Hyppää pääsisältöön

Luterilaisen maailmanliiton johtaja Maria Immosta kiinnostaa se mikä maailmassa aiheuttaa köyhyyttä

Maria Immonen Afrikassa pakolaisleirillä telttakatoksessa seuraamassa pakolaisten rekisteriöintiä
Maria Immonen Afrikan pakolaisleirillä telttakatoksessa seuraamassa pakolaisten rekisteriöintiä Maria Immonen Afrikassa pakolaisleirillä telttakatoksessa seuraamassa pakolaisten rekisteriöintiä Kuva: Maria Immosen kotialbumista. Kuusi kuvaa,Kuusi kuvaa johtaja Maria Immosen elämästä

Kehitysyhteistyössä Maria Immonen haluaa kiinnittää huomion aina yksilöön, vaikka se ei ole helppoa. Hän toimii Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelu osaston johtajana ja alaisia hänellä on 8000 ympäri maailmaa. He edustavat monia eri uskontoja ja kansallisuuksia. Kehitysyhteistyötä tekevä ja humanitaarista apua välittävä luterilaisten kirkkojen perustama Maailmanpalvelu tekee kriisityötä ympäri maailmaa. Uganda on yksi tärkeä kohde, jossa pyritään auttamaan ihmisiä pakolaisleireillä uuden elämän alkuun.

Maria Immonen kasvoi kansainvälisyyteen jo lapsuudessaan. Vanhemmat ovat teologeja ja he työskentelivät 1970-luvulla Hongkongissa. Brittiläisen koulutusjärjestelmän myötä Maria Immosesta tuli täysin kaksikielinen.

– Kansainvälisyys vaikutti siihen, että sisarusteni kanssa puhumme pääsääntöisesti englantia. Samoin siihen, että minulle on yhdentekevää minkä näköisiä ihmiset ovat, tai mistä kulttuuritaustasta he tulevat. Tärkeämpää on ihan muu, kuin mitä etnistä ryhmää joku edustaa, pohdiskelee Maria Immonen.

Minua kiinnostavat oikeudenmukaisuuskysymykset ja se mikä globaalilla tasolla aiheuttaa köyhyyttä.― Maria Immonen

Kansainvälisyys vaikutti koulun päätyttyä myös opintojen valintaan. Kehitysmaatutkimus, Itä-Aasian tutkimus ja poliittinen historia valloittivat englannin kielen opiskelijan niin, että sekä englannin, että kiinan kielen opiskelu Helsingin yliopistossa jäivät taka-alalle.

– Minua kiinnostivat kysymykset oikeudenmukaisuudesta, maailman epäreiluudesta ja se mikä globaalilla tasolla aiheuttaa köyhyyttä, perustelee Maria Immonen.

Mies joka heilutti käsiään kiinnitti huomioni

Samoista opiskelijapiireistä Helsingistä löytyi myös tuleva puoliso Pauli Immonen, joka myös oli kasvanut ja käynyt koulunsa ulkomailla.

– Kiinnitin heti huomiota siihen, että Pauli heilutti käsiä kun hän puhui. Se oli hyvin kotoista kun joku ilmaisi itseään muutoinkin, kuin vain puhumalla, kuvailee Maria Immonen aviomiestään. Kummankin kansainvälinen tausta vaikutti sittemmin ulkomaille lähtemiseen. Työkomennukset Tansaniassa ja viisi vuotta Genevessä kehitysyhteistyötehtävissä olivat luonnollisia valintoja. Suomessa hän päättyi Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyön johtajaksi.

Haluan vaikuttaa maailmassa ihmisten elämäntilanteiden parantamiseen.― Maria Immonen

Suomen Lähetysseura on yksi vanhimmista suomalaisista kehitysyhteistyötä tekevistä järjestöistä. Se on myös yksi evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöistä.

– Järjestölle on ominaista, että pyritään vaikuttamaan oikeiden ihmisten elämän tilanteeseen eikä joidenkin köyhyyskäyrien tai muiden abstraktien kehitysmittareiden parantamiseen. Fokuksessa ovat oikeasti aina ihmiset, painottaa Maria Immonen.

Suomen Lähetysseuran erityispiirteeksi hän mainitsee sen, että järjestö on aina hakeutunut kaikkein vaativimpien ja haavoittuvimpien ihmisryhmien pariin. Järjestö on yksi harvoista suomalaisista yleisjärjestöistä, joka on keskittynyt vammaisten oikeuksien edistämiseen

Tänä päivänä Maria Immonen on Luterilaisen maailmanliiton maailmanpalvelu-osaston johtaja ja matkustaa paljon eri puolilla maailmaa. Hän vierailee mm pakolaisleireillä.

– Meillä on työtä noin kolmessakymmenessä eri maassa. Työntekijöistä noin puolet on itse pakolaisia, jotka ovat töissä leireillä. Esimerkiksi Keniassa pyöritämme maan kaikkia pakolaisleirien kouluja sadoilletuhansille oppilaille. Heidän opettajista, jotka ovat meidän palkkalistoillamme, on suurin osa itse pakolaisia, kertoo Maria Immonen

Hänen lähityöyhteisössään Genevessä työskentelee kolmisenkymmentä asiantuntijaa. Maria Immonen kutsuu työyhteisöään maailman desentralisoiduimmaksi humanitaariseksi järjestöksi.

– Esimerkiksi huumorin kanssa täytyy olla tosi varovainen. Monet vitsit eivät käänny toiselle kielelle. Huomaamme usein sen, että monet vitsit ovat itse asiassa etnisiä. Kun me suomalaiset nauretaan ruotsalaisille, niin eihän sitä kukaan muu ymmärrä kuin ehkä norjalaiset, kuvailee Maria Immonen hymyissä suin.

Nykyisessä maailmantilanteessa luterilaisten kirkkojen perustaman järjestön työntekijöistä yli puolet on muslimeja. Erilaisten uskontojen läsnäolo työyhteisössä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua, joka mahdollistaa sen että jokainen voi kokea työyhteisön kotoisaksi ja voi liittyä niihin arvoihin, joiden pohjalle työtä rakennetaan.

Kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla olisi paljon annettavaa Euroopalle.― Maria Immonen

Köyhissä Afrikan maissa on kymmeniä miljoonia pakolaisia. Ugandassa eri leireillä on nykyään yli miljoona pakolaista Etelä-Sudanista. Köyhien maiden joutuessa vastaanottamaan pakolaisia, myös siellä syntyy konflikteja vastaanottavan ja saapuvan väestön välillä.

– Meillä on kokemusta vuosikymmenten ajalta miten näitä konflikteja minimoidaan. Olen useasti ajatellut, että kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla olisi hirvittävästi annettavaa Euroopalle, ettei toistettaisi niitä samoja virheitä, sanoo Maria Immonen. Hänen mielestään on itsestäänselvää, että jos suuri ihmismäärä tulee maahan jossa ei ole tarpeeksi resursseja tai ei tiedetä keitä nämä ihmiset ovat, syntyy konflikteja. Uganda on tästä poikkeus, Afrikankin olosuhteissa.

– Se johtuu siitä että siellä on käyty sisällissotaa äskettäin ja ihmiset ovat joutuneet lähtemään pakoon. Heillä on ihan tuoreessa muistissa, millaista oli lähteä pakoon ja siksi ajatellaan että nämä ihmiset mahtuvat tänne. Siellä on myös pakolaisten asuttamiseksi tehty asioita hyvin. Esimerkiksi kaikille pakolaisille on annettu pala maata niin kuin Suomessa aikoinaan annettiin evakoille. Lisäksi heitä kannustetaan tekemään kaikkensa, että he pärjäisivät tässä yhteiskunnassa, kuvailee Maria Immonen. Toisin on naapurimaassa Keniassa, jossa ihmiset vain laitetaan leireille. Monet leirit Keniassa ovat käytännössä kuin suljettuja vankiloita.

Ei voi jäädä miettimään pikkutytön kenkää kiviröykkiön alla.― Maria Immonen

Maria Immonen on jatkuvasti tekemisissä humanitaaristen katastrofien kanssa. Entä miten hän säilyttää toivon ja ilon järkyttävien kriisien ja katastrofien parissa työskennellessään?

– Työn ilo ja toivo säilyvät parhaiten kun kohtaa ihmisiä, joilla on se toivo ja katsoo heitä silmiin. Vaikka kuulee ja näkee kamalia juttuja, niihin ei voi jäädä. Pakistanin maanjäristyksen jälkeen ei voi jäädä miettimään sitä yhtä pikkutytön kenkää, joka pilkotti kiviröykkiön alta. Jos sitä jää miettimään ei pysty tekemään töitään, painottaa Maria Immonen.

Kriisipesäkkeissä on normaalia traumatisoitua

Työ kriisipesäkkeissä on rankkaa ja monet Immosen kollegoista ovat traumatisoituneet. Työntekijöiden henkinen huolto on tärkeää.

– Monet työskentelevät todella vaarallisissa tilanteissa ja heitä joudutaan evakuoimaan taistelevien linjojen välistä, sodan alta. He joutuvat näkemään hirvittäviä raakuuksia. Monet etulinjassa olevat humanitaariset työntekijät ovat oikeasti todella kovien paineiden alla. Tilanteeseen kiinnitetään toki huomiota, ja ymmärretään, että on normaalia traumatisoitua, sanoo Maria Immonen.

Henkilökuntaa myös kierrätetään, etteivät he joudu olemaan samoissa olosuhteissa vuositolkulla. Paikallisilla työntekijöillä, jotka ovat sisällissotaa käyvästä maasta kotoisin, on vaikeampaa. Heitä ei voi viedä sieltä pois. Lopputuloksena on se että koko kansa on traumatisoitunut. Näin on käynyt Etelä-Sudanissa, missä on taisteltu yli neljäkymmentä vuotta muutama lyhyttä rauhanjaksoa lukuunottamatta.

Kahvi auttaa arjessa

Maria Immonen on tehnyt pitkään sovinnon ja toivon työtä vaikeissa olosuhteissa. Omassa elämässään hän pitää toivoa yllä hyvin arkisesti.

– Juon kahvia, sillä tykkään siitä todella paljon. Töissä meillä on aina kello kymmeneltä yhteinen kahvitauko. Silloin puhutaan useimmiten ihan muista kuin työasioista. Huumorimme saattaa ulkopuoliselta kuulostaa ehkä karulta, mutta huumori ja ihmiset ovat tosi tärkeitä, toteaa Maria Immonen.

Luterilainen maailmanliitto syntyi toisen maailmansodan jälkeen luterilaisten kirkkojen yhteistyönä

Luterilaiset kirkot synnyttivät Luterilaisen maailmanliiton auttaakseen toisen maailmansodan jälkeen Eurooppaa pakolaiskriisissä. Luterilaisten kirkkojen kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu on ollut se syy miksi luterilainen maailmanliitto syntyi.

Luterilainen maailmanliitto on YK:n pakolaisjärjestön (UNCHR) suurin uskonnollistaustainen toimija. Viime vuonna se oli YK:n rahoittamista järjestöistä viidenneksi suurin avunsaaja. Kummatkin organisaatiot ovat toimineet yhdessä jo seitsemänkymmentä vuotta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.