Hyppää pääsisältöön

Flinkkilä & Tastula: Musiikki toimii keskustelukumppanina

Aija Puurtinen
Musiikin tohtori ja laulaja Aija Puurtinen Aija Puurtinen Kuva: Veikko Kähkönen/Promo, Honey B & T-Bones Aija Puurtinen

Musiikki ei tarvitse sanoja tuottaakseen lohtua. Se avaa tunteita, mutta minkälaista mielihyvää musiikki oikein tuottaa? Onko musiikin tuomaa mielihyvää se, että kyyneleet valuvat? Minkälainen väline musiikki on tunteiden käsittelyssä?

Eri ihmisiä lohduttavat erilaiset musiikkityylit. Lohduttava musiikki voi olla iskelmä, klassinen musiikki, ooppera-aaria, rock balladi, jazz tai vaikkapa maailmanmusiikki.

”Joskus uusi lohtukappale löytää minut vaikkapa silloin, kun istun yksin kahvilassa”, sanoo musiikin tohtori ja laulaja Aija Puurtinen.

”Voimalliseen reaktioon saattaa sopia vain tietyn henkilön tai orkesterin esittämä versio, sillä juuri tietty laulajan ääni tai viulistin tulkinta sukeltaa solutasolle ja palauttaa mieleen jonkun tunnetilan tai tunnemuiston menneisyydestä.”

”Musiikin avulla voi käsitellä itselleen vaikeita ja arkoja asioita”, sanoo Aija Puurtinen, joka on tullut tunnetuksi myös Honey B and the T-Bones –yhtyeen laulaja-basistina.

Musiikki hoivaa kehoa ja mieltä

Puurtisen mukaan musiikki on taiteenlaji, jolla on kansainvälinen tunnekieli. Jokainen kuulija saa kokea musiikkia omalla tavallaan.

Musiikin kuuntelu aktivoi aivoja, herättää tunteita ja muistoja. Parhaimmillaan musiikki valtaa koko kehon ja mielen.

Musiikki voi olla vastausten antaja. Se auttaa hallitsemaan ja ymmärtämään yllättäviäkin tunnetiloja - se toimii jopa keskustelukumppanina.

Puurtisen mielestä musiikkia ei tarvitse ymmärtää musiikin teorian tai historian kautta, sillä musiikista voi puhua tunteiden kielenä.

”Musiikin soidessa saattaa kuulijalle tulla halu laulaa ja hyräillä lempeästi, hihkua tai jopa kiljua onnesta.”

Surullisen musiikin vaikutus

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan suurin osa ihmisistä saa surullisesta musiikista lohtua, mutta toisille se tuo tuskallisia muistoja mieleen.

Suurin osa tutkimuksen vastaajista kuvaili kokemuksia surullisesta musiikista miellyttäviksi, ja kolmanneksella musiikin kuuntelu johti mielialan kohenemiseen.

Usein kuulee sanottavan, että suomalaiset ovat musiikillisesti mollikansaa.

”Ehkä suomalaisia viehättää melankolisuus, mutta voi olla, että mollikansa-ajattelu on hieman myyttistä. Toisaalta ruotsalaiset pitävät kovasti duuripohjaisesti country-musiikista, mutta suomalaiset eivät pidä siitä”, sanoo Puurtinen.

”Toiset kokevat tietyt instrumentit kuten oboen ja huilun surullisempana kuin toiset.”

Surulliselta kuulostava musiikki avaa mielessämme tunneyhteyksiä johonkin kokemaamme. Musiikki tarjoaa pinnan, johon voimme peilata tunnetilaa.

Voimamusiikkia tilanteen mukaan

Murrosikäisenä Aija Puurtinen halusi tukahduttaa ja peittää surulliset tunteensa nopeatempoiseen musiikkiin tai ainakin sellaiseen musiikkiin, joka oli aika kitaravetoista.

Myöhemmin Puurtista ovat lohduttaneet monenlaiset laulut, klassinen musiikki, jazz sekä maailmanmusiikki.
”Nykyään on erilaisia tilanteita, joissa kaipaan tai tarvitsen lohdutusta – silloin valitsen musiikin tarpeen mukaan.”

Yksi Aija Puurtisen kestosuosikkeja on ollut Donny Hathawayn A Song for You.

Siinä esityksessä on Puurtisen mielestä kaikki kohdallaan, sillä se valtaa koko kehon ja mielen. Hathawayn tulkitsee tekstiä tunteikkaalla äänellään.

”Kuuntelen tätä kappaletta säännöllisesti. Joskus soitan sitä opiskelijoilleni kurssin loputtua jäähyväislauluksi. Pelkkä kappaleen ajatteleminen saa minut liikuttuneeksi.”

”Emotionaalisin hetki on kohta, jossa Hathaway laulaa näin: I love you in a place when there’s no space and time, you’re a friend of mine. And when my life is over, remember when we were together”.

”Omista sävellyksistäni en ehkä liikutu samalla tavalla kuin Hathawayn kappaleesta, mutta Brooklynin satu (Aija Puurtinen ja Rytmiraide Allstars) sekä Easy Baby (Honey B & T-Bones) ovat kyllä aika koskettavia.”

Omalle keikalle valmistautuva Puurtinen valitsee jotakin meditatiivista tai medium-vauhtia antavaa musiikkia.

Elävää musiikkia kasvotusten

”Jos konserttitilanne on kuulijalle sopiva, voi musiikin teho olla aivan huikea. Jotkut nauttivat massatapahtumista ja sen tuomasta joukkohurmiosta.”

”Toiset taas haluavat kokea musiikin intiimissä paikassa ja kuulla pienimmätkin sävyerot sekä aistia musiikin värit jokaisella solullaan.”

”Yhdessä kokeminen voi myös vahvistaa tunnetiloja - jopa herkistää niille”, sanoo Puurtinen.

Keskustele