Hyppää pääsisältöön

Luterilaisen maailmanliiton johtaja Maria Immosta kiinnostaa se mikä maailmassa aiheuttaa köyhyyttä

Maria Immonen Afrikassa pakolaisleirillä telttakatoksessa seuraamassa pakolaisten rekisteriöintiä
Maria Immonen Afrikan pakolaisleirillä telttakatoksessa seuraamassa pakolaisten rekisteriöintiä Maria Immonen Afrikassa pakolaisleirillä telttakatoksessa seuraamassa pakolaisten rekisteriöintiä Kuva: Maria Immosen kotialbumista. Kuusi kuvaa,Kuusi kuvaa johtaja Maria Immosen elämästä

Kehitysyhteistyössä Maria Immonen haluaa kiinnittää huomion aina yksilöön, vaikka se ei ole helppoa. Hän toimii Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelu osaston johtajana ja alaisia hänellä on 8000 ympäri maailmaa. He edustavat monia eri uskontoja ja kansallisuuksia. Kehitysyhteistyötä tekevä ja humanitaarista apua välittävä luterilaisten kirkkojen perustama Maailmanpalvelu tekee kriisityötä ympäri maailmaa. Uganda on yksi tärkeä kohde, jossa pyritään auttamaan ihmisiä pakolaisleireillä uuden elämän alkuun.

Maria Immonen kasvoi kansainvälisyyteen jo lapsuudessaan. Vanhemmat ovat teologeja ja he työskentelivät 1970-luvulla Hongkongissa. Brittiläisen koulutusjärjestelmän myötä Maria Immosesta tuli täysin kaksikielinen.

– Kansainvälisyys vaikutti siihen, että sisarusteni kanssa puhumme pääsääntöisesti englantia. Samoin siihen, että minulle on yhdentekevää minkä näköisiä ihmiset ovat, tai mistä kulttuuritaustasta he tulevat. Tärkeämpää on ihan muu, kuin mitä etnistä ryhmää joku edustaa, pohdiskelee Maria Immonen.

Minua kiinnostavat oikeudenmukaisuuskysymykset ja se mikä globaalilla tasolla aiheuttaa köyhyyttä.― Maria Immonen

Kansainvälisyys vaikutti koulun päätyttyä myös opintojen valintaan. Kehitysmaatutkimus, Itä-Aasian tutkimus ja poliittinen historia valloittivat englannin kielen opiskelijan niin, että sekä englannin, että kiinan kielen opiskelu Helsingin yliopistossa jäivät taka-alalle.

– Minua kiinnostivat kysymykset oikeudenmukaisuudesta, maailman epäreiluudesta ja se mikä globaalilla tasolla aiheuttaa köyhyyttä, perustelee Maria Immonen.

Mies joka heilutti käsiään kiinnitti huomioni

Samoista opiskelijapiireistä Helsingistä löytyi myös tuleva puoliso Pauli Immonen, joka myös oli kasvanut ja käynyt koulunsa ulkomailla.

– Kiinnitin heti huomiota siihen, että Pauli heilutti käsiä kun hän puhui. Se oli hyvin kotoista kun joku ilmaisi itseään muutoinkin, kuin vain puhumalla, kuvailee Maria Immonen aviomiestään. Kummankin kansainvälinen tausta vaikutti sittemmin ulkomaille lähtemiseen. Työkomennukset Tansaniassa ja viisi vuotta Genevessä kehitysyhteistyötehtävissä olivat luonnollisia valintoja. Suomessa hän päättyi Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyön johtajaksi.

Haluan vaikuttaa maailmassa ihmisten elämäntilanteiden parantamiseen.― Maria Immonen

Suomen Lähetysseura on yksi vanhimmista suomalaisista kehitysyhteistyötä tekevistä järjestöistä. Se on myös yksi evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöistä.

– Järjestölle on ominaista, että pyritään vaikuttamaan oikeiden ihmisten elämän tilanteeseen eikä joidenkin köyhyyskäyrien tai muiden abstraktien kehitysmittareiden parantamiseen. Fokuksessa ovat oikeasti aina ihmiset, painottaa Maria Immonen.

Suomen Lähetysseuran erityispiirteeksi hän mainitsee sen, että järjestö on aina hakeutunut kaikkein vaativimpien ja haavoittuvimpien ihmisryhmien pariin. Järjestö on yksi harvoista suomalaisista yleisjärjestöistä, joka on keskittynyt vammaisten oikeuksien edistämiseen

Tänä päivänä Maria Immonen on Luterilaisen maailmanliiton maailmanpalvelu-osaston johtaja ja matkustaa paljon eri puolilla maailmaa. Hän vierailee mm pakolaisleireillä.

– Meillä on työtä noin kolmessakymmenessä eri maassa. Työntekijöistä noin puolet on itse pakolaisia, jotka ovat töissä leireillä. Esimerkiksi Keniassa pyöritämme maan kaikkia pakolaisleirien kouluja sadoilletuhansille oppilaille. Heidän opettajista, jotka ovat meidän palkkalistoillamme, on suurin osa itse pakolaisia, kertoo Maria Immonen

Hänen lähityöyhteisössään Genevessä työskentelee kolmisenkymmentä asiantuntijaa. Maria Immonen kutsuu työyhteisöään maailman desentralisoiduimmaksi humanitaariseksi järjestöksi.

– Esimerkiksi huumorin kanssa täytyy olla tosi varovainen. Monet vitsit eivät käänny toiselle kielelle. Huomaamme usein sen, että monet vitsit ovat itse asiassa etnisiä. Kun me suomalaiset nauretaan ruotsalaisille, niin eihän sitä kukaan muu ymmärrä kuin ehkä norjalaiset, kuvailee Maria Immonen hymyissä suin.

Nykyisessä maailmantilanteessa luterilaisten kirkkojen perustaman järjestön työntekijöistä yli puolet on muslimeja. Erilaisten uskontojen läsnäolo työyhteisössä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua, joka mahdollistaa sen että jokainen voi kokea työyhteisön kotoisaksi ja voi liittyä niihin arvoihin, joiden pohjalle työtä rakennetaan.

Kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla olisi paljon annettavaa Euroopalle.― Maria Immonen

Köyhissä Afrikan maissa on kymmeniä miljoonia pakolaisia. Ugandassa eri leireillä on nykyään yli miljoona pakolaista Etelä-Sudanista. Köyhien maiden joutuessa vastaanottamaan pakolaisia, myös siellä syntyy konflikteja vastaanottavan ja saapuvan väestön välillä.

– Meillä on kokemusta vuosikymmenten ajalta miten näitä konflikteja minimoidaan. Olen useasti ajatellut, että kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla olisi hirvittävästi annettavaa Euroopalle, ettei toistettaisi niitä samoja virheitä, sanoo Maria Immonen. Hänen mielestään on itsestäänselvää, että jos suuri ihmismäärä tulee maahan jossa ei ole tarpeeksi resursseja tai ei tiedetä keitä nämä ihmiset ovat, syntyy konflikteja. Uganda on tästä poikkeus, Afrikankin olosuhteissa.

– Se johtuu siitä että siellä on käyty sisällissotaa äskettäin ja ihmiset ovat joutuneet lähtemään pakoon. Heillä on ihan tuoreessa muistissa, millaista oli lähteä pakoon ja siksi ajatellaan että nämä ihmiset mahtuvat tänne. Siellä on myös pakolaisten asuttamiseksi tehty asioita hyvin. Esimerkiksi kaikille pakolaisille on annettu pala maata niin kuin Suomessa aikoinaan annettiin evakoille. Lisäksi heitä kannustetaan tekemään kaikkensa, että he pärjäisivät tässä yhteiskunnassa, kuvailee Maria Immonen. Toisin on naapurimaassa Keniassa, jossa ihmiset vain laitetaan leireille. Monet leirit Keniassa ovat käytännössä kuin suljettuja vankiloita.

Ei voi jäädä miettimään pikkutytön kenkää kiviröykkiön alla.― Maria Immonen

Maria Immonen on jatkuvasti tekemisissä humanitaaristen katastrofien kanssa. Entä miten hän säilyttää toivon ja ilon järkyttävien kriisien ja katastrofien parissa työskennellessään?

– Työn ilo ja toivo säilyvät parhaiten kun kohtaa ihmisiä, joilla on se toivo ja katsoo heitä silmiin. Vaikka kuulee ja näkee kamalia juttuja, niihin ei voi jäädä. Pakistanin maanjäristyksen jälkeen ei voi jäädä miettimään sitä yhtä pikkutytön kenkää, joka pilkotti kiviröykkiön alta. Jos sitä jää miettimään ei pysty tekemään töitään, painottaa Maria Immonen.

Kriisipesäkkeissä on normaalia traumatisoitua

Työ kriisipesäkkeissä on rankkaa ja monet Immosen kollegoista ovat traumatisoituneet. Työntekijöiden henkinen huolto on tärkeää.

– Monet työskentelevät todella vaarallisissa tilanteissa ja heitä joudutaan evakuoimaan taistelevien linjojen välistä, sodan alta. He joutuvat näkemään hirvittäviä raakuuksia. Monet etulinjassa olevat humanitaariset työntekijät ovat oikeasti todella kovien paineiden alla. Tilanteeseen kiinnitetään toki huomiota, ja ymmärretään, että on normaalia traumatisoitua, sanoo Maria Immonen.

Henkilökuntaa myös kierrätetään, etteivät he joudu olemaan samoissa olosuhteissa vuositolkulla. Paikallisilla työntekijöillä, jotka ovat sisällissotaa käyvästä maasta kotoisin, on vaikeampaa. Heitä ei voi viedä sieltä pois. Lopputuloksena on se että koko kansa on traumatisoitunut. Näin on käynyt Etelä-Sudanissa, missä on taisteltu yli neljäkymmentä vuotta muutama lyhyttä rauhanjaksoa lukuunottamatta.

Kahvi auttaa arjessa

Maria Immonen on tehnyt pitkään sovinnon ja toivon työtä vaikeissa olosuhteissa. Omassa elämässään hän pitää toivoa yllä hyvin arkisesti.

– Juon kahvia, sillä tykkään siitä todella paljon. Töissä meillä on aina kello kymmeneltä yhteinen kahvitauko. Silloin puhutaan useimmiten ihan muista kuin työasioista. Huumorimme saattaa ulkopuoliselta kuulostaa ehkä karulta, mutta huumori ja ihmiset ovat tosi tärkeitä, toteaa Maria Immonen.

Luterilainen maailmanliitto syntyi toisen maailmansodan jälkeen luterilaisten kirkkojen yhteistyönä

Luterilaiset kirkot synnyttivät Luterilaisen maailmanliiton auttaakseen toisen maailmansodan jälkeen Eurooppaa pakolaiskriisissä. Luterilaisten kirkkojen kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu on ollut se syy miksi luterilainen maailmanliitto syntyi.

Luterilainen maailmanliitto on YK:n pakolaisjärjestön (UNCHR) suurin uskonnollistaustainen toimija. Viime vuonna se oli YK:n rahoittamista järjestöistä viidenneksi suurin avunsaaja. Kummatkin organisaatiot ovat toimineet yhdessä jo seitsemänkymmentä vuotta.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

    Satu Kiljusen tärkein juttu on maalata ihminen.

    Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon.

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kenelle sinä haluaisit toivoa runoa? Lähetä toiveesi Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmaan torstaihin mennessä

    Tällä lomakkeella toivot runoa kätevästi

    Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma haastaa kuulijat toivomaan runoa ja lähettämään sen siivin viestin maailmalle. Kenelle sinä haluat omistaa runon? Toiveita voi esittää ennalta tällä lomakkeella torstaihin 5.7. asti. Meistä olisi mukavaa kuulla valinnastasi, joten liitä mukaan runoon liittyvä tarina tai viesti ja yhteystietosi, jotta saamme sinuun yhteyden.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.