä sanoin, ett jos niin ko mull on nyt omat hampaat ja muuta, ett jos mä ny elän viel ni mä voin joskus hakee jos mä rohkenen hakee.

MOT: Mutt siinä tarvitaan rohkeutta?

Ritva Impivaara, pikkulotta: Niin tarvitaan.

MOT: Minkä takia?

Ritva Impivaara, pikkulotta: No en tiedä se kynnys vaan on niin korkee. Mutt sillai, ett määkin oon ihan yksin ja yks eläke ja 25 vuott ollu nii se on aika aika lailla niin ku semmonen pieni.

Soittokierros tusinalle lotalle ja pikkulotalle paljastaa, että suurin osa ei ole koskaan anonut raha-avustusta säätiöltä. Vielä yllättävämpää on se, että enemmistö ei edes tiennyt että avustusta voi anoa.

Raija Borgström: Katotaan. Täytetään tämä hakemus. Tämän mä osaan. Anna-Kreeta…
Vakuutan… Olithan pikkulotta?

Anna-Kreeta: Loukola: No lottana kun sota oli.

Borgström: No pistetään niin.

Loukola: No olkoon, kunhan on joku.

Borgström: Paikallisosasto?

Loukola: Rautu ja Rovaniemi.

Tehtävät?

Loukola: muonituslotta, toimituslotta. Sitten oli siivousta mutta se voi olla muonituksessa.

Espoolainen Anna-Kreeta Loukola hakee ensimmäistä kertaa raha-avustusta Lotta Svärd –säätiöltä. Siskontytär Raija Borgström avustaa häntä.

Borgström: Tässä meillä on silmälääkärilasku, hammaslääkäri… pitää olla kuitteja. Siivoukset ei käy.

Verotodistukset ja kuitit lähetetään Mannerheimintielle, Lotta Svärd –järjestöön.

Anna-Kreeta allekirjoittaa. ”Ei pysy rivillä”.

Raija: Mä laitan nimenselvennyksen. Noin -laitetaan hakemus menemään sinne.

MOT: Oletteko kuullut muilta lotilta tai pikkulotilta, että he olisivat saaneet rahaa säätiöltä?

Anna-Kreeta Loukola: En oo kuullu. En oo, en. Et ei me olla näistä ollenkaan puhuttu, vaikka nää on ollu kaikki lottia, mitkä mie veteraaneistakin tunnen. Mutta ei ainakaan kukaan oo mitään puhunu, et rahaa ois saanu mitään. Että en mie sit sitä tiiä, että miten siellä sit todella saa.

MOT: Miten hyvin säätiö tiedottaa tästä mahdollisuudesta?

Anna-Kreeta Loukola: No, ei tästä… Aika huonosti.

MOT: Et vähän paremmin vois tiedottaa.

Anna-Kreeta Loukola: Parempaa tiedotusta vois vähän olla. Et ei mitään, että mitä nyt on lehestä lukkee ja, ja, tuota, mitä sillä aikanaan tuli, oli aika huonosti minusta kyllä tiedotettu.

Raija Borgström: mä aloin netistä itse asiassa katsoa heidän sivuja, katsomaan, ja soitin sitten Lotta Svärd -järjestöön, ja kysyin, että onks tämmönen mahdollista. Ja he sanoi sitten, että voi, voi anoo sieltä ja mihin tarkotuksiin.

Raija Borgström: Tää on ensimmäinen kerta. Ja täti on 94-vuotta. Että siinä mielessä on vähän… Tai sääli, sääli. Mut että ois voinu aikasemminkin olla varmaan tarpeen.

Pirjo Björk, Lotta Svärd Säätiön hallituksen puheenjohtaja: Mä aina häkellyn kun mä katson näitä avustusanomuksia, jota tulee, että kuinka vähävaraisia monet lotat on, mutta että.. meillä on ne tietyt rajat ketkä on vähävaraisia ja ja tuota heille me tarjotaan sitten tommosta 500-600 euroa on se ehkä se keskimääräinen summa ja lähinnä se tulee sitten tämmöisiin silmälaseihin ja hammasremontteihin ja ehkä jonkun verran lääkintä lääke lääkekulujakin.

MOT: No jos miettii että säätiöllä on 80 miljoonan euron omistus, niin 500 euroa kuulostaa aika pieneltä summalta?

Björk: Joo.. mut se on sillä on kuitenkin suuri merkitys kaiken kaikkiaan ja me kuitenkin halutaan sitten niin ett me voidaan mahdollisimman monipuolisesti auttaa niitä, jotka on hätää kärsiviä.

Vuonna 2016 avustuksia jaettiin 290 000 euroa. Avustuksia sai 507 lottaa ja pikkulottaa. Se on noin 4% kaikista lotista.

GRAFIIKKA Lotta Svärd Säätiön avustukset 2016
290 000 euroa
507 lottaa ja pikkulottaa
noin 4%

Björk: Avustuspuoli niin siinä varmaan on paljon parantamisen varaa.

MOT: Miten hyvin te tiedotatte tästä mahdollisuudesta, että voi anoa rahaa säätiöltä?

Björk: Se on yks meidän iso pulma, että me ei tiedetä, ketkä ovat lottia ja kuinka paljon heitä on. Että me voitais niin kuin olla heihin suorassa kontaktissa, vaan me me joudumme joudumme niin kuin odottamaan että sieltä tulee anomus ja ja ja tota lotat on aika vanhoja jo usein, he eivät itse kykene tämmöisiä anomuksia tekemään, varsinkin kun meillä on netissä aika paljon näitä anomuksia.

MOT: Mä olen jutellut monen lotan kanssa ja suurin osa ei tiedä, että vois anoa rahaa?

Björk: Joo. Kyllä. Se on meillä puute monessakin paikassa, että automaattisesti se apu ei tuu vaan sitä pitää anoo.

Kun Lotta Svärd –järjestö kiellettiin sotien jälkeen, kaikki arkistot hävitettiin. Tämän takia lottien ja pikkulottien tarkkaa määrää ei tiedetä. Suurimmat tulonsa säätiö saa vuokraamalla markkinahintaisia asuntoja. Tarkoituksena olisi myös tarjota halpoja vuokra-asuntoja lotille. Säätiön yli neljässäsadassa asunnossa asuu kuitenkin vain 18 lottaa ja pikkulottaa.

Björk: No lottien määrä on tietysti pudonnut huimasti näiden vuosien varrella mutta myöskin se vaikuttaa asiaan, niin että meidän asunnot on täällä pääkaupunkiseudulla, että on linjattu että rakennetaan tähän, on helpompi hallintoa ja hoitaa sitten kun on tässä kiinteästi lähekkäin.

MOT: Onko koskaan oletteko te ajatellut sitä, että että näitä asuntoja voisi olla muualla Suomessa että se vois tukea lottia ympäri Suomea?

Björk: kyllä sitä ollaan myös ajateltu, ett se olis yksi vaihtoehto, mutta ei olla menty siihen. Se olis tietysti ollut tasapuolista, koska lotathan asuu ympäri Suomea.

Lottien keski-ikä on yli 90, pikkulottien yli 80. Kenelle säätiön rahat menevät kun lottia ei enää ole?

Björk: Tähän mun on pakko vastata sillä lailla niin että minä en tiedä, koska lottien vuoro on nyt ensin ja mitä tapahtuu 5-10 vuoden kuluttua? Maailma muuttuu ja ketkä ovat silloin ne henkilöt, jotka eniten apua tarvitsevat? Onko ne lapset, onko ne vanhukset, syrjäytyneet? Niin tähän me haetaan sitten yhteistyökumppaneita ja tehdään se tarkempi ratkaisu silloin.

MOT: No onko säätiöllä sitten strategia tulevaisuutta varten?

Björk: Me panostetaan tällä hetkellä jo maanpuolustus..puolustustyöhön ja se sarka tulee jatkossa kasvamaan vielä enemmänkin.

On selvää että Lotta Svärd Säätiöllä olisi varaa auttaa lottia ja pikkulottia huomattavasti nykyistä runsaskätisemmin, vaikka omaisuutta on myös jouduttu pikkuhiljaa myymään. Sen sijaan säätiön hallituksen fokus näyttää olevan tulevaisuudessa, jolloin lottia tai pikkulottia ei enää ole.

Björk: Joo.. tän kritiikin minäkin saan aina, mutta eihän säätiön tarkoitus ei ole se, että se ajetaan alas ja se lopetetaan. Tietysti vois olla yks strategia, että kun lottia ei enää ole, niin säätiön toiminta loppuu. Mutta eiks oo aika hienoa, että kun yhteiskunnan rahakukkaro on niukka eikä se oo pohjaton, niin löytyy tämmöisiä säätiöitä, jotka voivat voivat vielä olla avuksi ja avustaa koska tulevaisuudessakin näitä avuntarvitsijoita on vaikka kuinka paljon.

Ritva Tuulos: Niin kauan kun lottia on niitä pitäs käyttää lottien hyväksi.

Loukola: En tiiä, mihin säästävät, pahojen päivien varalle?