Hyppää pääsisältöön

Suomen suosikit oli läpileikkaus lama-ajan musiikkimausta

Suomen suosikit olivat 1990-luvun alussa kirjava kattaus artisteja. Ohjelmasarjaa juonsi kapellimestari Olli Ahvenlahti.
Suomen suosikit olivat 1990-luvun alussa kirjava kattaus artisteja. Ohjelmasarjaa juonsi kapellimestari Olli Ahvenlahti. Suomen suosikit olivat 1990-luvun alussa kirjava kattaus artisteja. Ohjelmasarjaa juonsi kapellimestari Olli Ahvenlahti. Kuva: Yle Suomen suosikit,Olli Ahvenlahti,Yle Elävä arkisto

Yleisradion hovikapellimestari Olli Ahvenlahti juonsi vuosina 1993–94 tv-katsojien toivekappaleille omistettua Suomen suosikit -musiikkiviihdeohjelmaa. Suorina lähetyksinä esitetyn sarjan lavasteissa nähtiin ja kuultiin kotimaisten artistien lisäksi myös ulkomaisia listamenestyjiä. Onnekaimmat toivojat pääsivät rupattelemaan idoliensa kanssa puhelinyhteyden avulla. Kappaletoiveet kerättiin postikortein.

Vuonna 1993 Suomi oli pikku hiljaa tokenemassa maan historian pahimmasta talouskriisistä. Laman vaikutukset näkyivät työllisyyden lisäksi politiikan sekä kulttuurin saralla.

Aikakauden musiikkiohjelmien viittaa kantoivat televisiossa jo 1980-luvulla alkanut Rockstop, kokeellisempaa yleisöä kosiskellut Soundcheck sekä Mikko Kuustosen luotsaama hyväntuulinen Q ja tähdet -sarja.

Hyvät katsojat, teidän oma musiikkitoiveohjelmanne. Hyvät naiset ja herrat, tässä tulee Suomen suosikit!― Olli Ahvenlahden juonto sarjan avausjaksoon

Vaikka tv:n musiikkiohjelmatarjonta oli vain kasvanut aiemmista vuosikymmenistä, havaittiin Yleisradion TV1:n puolella laajan kohderyhmän jääneen ohjelmatarjonnan ulkopuolelle. Entäpä Suomen juuri tuon hetken toivotuimmat artistit kappaleineen? Tai karaokeilloissa väsymykseen asti pyörineet radiosuosikit? Ja entä kaikki "yhden hitin ihmeet" sekä kansanomaisella huumorilla kultalevyjä itselleen saalistaneet erikoisuudet? Myyntilistat osoittivat näidenkin artistien suosion.

Keksittiin Suomen suosikit, jota alettiin kuvata suorana lähetyksenä maanantai-iltaisin Pasilassa. Ohjelman juontajaksi kiinnitettiin pianisti–kapellimestari Olli Ahvenlahti.

”Kaikki ne, joiden toiveet minä luen, saavat muistoksi tällaisen komean t-paidan.”
”Kaikki ne, joiden toiveet minä luen, saavat muistoksi tällaisen komean t-paidan.” ”Kaikki ne, joiden toiveet minä luen, saavat muistoksi tällaisen komean t-paidan.” Kuva: Yle Olli Ahvenlahti,Suomen suosikit,Yle Elävä arkisto

T-paitoja ja osittaisia matkakorvauksia

Suomen suosikit oli konseptiltaan rehti ja maanläheinen. Katsojat lähettivät kappaletoiveensa perinteisesti postikorteilla. Onnekkaimmat toivojat napattiin myös osaksi ohjelmaa ja heille avautui mahdollisuus keskustella suosikkiartistiensa kanssa puhelimitse. Ahvenlahti esitteli valitut toivekappaleet ja haastatteli muusikoita esitysten väleissä.

Music Televisioniksi emme rupea.― Olli Ahvenlahti vuonna 1993

Onnistuneimmat toiveet palkittiin tyylikkäillä t-paidoilla ja kaikkien toivojien kesken arvottiin levypalkintoja. Juontaja Ahvenlahti myös kosiskeli rohkeimpia katsojia paikan päälle studioon yleisöksi. Yleisradio lupautui osallistumaan osittain mahdollisiin matkustuskuluihin.

Musiikkivideoita sarjaan ei haluttu ja toivekappaleet sovitettiin Ahvenlahden johtamalle studio-orkesterille. Yksi videopoikkeus sarjassa koettiin, kun kahdeksannessa jaksossa vieraillut Kirka Babitzin oli noussut yllättävään suosioon Kreikassa. Laulajan hitti Surun pyyhit silmistäni oli napattu ulkomaisille kokoelma-albumeille käännösversiona Sadness in Your Eyes. Käännöskappaleen musiikkivideo sai Suomen suosikeissa ensiesityksenä.

(Kirkan musiikkivideo käynnistyy jakson kohdasta 21:35)

EuroSepi, Eija Vilpas ja muut aikakauden erikoisuudet

Suomen suosikeissa lauteilla nähtiin kirjava kattaus vuosikymmenen alun musiikkierikoisuuksia. Jo sarjan avausjaksossa kuultiin paremmin näyttelijänä tunnetun Eija Vilppaan esitys. Vilpas levytti samana vuonna omaa nimeään kantaneen albumin ja suoritti huumorilla höystettyjä tanssilavakeikkoja. Ohjelmassa kuultu kappale kantoi nimeä Haitarinsoittajan haamu.

(Eija Vilpas nähdään jaksossa kohdasta 18:45 alkaen)

Niin ikään huumoritaiteilija Jope Ruonansuu saapui hänkin rehvakkaine takatukkineen sarjan 14. jaksoon esittämään tuoreen kappaleensa Maha.

(Ruonansuun esitys käynnistyy jakson kohdasta 7:10)

Ruonansuun kanssa samassa jakossa esiintyi Kalevankadun laulava talonmies Sepi Kumpulainen, joka taiteili comeback-yrityksensä aallonharjalla. Elvis-asuinen, lippalakkipäinen ”EuroSepi” nousi lavalle Wild Cats -tanssityttöparin kera ja varovaisella kappaleellaan Hirviö tuli mua vastaan (jaksossa kohdasta 28:15 alkaen).

"Eurosepi" oli Kalevankadun laulavana talonmiehenä muistetun Sepi Kumpulaisen comebck-yritys. Televisiossa kultakurkku esiintyi Wild Cats -tanssiduon (edessä) kanssa.
"EuroSepi" oli Kalevankadun laulavana talonmiehenä muistetun Sepi Kumpulaisen comebck-yritys. Televisiossa kultakurkku esiintyi Wild Cats -tanssiduon (edessä) kanssa. "Eurosepi" oli Kalevankadun laulavana talonmiehenä muistetun Sepi Kumpulaisen comebck-yritys. Televisiossa kultakurkku esiintyi Wild Cats -tanssiduon (edessä) kanssa. Kuva: Yle Sepi Kumpulainen,Yle Elävä arkisto,Suomen suosikit

Vaikka sarjan musiikkitoiveet keskittyivät pääasiassa kotimaisiin suosikkeihin, saatiin ohjelmaan napattua myös ulkomaalaisia artisteja. Lähinnä Suomen listakärjessä kappaleellaan Summer of Love komeillut brittilaulaja Helen Hoffner nähtiin jaksossa 5. Supersuositun It's Raining Men -hittinsä 1980-luvun alussa tehtaillut The Weather Girls saatiin myös sarjaan mukaan. Yhdysvaltalaisduon suosikkikappale kaikui lavasteissa kuin parhaina päivinään.

(It's Raining Men käynnistyy jakson kohdasta 28:30)

Suosikkeja musiikkityylien laidasta laitaan

Pääasiassa ohjelman vieraat kerättiin koti-Suomesta. 1990-luvun alun suurmenestyjistä lavalle kutsuttiin mm. Kaija Koo (jaksossa 1 ja jaksossa 16, pop-duo Neon 2 (jakossa 11), laulajaruhtinatar Kikka (jaksossa 9), a capella -kvartetti Veeti & The Velvets (jakossa 4) ja soolouransa huipulla paistatellut Ressu Redford (jaksossa 12).

Kikka nähtiin Suomen suosikeissa sarjan yhdeksännessä jakossa. Esitys oli "hengästyttävä".
Kikka nähtiin Suomen suosikeissa sarjan yhdeksännessä jakossa. Esitys oli hengästyttävä. Kikka nähtiin Suomen suosikeissa sarjan yhdeksännessä jakossa. Esitys oli "hengästyttävä". Kuva: Yle Kikka,Olli Ahvenlahti,Yle Elävä arkisto,Suomen suosikit

Iäkkäämmästä suosikkikaartista ohjelmaan kutsuttiin mm. iskelmäkuningatar Katri Helena (jaksossa 8), junttidiskon itseoikeutettu kuningas Frederik (jakossa 10), laulajataituri Topi Sorsakoski (jaksossa 6) sekä Kari Tapio (jaksossa 4).

Vuoden 1993 komeaksi lopuksi esiintyi Finland Festivalsin vuoden nuori taiteilija, jazz-saksofonisti Jukka Perko kappaleellaan Worksong.

(Jukka Perkon esitys käynnistyy kohdasta 26:20)

Juontaja Ahvenlahti ehti moneen

Suomen suosikkien lisäksi Olli Ahvenlahti toimi Yleisradion kapellimestarina Eurovision laulukilpailuissa vuosien 1990–1998 ajan. Lukuisten viihdeohjelmien kapellimestarina hän vaikutti vahvasti suomalaiseen äänimaisemaan televisiossa.

Kapellimestarin oma esikoislevy ilmestyi jo vuonna 1975. Popjazztyylinen Bandstand ja vuotta myöhemmin syntynyt The Poet -albumi nousivat uudelleen 1990-luvun "acid jazzin" myötä arvostukseen.

Lue lisää:

Olli "Puppe" Ahvenlahti oli jazz-edelläkävijä

Pianisti Olli Ahvenlahti tunnetaan mm. Jean-Pierre Kuselan aisaparina, mutta leppoisaa miestä arvostetaan myös kotimaisen jazzfunkin pioneerina.

Kommentit
  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

    Kuinka suomalainen varusmiespalvelus on muuttunut vuosien varrella? Pienen käsityksen siitä saa Olavi Puusaaren suunnittelemasta ja ohjaamasta dokumentista Ei kenenkään maalla.

  • "Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

    Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.

    Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

  • Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

    1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä

    Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.

  • 12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

    Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.

    Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.