Hyppää pääsisältöön

Suomen suosikit oli läpileikkaus lama-ajan musiikkimausta

Suomen suosikit olivat 1990-luvun alussa kirjava kattaus artisteja. Ohjelmasarjaa juonsi kapellimestari Olli Ahvenlahti.
Suomen suosikit olivat 1990-luvun alussa kirjava kattaus artisteja. Ohjelmasarjaa juonsi kapellimestari Olli Ahvenlahti. Suomen suosikit olivat 1990-luvun alussa kirjava kattaus artisteja. Ohjelmasarjaa juonsi kapellimestari Olli Ahvenlahti. Kuva: Yle Suomen suosikit,Olli Ahvenlahti,Yle Elävä arkisto

Yleisradion hovikapellimestari Olli Ahvenlahti juonsi vuosina 1993–94 tv-katsojien toivekappaleille omistettua Suomen suosikit -musiikkiviihdeohjelmaa. Suorina lähetyksinä esitetyn sarjan lavasteissa nähtiin ja kuultiin kotimaisten artistien lisäksi myös ulkomaisia listamenestyjiä. Onnekaimmat toivojat pääsivät rupattelemaan idoliensa kanssa puhelinyhteyden avulla. Kappaletoiveet kerättiin postikortein.

Vuonna 1993 Suomi oli pikku hiljaa tokenemassa maan historian pahimmasta talouskriisistä. Laman vaikutukset näkyivät työllisyyden lisäksi politiikan sekä kulttuurin saralla.

Aikakauden musiikkiohjelmien viittaa kantoivat televisiossa jo 1980-luvulla alkanut Rockstop, kokeellisempaa yleisöä kosiskellut Soundcheck sekä Mikko Kuustosen luotsaama hyväntuulinen Q ja tähdet -sarja.

Hyvät katsojat, teidän oma musiikkitoiveohjelmanne. Hyvät naiset ja herrat, tässä tulee Suomen suosikit!― Olli Ahvenlahden juonto sarjan avausjaksoon

Vaikka tv:n musiikkiohjelmatarjonta oli vain kasvanut aiemmista vuosikymmenistä, havaittiin Yleisradion TV1:n puolella laajan kohderyhmän jääneen ohjelmatarjonnan ulkopuolelle. Entäpä Suomen juuri tuon hetken toivotuimmat artistit kappaleineen? Tai karaokeilloissa väsymykseen asti pyörineet radiosuosikit? Ja entä kaikki "yhden hitin ihmeet" sekä kansanomaisella huumorilla kultalevyjä itselleen saalistaneet erikoisuudet? Myyntilistat osoittivat näidenkin artistien suosion.

Keksittiin Suomen suosikit, jota alettiin kuvata suorana lähetyksenä maanantai-iltaisin Pasilassa. Ohjelman juontajaksi kiinnitettiin pianisti–kapellimestari Olli Ahvenlahti.

”Kaikki ne, joiden toiveet minä luen, saavat muistoksi tällaisen komean t-paidan.”
”Kaikki ne, joiden toiveet minä luen, saavat muistoksi tällaisen komean t-paidan.” ”Kaikki ne, joiden toiveet minä luen, saavat muistoksi tällaisen komean t-paidan.” Kuva: Yle Olli Ahvenlahti,Suomen suosikit,Yle Elävä arkisto

T-paitoja ja osittaisia matkakorvauksia

Suomen suosikit oli konseptiltaan rehti ja maanläheinen. Katsojat lähettivät kappaletoiveensa perinteisesti postikorteilla. Onnekkaimmat toivojat napattiin myös osaksi ohjelmaa ja heille avautui mahdollisuus keskustella suosikkiartistiensa kanssa puhelimitse. Ahvenlahti esitteli valitut toivekappaleet ja haastatteli muusikoita esitysten väleissä.

Music Televisioniksi emme rupea.― Olli Ahvenlahti vuonna 1993

Onnistuneimmat toiveet palkittiin tyylikkäillä t-paidoilla ja kaikkien toivojien kesken arvottiin levypalkintoja. Juontaja Ahvenlahti myös kosiskeli rohkeimpia katsojia paikan päälle studioon yleisöksi. Yleisradio lupautui osallistumaan osittain mahdollisiin matkustuskuluihin.

Musiikkivideoita sarjaan ei haluttu ja toivekappaleet sovitettiin Ahvenlahden johtamalle studio-orkesterille. Yksi videopoikkeus sarjassa koettiin, kun kahdeksannessa jaksossa vieraillut Kirka Babitzin oli noussut yllättävään suosioon Kreikassa. Laulajan hitti Surun pyyhit silmistäni oli napattu ulkomaisille kokoelma-albumeille käännösversiona Sadness in Your Eyes. Käännöskappaleen musiikkivideo sai Suomen suosikeissa ensiesityksenä.

(Kirkan musiikkivideo käynnistyy jakson kohdasta 21:35)

EuroSepi, Eija Vilpas ja muut aikakauden erikoisuudet

Suomen suosikeissa lauteilla nähtiin kirjava kattaus vuosikymmenen alun musiikkierikoisuuksia. Jo sarjan avausjaksossa kuultiin paremmin näyttelijänä tunnetun Eija Vilppaan esitys. Vilpas levytti samana vuonna omaa nimeään kantaneen albumin ja suoritti huumorilla höystettyjä tanssilavakeikkoja. Ohjelmassa kuultu kappale kantoi nimeä Haitarinsoittajan haamu.

(Eija Vilpas nähdään jaksossa kohdasta 18:45 alkaen)

Niin ikään huumoritaiteilija Jope Ruonansuu saapui hänkin rehvakkaine takatukkineen sarjan 14. jaksoon esittämään tuoreen kappaleensa Maha.

(Ruonansuun esitys käynnistyy jakson kohdasta 7:10)

Ruonansuun kanssa samassa jakossa esiintyi Kalevankadun laulava talonmies Sepi Kumpulainen, joka taiteili comeback-yrityksensä aallonharjalla. Elvis-asuinen, lippalakkipäinen ”EuroSepi” nousi lavalle Wild Cats -tanssityttöparin kera ja varovaisella kappaleellaan Hirviö tuli mua vastaan (jaksossa kohdasta 28:15 alkaen).

Vaikka sarjan musiikkitoiveet keskittyivät pääasiassa kotimaisiin suosikkeihin, saatiin ohjelmaan napattua myös ulkomaalaisia artisteja. Lähinnä Suomen listakärjessä kappaleellaan Summer of Love komeillut brittilaulaja Helen Hoffner nähtiin jaksossa 5. Supersuositun It's Raining Men -hittinsä 1980-luvun alussa tehtaillut The Weather Girls saatiin myös sarjaan mukaan. Yhdysvaltalaisduon suosikkikappale kaikui lavasteissa kuin parhaina päivinään.

(It's Raining Men käynnistyy jakson kohdasta 28:30)

Suosikkeja musiikkityylien laidasta laitaan

Pääasiassa ohjelman vieraat kerättiin koti-Suomesta. 1990-luvun alun suurmenestyjistä lavalle kutsuttiin mm. Kaija Koo (jaksossa 1 ja jaksossa 16, pop-duo Neon 2 (jakossa 11), laulajaruhtinatar Kikka (jaksossa 9), a capella -kvartetti Veeti & The Velvets (jakossa 4) ja soolouransa huipulla paistatellut Ressu Redford (jaksossa 12).

Kikka nähtiin Suomen suosikeissa sarjan yhdeksännessä jakossa. Esitys oli "hengästyttävä".
Kikka nähtiin Suomen suosikeissa sarjan yhdeksännessä jakossa. Esitys oli hengästyttävä. Kikka nähtiin Suomen suosikeissa sarjan yhdeksännessä jakossa. Esitys oli "hengästyttävä". Kuva: Yle Kikka,Olli Ahvenlahti,Yle Elävä arkisto,Suomen suosikit

Iäkkäämmästä suosikkikaartista ohjelmaan kutsuttiin mm. iskelmäkuningatar Katri Helena (jaksossa 8), junttidiskon itseoikeutettu kuningas Frederik (jakossa 10), laulajataituri Topi Sorsakoski (jaksossa 6) sekä Kari Tapio (jaksossa 4).

Vuoden 1993 komeaksi lopuksi esiintyi Finland Festivalsin vuoden nuori taiteilija, jazz-saksofonisti Jukka Perko kappaleellaan Worksong.

(Jukka Perkon esitys käynnistyy kohdasta 26:20)

Juontaja Ahvenlahti ehti moneen

Suomen suosikkien lisäksi Olli Ahvenlahti toimi Yleisradion kapellimestarina Eurovision laulukilpailuissa vuosien 1990–1998 ajan. Lukuisten viihdeohjelmien kapellimestarina hän vaikutti vahvasti suomalaiseen äänimaisemaan televisiossa.

Kapellimestarin oma esikoislevy ilmestyi jo vuonna 1975. Popjazztyylinen Bandstand ja vuotta myöhemmin syntynyt The Poet -albumi nousivat uudelleen 1990-luvun "acid jazzin" myötä arvostukseen.

Lue lisää:

Olli "Puppe" Ahvenlahti oli jazz-edelläkävijä

Pianisti Olli Ahvenlahti tunnetaan mm. Jean-Pierre Kuselan aisaparina, mutta leppoisaa miestä arvostetaan myös kotimaisen jazzfunkin pioneerina.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.