Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Naisia elämänsä pääroolissa – dokumentteja ja haastatteluja innostavista naisista

Tove Jansson valokuvaaja Kalle Kultalan ikuistamana. Mustavalkokuvaa sävytetty jälkikäteen.
Tove Jansson valokuvaaja Kalle Kultalan ikuistamana (kuvaa sävytetty jälkikäteen). Tove Jansson valokuvaaja Kalle Kultalan ikuistamana. Mustavalkokuvaa sävytetty jälkikäteen. Kuva: Kalle Kultala Tove Jansson

Ruttuisessa paperilapussa luki haaleansininellä kuulakärkikynällä kirjoitettuna nimiä allekkain: Tove Jansson, Virpi Hämeen-Anttila, Pirjo Honkasalo… Kauppalistan tapaan se muistutti jääkaappini ovessa siitä, mitä ei kannata unohtaa. Kun sain tilaisuuden etsiä arkistojen kätköistä dokumentteja innostavista naisista, muistin listani.

Niin hassulta kuin se kuulostaakin halusin parikymppisenä muistuttaa itseäni ihmisistä lööppijulkisuuden ulkopuolella, sellaisista joiden tekemisiä ja ajatuksia oli innostavaa seurailla. Samalla logiikalla päädyin nyt melkein vuosikymmen myöhemmin etsimään ohjelmia naisista.

Näiden 22 pysyvästi Areenaan julkaistun dokumentin ja haastattelun joukosta löytyvät muun muassa Suomen ensimmäiset naiskansanedustajat, Suomen pankin ensimmäisen naispääjohtaja sekä ensimmäinen naisakateemikko. Mukana on myös suurenmoisia tarinankertojia, dokumentaristeja, muotoilijoita, tutkijoita, yksi jääkiekkovalmentaja ja lentokapteenikin. Ja arkisempia kuvauksia kulttuurinsa kahleita uhmaavasta pakolaisnaisesta, sitkeästä saaren erakosta, paimentolaisnaisesta sekä valloittavasta 107-vuotiaasta.

Varoitus! Keski-iän ylittäneitä naisia täysissä pukeissa!

Tämä ohjelmapaketti ei ole kovin mediaseksikäs. Iltapäivälehtien lööppeihin tällaiset henkilöt harvemmin päätyvät, tosin monista heidän saavutuksistaan pitäisi kirjoittaa lööppejä. Tästä koosteesta puuttuvat myös uhritarinat, ulkonäön palvonta ja naiset miehensä taustajoukkona tai muusana. Sellaisissa rooleissa naisia on nähty jo paljon.

Tässä paketissa on paljon keski-ikäisiä ja yksi yli satavuotiaskin. Siinä missä miehelle suodaan vanhemisen tuoma karisma ja uskottavuus, nainen usein muuttuu median silmässä epäkiinnostavaksi siinä neljänkympin tienoilla, heidän kasvojaan näkee lähinnä terveysaiheisten lehtien kansissa. Ja usein kuulee käsityksen, että nuoria naisia ei kiinnosta vanhemmat naiset, veikkaanpa että sekin on lopulta aika miehinen keksintö ja kiinni näkökulmasta.

Nämä naiset eivät ole täydellisiä, heissä on monenlaisia vikoja ja välillä heitä pelottaa, mutta he menevät ja tekevät silti. Tove Janssonin sanoin: ”Ei ole mikään konsti olla rohkea, jos ei pelkää".

Ihailun kohteena olemisen sijasta he voisivat olla sellaisia toteemi-ihmisiä muistuttamassa ominaisuuksista ja voimista, joita meistä kaikista löytyy. Sillä parasta mitä ihminen voi tehdä, on löytää oman voimansa ja tehdä sillä jotain hyvää.

Tutustu ohjelmiin tässä blogissa tai katsele ja merkkaa suosikeiksi Areenassa. Blogin lopusta löydät vielä lisää kiinnostavia naisia ja voit ehdottaa kenestä pitäisi nähdä dokumentti.

Emme ole eläneet todellista elämää. Olemme olleet orjia! Naisten on saatava äänioikeus!― Maria Paaso Laine, tuleva kansanedustaja

Ylläoleva sitaatti on Maria Paaso Laineelta. Hän oli yksi niistä 19 ensimmäisestä naisesta, jotka keväällä 1907 valittiin eduskuntaan naisten saatua äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ensimmäisenä maailmassa. Sankarittaret-dokumentti kertoo keitä nuo ensimmäiset naiskansanedustajat olivat ja mitä he saivat aikaan.

Tove Jansson kirjailija, taiteilija ja Muumi-hahmojen luoja kertoo ajatuksistaan ja elämästään kotonaan Tähtitorninmäellä ja mökillään Klovharun karulla saarella.

"Äitini opetti, ettei taiteilijoita pidä ottaa niin vakavasti, vaikka taiteilijat työskentelevätkin vakavammin kuin muut ihmiset", mietti Tove Jansson käsikirjoittamassaan ohjelmassa vuodelta 1984.

Leena Peltonen-Palotie tunnettiin yhtenä maailman arvostetuimmista geenitutkijoista, joka vei merkittävällä tavalla eteenpäin kansainvälistä ihmisten tautiperimän tutkimusta. Hänen tutkimuksensa yhdisti perusmolekyylibiologiaa ja lääketiedettä erilaisten sairauksien ymmärtämiseksi.

Suomalaisten perimä ja suomalaisten kansansairauksien selvittäminen oli Palotielle sydämenasia. Henkilökuvassa matkataan Palotien mukana hänen opiskelukaupunkiinsa Ouluun.

Ira "Mimmu" Turunen nimitettiin vuonna 2003 Yhdysvaltojen naisten yliopistosarjan joukkueen University of Minnesota Duluthin valmennusryhmään. Hän on ensimmäinen suomalaisvalmentaja Yhdysvaltojen yliopistokiekossa.

Paineet kauden ratkaisuottelussa ovat kovat. Dokumentti seuraa Mimmun työtä ja vaikeita ratkaisuja.

Helena Ranta on oikeushammaslääkäri, joka on antanut kasvonsa julkisuudelle yhteisen surun, väkivaltaisen kuoleman, kadonneitten ja tuntemattomien vainajien joukkohautojen tutkijana.

"Joissain yhteyksissä on koettu, että naisjohtaja on helppo nakki.. mutta se harhaluulo on yleensä rapissut nopeasti", Ranta naurahtaa. Oikeuskemian professori Erkki Vuori kertoo dokumentissa pitävänsä Rantaa äärimmäisen rohkeana ihmisenä. "Hän totisesti luottaa itseensä ja tietää mitä pystyy tekemään ja on valmis sen tekemään."

Pirkko Lahti on psykologi, filosofian lisensiaatti ja Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja. Hän puhuu toisista välittämisen, omien juurien hyväksymisen ja tunteiden puolesta.

Sadan luennon vuositahti, ei Lahden päätä huimaa. Henkilökuvassa seurataan hänen jalanjälkiään nuoruuden maisemiin sekä arkeen kotona ja töissä.

Sirkka Hämäläinen on ollut tienraivaaja. Hän oli ensimmäinen nainen Suomen pankin pääjohtajana ja Euroopan keskuspankin johtokunnassa.

Pirjo Honkasalo on fiktion ja dokumentin tekijä, ohjaaja ja kuvaaja, helsinkiläinen isoäiti ja taiteen maailmankansalainen. Hän oli Suomen ensimmäinen pitkän elokuvan kuvannut nainen. Kuvaajaksi kouluttautuneesta Honkasalosta tuli ohjaaja Mikko Niskasen, Rauni Mollbergin ja Jörn Donnerin käytännön kouluissa.

”Näyttää eläimen hiljaisuus ihmisessä ja samalla ihmisen salaisuus. Minusta tuntuu, että elokuvassa se on mahdollista. Ne ovat niitä ainoita tosia hetkiä joita joskus pystyy taltioimaan. Kaikki muu on tilkettä”, Pirjo Honkasalo sanoo.

Kirsti Doukas on korusuunnittelija ja kultaseppä. Dokumentti seuraa häntä työssään Kalevala Korun ja Kaunis Korun pääsuunnittelijana. Hänet on palkittu muun muassa muotoilun valtionpalkinnolla ja Pro Finlandialla. Sittemmin Doukas on toiminut Kalevala Korun muotoilujohtajana.

Camilla Sommar-Rale on lentokapteeni. Työ on vaativaa, ja sitä on koko ajan enemmän. "Mutta päivääkään en vaihtaisi pois", sanoo lentokapteeni unelma-ammatistaan.

Ammattiinsa hän ajautui miltei sattumalta, ystävänsä yllyttämänä. Lentokapteenin työ vaatii pitkäjänteisyyttä, tarkkuutta ja paineensietokykyä. Työ on epäsäännöllistä ja työpäivän pituus saattaa vaihdella suurestikin. Perhesyiden vuoksi Sommar-Rale haluaa keskittyä lähinnä kotimaanlentoihin.

Virpi Hämeen-Anttila kuvailee olleensa nuorempana sulkeutunut ja syrjäänvetäytyvä. Miten Intian kulttuurin ja kielen tutkijasta tuli aikamme luetuimpia kotimaisia kirjailijoita?

Boheemi elämä tutkijana ja kirjailijana muuttui perheen perustamisen jälkeen, mutta ei sammuttanut intohimoa työhön.

Inga Näkkäläjärvi Inarista on saamelaisnainen, joka on elänyt nuoruutensa porojen elämänrytmin mukaan jutaavana saamelaisena, paimentolaisena. Miten saamelaisen naisen tehtäväja asema ovat muuttuneet vuosien saatossa?

Pirjo Mäkelä sai akateemikon arvonimen ensimmäisenä naisena Suomessa. Rokotteiden kehittämiseen uransa omistanut Mäkelä jatkoi eläkepäivilläänkin tutkimusta.

Mäkelä työskenteli rokotusohjelmissa muun muassa Bangladeshissa ja Filippiineillä. Hän toimi Kansanterveyslaitoksen bakteriologian osaston johtajana ja professorina sekä infektiotautien yksikön päällikkönä. Mäkelä toimi myös Englannissa ilmestyvän Microbial Pathogenesis -aikakauslehden päätoimittajana ja tuotti uransa aikana yli 200 julkaisua.

Outi Hovatta on kantasolututkimuksen ja hedelmöityshoitojen johtava asiantuntija maailmalla.

Hovatta on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä ja antanut monelle toivoa. Hänen lapsuutensa mansikkapaikat ja monet muistot löytyvät Tampereen seudulta.

Sofi Oksasen palo kirjoittamiseen alkoi kuusivuotiaana saadusta päiväkirjasta.

Dokumentti seuraa Suomen menestyneimpiin nykykirjailijoihin kuuluvaa Oksasta Pariisin kirjamessuilta Viron maaseudun lapsuusmaisemiin ja entiseen KGB:n vankilaan Tallinnassa.

Vuokko Nurmesniemi on luonut vaikuttavia tekstiilejä ja vaatteita jo 50 vuotta.

Monet hänen suunnittelemistaan vaatemalleista ovat säilyneet suosittuina vuosikymmenestä toiseen. Dokumentissa tavataan Nurmesniemi kotonaan meren äärellä Kulosaaressa ja yhä työn touhussa.

Eija Tervonen johtaa Pietarissa Fredriksonin lakkitehdasta. Dokumentti seuraa jämäkän naisjohtajan työtä ja kotielämää. Lakkitehtaalla vietetään myös naistenpäivää.

Riitta Uosukainen oli ensimmäinen nainen eduskunnan puhemiehenä. Haastattelussa vuodelta 2013 Uosukainen kertoo, mitä ajattelee poliittisesta urastaan nyt jälkikäteen.

Ibadet Faziolovan maailma Makedoniassa oli kodin kokoinen ja elämisen mallia sääteli islam ja tiukka perinne. Pakolaisena Suomessa hän heitti huivin nurkkaan ja päätti uskaltaa.

Faziolova elää neljän poikansa kanssa itsenäisen naisen elämää. Taskussa on ajokortti, myyjän tutkintopaperit ja todistus suomenkielen kurssista.

Dora Siivonen on pienen Lammholmin saaren ainoa vakinainen asukas. Mikaela Weurlanderin dokumentissa seurataan 87-vuotiaan Doran elämää vuoden ajan.

Pikkuserkku on huolissaan Doran jaksamisesta, mutta tämä ei tahdo muuttaa punaisesta puutalostaan minnekään. Saako vanhana elää niin kuin itse haluaa?

107-vuotias Hilja Pikkarainen oli vuonna 2011 Suomen viidenneksi vanhin kansalainen. Rauhaisaa eloa Lamminpään palvelutalossa Pohjois-Karjalassa piristävät liköörikaramellit, piipputupakka ja päivittäinen tilkka konjakkia.

Sisarustensa kanssa eläneellä Hiljalla ei ole omia lapsia eikä hän ole koskaan ollut aviossa. 20-luvulla naapurin poika kosiskeli Hiljaa mukaansa Amerikkaan, mutta isä ei antanut lupaa lähteä. Hiljaa ei harmita, eivät Amerikan matkat eivätkä muutkaan tekemättömät ja kokemattomat.

Hiljan omahoitajana toimivan Sirpa Lipposen sanoin: ”Hiljassa on jotain hyvin erikoista, vaatimatonta ja viatonta, se loistaa hänen silmistään.”

Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti on kunnianosoitus Tampereelle ja sen naisille, "pumpulin likoille".

Suomen suurteollisuus alkoi tekstiiliteollisuudesta. Vuonna 1828 perustettu Finlaysonin puuvillatehdas nousi Suomen suurimmaksi tehtaaksi 1840-luvulla. Kun langankehruun aloittamisesta Tampereen Finlaysonilla oli kulunut yli 170 vuotta, yksi viimeisistä toiminnoista, Lankatehdas Pyynikillä lopetti toimintansa kesäkuussa 1999. Dokumentissa seurataan tehtaan viimeisiä vaiheita ja annetaan ääni tehtaan naisille.

Kenet haluaisit nähdä?

Ohjelmapakettiin valikoitui ohjelmia, joita oli mahdollista julkaista Areenaan pysyvästi ja joista suurinta osaa ei ole ollut aiemmin esillä tv-esityksiä lukuunottamatta. Innoittavia naisia löytyy onneksi loputtomasti ja moni heistä löytyy Elävästä arkistostakin, kuten ensimmäinen naispresidenttimme Tarja Halonen, tutkija Anna Kortelainen, taiteilija Eija Liisa Ahtila, säveltäjä Kaija Saariaho, tanssinopettaja Aira Samulin ja moni muu.

Kirjoita tämän jutun kommentteihin kenestä naisesta haluaisit nähdä dokumentin tai kenestä pitäisi tehdä dokumentti. Pistämme toiveet talteen ja selvitämme löytyykö henkilöistä sellaisia ohjelmia, joita on mahdollista julkaista pysyvästi Elävään arkistoon sekä välitämme ohjelmaideat toimituksiin.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Areenan kenties kasarein tapaus on Mummo

    Mummo-sarja nyt Areenassa.

    Mummo-sarjassa Annan rakas ystävä on mummi. Tämä mummi ei vain leivo pullaa tai kudo sukkaa, vaan hakkeroi pankkiin ja varastaa rahaa, maalaa graffiteja sekä eläytyy koiraksi niin vahvasti, että perhe unohtaa, että mummi on mummi. Mummo-sarja on nyt vuoden verran katsottavissa ja se on kenties eniten 1980-luvun loppua huokuva ohjelma, mitä Areenasta löytyy.

  • Muutoksia Areenan audiosisältöjen RSS-syötteissä

    Audiojaksot näyttäytyvät uusina podcast-sovelluksissa.

    Radion julkaisualustan muutos muuttaa myös Areenan RSS-syötteitä. Radion tallennesisältöjä ollaan parhaillaan siirtämässä uudelle suoratoistoalustalle, jossa Areenan videosisällöt ovat jo jonkin aikaa majailleet. Tällä hetkellä sisällöistä on siirretty vajaa viidennes. Siirron yhteydessä kunkin sisällön yksilöivä sisältö-ID muuttuu.

  • Arki on niin hassua, siksi tehtiin Kätevä emäntä – neljä kautta nyt Areenassa

    Kätevän emännän neljä kautta nyt Areenassa.

    Vaikka Kätevä emäntä oli ensimmäisiä pääasiassa naisten tekemiä sketsisarjoja, ei sen huumori ollut miesvastaista, muistuttaa tuottaja Sirpa Bertling. Päinvastoin, piikin saivat usein tuntea naiset itse. Monesta hahmosta, kuten toimiston Raijasta, tuli niin suosittu, että näyttelijä Minna Kivelä esittää erikoista hahmoa yhä edelleen.