Hyppää pääsisältöön

Lue perunasta joka kasvaa Lapissa ja miten valmistat sitä parhaalla tavalla

Siemenperuna
Hyvin itäneitä siemenperunoita Siemenperuna Kuva: Yle/Strömsö peruna,puutarhanhoito,puutarhaviljely,Puikula

Pitkulainen jauhoinen puikulaperuna on herkku. Sitä on vain vaikea keittää. Jos ei ole tarkkana, liedellä on yhtäkkiä kattilallinen perunavelliä.

Puikulaperuna on Lapissa keltaisempi, makeampi ja kiinteämpi kuin muualla Suomessa kasvava puikulaperuna. Näiden ominaisuuksien perusteella se on saanut EU-patentin Suomen ensimmäisenä patentoituna elintarvikkeena.

Miksi puikulaperuna viihtyy niin hyvin Lapissa?

On paradoksaalista, että puikulaperuna viihtyy Lapissa. Oikeastaan sen ei pitäisi kasvaa niin kaukana pohjoisessa, koska se tarvitsee pitkän kasvukauden ja pimeitä öitä kasvaakseen. Lapissa on valkeat kesäyöt ja lyhyt kasvukausi.

Hyvät ominaisuudet tulevat siitä, että peruna nostetaan aikaisin, ennen kuin sokeri on ehtinyt muuttua tärkkelykseksi.

Korkea tärkkelyspitoisuus tarkoittaa, että peruna on jauhoinen ja menee helpommin rikki keitettäessä. Mutta kun peruna nostetaan aikaisin, se on kiinteämpi ja makeampi. Se, että se on lisäksi voimakkaan keltainen, johtuu valkeista kesäöistä.

Puikulaperuna kuuluu niihin perunalajikkeisiin, jotka ovat herkimpiä perunarutolle. Lapin ilmaston vuoksi perunarutto ei kuitenkaan pääse leviämään kovin helposti. Lisäksi puikulaperunaa on helppo säilyttää Lapissa, koska se ei idä talvella.

Puikula perunan istutusta
Puikulaperuna viihtyy pohjoisen ilmasto-olosuhteissa. Puikula perunan istutusta Kuva: Yle/Strömsö peruna,Puikula,siemenperuna

Suomessa on 40 eri ruokaperunalajiketta. Puikulaperuna tuli Etelä-Ruotsin kautta ja levisi pohjoiseen 1700-luvulla.

Lapin ilmasto-olosuhteet osoittautuivat suosiollisiksi juuri tälle jauhoiselle perunalajikkeelle. Sitä voidaan viljellä pitkällä pohjoisessa ihan Jäämeren rannoilla asti.

Petsamon luostarin kirjoihin on merkitty, että sitä on viljelty Petsamossa 1890-luvulla. Lapin asutus on keskittynyt jokilaaksoihin ja järvien rannoille, missä on vallinnut mikroilmasto ja siten suotuisat kasvuolosuhteet.

Yksi perunanviljelyn hyvin tunteva on Antti Hannukkala, Rovaniemen luonnonvarakeskuksen tutkija. Hän ei ole vain viljellyt perunaa, vaan tutkinut sitä 30 vuotta.

 Perunatutkija Antti Hannukkala
Perunatutkija Antti Hannukkala Perunatutkija Antti Hannukkala Kuva: Yle/Strömsö peruna,tutkimus,viljely

Ensimmäiseksi opin, ettei perunoita saa idättää pimeässä kellarissa. Silloin iduista tulee pitkiä ja ne katkeavat helposti, kun perunaa istutetaan.

Puikulaperuna on lajike, joka itää hitaasti. Sitä on säilytettävä valoisassa huoneessa noin kaksi kuukautta, ennen kuin se istutetaan.

Perunaa ei voi istuttaa ennen roudan lähtöä. Ylimmän multakerroksen on oltava vähintään kymmenen astetta lämmin, ennen kuin peruna istutetaan, ettei perunarupi iske.

Talvisäilytyksessä perunat viihtyvät parhaiten maakellarissa, joka on hyvin ilmastoitu, jonka lämpötila on 4–5 astetta ja ilmankosteus 95 prosenttia.

Forskare Antti Hannukkala i kyrummet där mandelpotatisen uppbevaras med rätt temperatur och fuktighet
Oikea lämpötila ja ilmankosteus on perunan säilytyksen a ja o. Forskare Antti Hannukkala i kyrummet där mandelpotatisen uppbevaras med rätt temperatur och fuktighet Kuva: Yle

Antin vinkit puikulaperunoiden valmistukseen

Keitetty peruna

Pane huuhdellut, kuorelliset perunat kattilaan kylmään veteen. Anna veden kiehua. Käännä levy pois päältä heti, kun vesi kiehuu. Anna perunoiden seistä vedessä 15 minuuttia, mutta vahdi viimeiset minuutit niin, etteivät peruna mene rikki.

Uuniperuna

Leikkaa pestyt puikulaperunat halki pituussuunnassa. Marinoi timjamilla, rosmariinilla, valkosipulilla ja öljyllä. Anna seistä yli yön. Laita perunanpuolikkaan pellille ja suolaa. Paista uunissa noin 30 minuuttia, kunnes perunat ovat pehmeitä.

Strömsö

Ruudussa

Strömsö Instagramissa

  • Vegevalinta – viikkomenu 1

    Parhaat arjen kasviruokaohjeenne.

    On aika esitellä Vegevalintakampanjan ensimmäinen viikkomenu. Kampanjassa olette jakaneet parhaat arjen kasviruokaohjeenne. Kiitos Päivi Lähtevänojalle, Judith Almille, Frida Allbergille sekä Katriina Lahtoselle, jotka ovat tämän viikon Vegevalintakokit.

  • Paahdettu myskikurpitsakeitto kera täyteläisen kookosmaidon

    Sopii myös hiilihydraattitietoiseen ruokavalioon.

    Paahdettu myskikurpitsakeitto kera täyteläisen kookosmaidon Tämä keitto on samettisen sileä. Sen maku on herkullinen ja chili antaa ihanasti lämpöä. Keitto on myös upean värinen. Lisäksi se on vähäkalorinen ja sopii hiilihydraattitietoiseen ruokavalioon. Päivi Lähtevänoja Ainekset 1 myskikurpitsa kuorittuna ja paloiteltuna noin tulitikkurasian kokoisiksi paloiksi.

  • Kermainen lehtikaali-perunaviipalegratiini

    Hyvää arkiruokaa pienellä työpanoksella.

    Kermainen lehtikaali-perunaviipalegratiini Tämä ruoka syntyi alun perin jääkaapintyhjennyksen tuloksena, mutta siitä on kehkeytynyt maukas ja tosi helppotekoinen arkiruokasuosikki. Lempeää, pehmeää ja täyttävää talviruokaa, joka pienten esivalmistelujen jälkeen kypsyy itsekseen uunissa. Judith Alm Ainekset 8 keskikokoista kiinteää luomuperunaa 1 pkt savustettua tofua.

  • Intialaisen keittiön klassikko uudessa muodossa – täältä tulee Butter Halloumi

    Helppo valmistaa niin isolle kuin pienelle porukalle.

    Intialaisen keittiön klassikko uudessa muodossa – täältä tulee Butter Halloumi Lapset, ystävät ja vanhemmat rakastavat. Minä rakastan. Helppo valmistaa niin isolle kuin pienemmällekin poppoolle. Zeinan resepti (Zeinas Kitchen) on helppo kaikkien valmistaa ja lopputulos on aina yhtä maukas ja tasainen.