Hyppää pääsisältöön

Suomen suosikit oli läpileikkaus lama-ajan musiikkimausta

Suomen suosikit olivat 1990-luvun alussa kirjava kattaus artisteja. Ohjelmasarjaa juonsi kapellimestari Olli Ahvenlahti.
Suomen suosikit olivat 1990-luvun alussa kirjava kattaus artisteja. Ohjelmasarjaa juonsi kapellimestari Olli Ahvenlahti. Suomen suosikit olivat 1990-luvun alussa kirjava kattaus artisteja. Ohjelmasarjaa juonsi kapellimestari Olli Ahvenlahti. Kuva: Yle Suomen suosikit,Olli Ahvenlahti,Yle Elävä arkisto

Yleisradion hovikapellimestari Olli Ahvenlahti juonsi vuosina 1993–94 tv-katsojien toivekappaleille omistettua Suomen suosikit -musiikkiviihdeohjelmaa. Suorina lähetyksinä esitetyn sarjan lavasteissa nähtiin ja kuultiin kotimaisten artistien lisäksi myös ulkomaisia listamenestyjiä. Onnekaimmat toivojat pääsivät rupattelemaan idoliensa kanssa puhelinyhteyden avulla. Kappaletoiveet kerättiin postikortein.

Suomen suosikit pysyvästi Areenaan

Elävä arkisto julkaisee kaikkiaan 28-osaisen musiikkiviihdesarjan vuoden 2018 aikana. Ensimmäiset, vuonna 1993 esitetyt 17 osaa julkaistaan Areenaan helmikuussa ja loput jaksot julkaistaan palveluun alkusyksystä. Sarja jää Areenaan pysyvästi katsottavaksi.

Vuonna 1993 Suomi oli pikku hiljaa tokenemassa maan historian pahimmasta talouskriisistä. Laman vaikutukset näkyivät työllisyyden lisäksi politiikan sekä kulttuurin saralla.

Aikakauden musiikkiohjelmien viittaa kantoivat televisiossa jo 1980-luvulla alkanut Rockstop, kokeellisempaa yleisöä kosiskellut Soundcheck sekä Mikko Kuustosen luotsaama hyväntuulinen Q ja tähdet -sarja.

Hyvät katsojat, teidän oma musiikkitoiveohjelmanne. Hyvät naiset ja herrat, tässä tulee Suomen suosikit!― Olli Ahvenlahden juonto sarjan avausjaksoon

Vaikka tv:n musiikkiohjelmatarjonta oli vain kasvanut aiemmista vuosikymmenistä, havaittiin Yleisradion TV1:n puolella laajan kohderyhmän jääneen ohjelmatarjonnan ulkopuolelle. Entäpä Suomen juuri tuon hetken toivotuimmat artistit kappaleineen? Tai karaokeilloissa väsymykseen asti pyörineet radiosuosikit? Ja entä kaikki "yhden hitin ihmeet" sekä kansanomaisella huumorilla kultalevyjä itselleen saalistaneet erikoisuudet? Myyntilistat osoittivat näidenkin artistien suosion.

Keksittiin Suomen suosikit, jota alettiin kuvata suorana lähetyksenä maanantai-iltaisin Pasilassa. Ohjelman juontajaksi kiinnitettiin pianisti–kapellimestari Olli Ahvenlahti.

”Kaikki ne, joiden toiveet minä luen, saavat muistoksi tällaisen komean t-paidan.”
”Kaikki ne, joiden toiveet minä luen, saavat muistoksi tällaisen komean t-paidan.” ”Kaikki ne, joiden toiveet minä luen, saavat muistoksi tällaisen komean t-paidan.” Kuva: Yle Olli Ahvenlahti,Suomen suosikit,Yle Elävä arkisto

T-paitoja ja osittaisia matkakorvauksia

Suomen suosikit oli konseptiltaan rehti ja maanläheinen. Katsojat lähettivät kappaletoiveensa perinteisesti postikorteilla. Onnekkaimmat toivojat napattiin myös osaksi ohjelmaa ja heille avautui mahdollisuus keskustella suosikkiartistiensa kanssa puhelimitse. Ahvenlahti esitteli valitut toivekappaleet ja haastatteli muusikoita esitysten väleissä.

Music Televisioniksi emme rupea.― Olli Ahvenlahti vuonna 1993

Onnistuneimmat toiveet palkittiin tyylikkäillä t-paidoilla ja kaikkien toivojien kesken arvottiin levypalkintoja. Juontaja Ahvenlahti myös kosiskeli rohkeimpia katsojia paikan päälle studioon yleisöksi. Yleisradio lupautui osallistumaan osittain mahdollisiin matkustuskuluihin.

Musiikkivideoita sarjaan ei haluttu ja toivekappaleet sovitettiin Ahvenlahden johtamalle studio-orkesterille. Yksi videopoikkeus sarjassa koettiin, kun kahdeksannessa jaksossa vieraillut Kirka Babitzin oli noussut yllättävään suosioon Kreikassa. Laulajan hitti Surun pyyhit silmistäni oli napattu ulkomaisille kokoelma-albumeille käännösversiona Sadness in Your Eyes. Käännöskappaleen musiikkivideo sai Suomen suosikeissa ensiesityksenä.

(Kirkan musiikkivideo käynnistyy jakson kohdasta 21:35)

EuroSepi, Eija Vilpas ja muut aikakauden erikoisuudet

Suomen suosikeissa lauteilla nähtiin kirjava kattaus vuosikymmenen alun musiikkierikoisuuksia. Jo sarjan avausjaksossa kuultiin paremmin näyttelijänä tunnetun Eija Vilppaan esitys. Vilpas levytti samana vuonna omaa nimeään kantaneen albumin ja suoritti huumorilla höystettyjä tanssilavakeikkoja. Ohjelmassa kuultu kappale kantoi nimeä Haitarinsoittajan haamu.

(Eija Vilpas nähdään jaksossa kohdasta 18:45 alkaen)

Niin ikään huumoritaiteilija Jope Ruonansuu saapui hänkin rehvakkaine takatukkineen sarjan 14. jaksoon esittämään tuoreen kappaleensa Maha.

(Ruonansuun esitys käynnistyy jakson kohdasta 7:10)

Ruonansuun kanssa samassa jakossa esiintyi Kalevankadun laulava talonmies Sepi Kumpulainen, joka taiteili comeback-yrityksensä aallonharjalla. Elvis-asuinen, lippalakkipäinen ”EuroSepi” nousi lavalle Wild Cats -tanssityttöparin kera ja varovaisella kappaleellaan Hirviö tuli mua vastaan (jaksossa kohdasta 28:15 alkaen).

"Eurosepi" oli Kalevankadun laulavana talonmiehenä muistetun Sepi Kumpulaisen comebck-yritys. Televisiossa kultakurkku esiintyi Wild Cats -tanssiduon (edessä) kanssa.
"EuroSepi" oli Kalevankadun laulavana talonmiehenä muistetun Sepi Kumpulaisen comebck-yritys. Televisiossa kultakurkku esiintyi Wild Cats -tanssiduon (edessä) kanssa. "Eurosepi" oli Kalevankadun laulavana talonmiehenä muistetun Sepi Kumpulaisen comebck-yritys. Televisiossa kultakurkku esiintyi Wild Cats -tanssiduon (edessä) kanssa. Kuva: Yle Sepi Kumpulainen,Yle Elävä arkisto,Suomen suosikit

Vaikka sarjan musiikkitoiveet keskittyivät pääasiassa kotimaisiin suosikkeihin, saatiin ohjelmaan napattua myös ulkomaalaisia artisteja. Lähinnä Suomen listakärjessä kappaleellaan Summer of Love komeillut brittilaulaja Helen Hoffner nähtiin jaksossa 5. Supersuositun It's Raining Men -hittinsä 1980-luvun alussa tehtaillut The Weather Girls saatiin myös sarjaan mukaan. Yhdysvaltalaisduon suosikkikappale kaikui lavasteissa kuin parhaina päivinään.

(It's Raining Men käynnistyy jakson kohdasta 28:30)

Suosikkeja musiikkityylien laidasta laitaan

Pääasiassa ohjelman vieraat kerättiin koti-Suomesta. 1990-luvun alun suurmenestyjistä lavalle kutsuttiin mm. Kaija Koo (jaksossa 1 ja jaksossa 16, pop-duo Neon 2 (jakossa 11), laulajaruhtinatar Kikka (jaksossa 9), a capella -kvartetti Veeti & The Velvets (jakossa 4) ja soolouransa huipulla paistatellut Ressu Redford (jaksossa 12).

Kikka nähtiin Suomen suosikeissa sarjan yhdeksännessä jakossa. Esitys oli "hengästyttävä".
Kikka nähtiin Suomen suosikeissa sarjan yhdeksännessä jakossa. Esitys oli hengästyttävä. Kikka nähtiin Suomen suosikeissa sarjan yhdeksännessä jakossa. Esitys oli "hengästyttävä". Kuva: Yle Kikka,Olli Ahvenlahti,Yle Elävä arkisto,Suomen suosikit

Iäkkäämmästä suosikkikaartista ohjelmaan kutsuttiin mm. iskelmäkuningatar Katri Helena (jaksossa 8), junttidiskon itseoikeutettu kuningas Frederik (jakossa 10), laulajataituri Topi Sorsakoski (jaksossa 6) sekä Kari Tapio (jaksossa 4).

Vuoden 1993 komeaksi lopuksi esiintyi Finland Festivalsin vuoden nuori taiteilija, jazz-saksofonisti Jukka Perko kappaleellaan Worksong.

(Jukka Perkon esitys käynnistyy kohdasta 26:20)

Juontaja Ahvenlahti ehti moneen

Suomen suosikkien lisäksi Olli Ahvenlahti toimi Yleisradion kapellimestarina Eurovision laulukilpailuissa vuosien 1990–1998 ajan. Lukuisten viihdeohjelmien kapellimestarina hän vaikutti vahvasti suomalaiseen äänimaisemaan televisiossa.

Kapellimestarin oma esikoislevy ilmestyi jo vuonna 1975. Popjazztyylinen Bandstand ja vuotta myöhemmin syntynyt The Poet -albumi nousivat uudelleen 1990-luvun "acid jazzin" myötä arvostukseen.

Lue lisää:

Olli "Puppe" Ahvenlahti oli jazz-edelläkävijä

Pianisti Olli Ahvenlahti tunnetaan mm. Jean-Pierre Kuselan aisaparina, mutta leppoisaa miestä arvostetaan myös kotimaisen jazzfunkin pioneerina.

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.