Hyppää pääsisältöön

Valenciassa ja Baleaareilla puhuttu kieli on katalaani - tosin he itse kiistävät sen jyrkästi

Castell (3de10fm) på Plaça de la Vila i Vilafranca del Penedès
Castell (3de10fm) på Plaça de la Vila i Vilafranca del Penedès Kuva: Yle / Peter Lüttge Katalonialaiset ihmistornit,Katalonia

Valencian itsehallintoalueen asukkaat kutsuvat omaa kielimuotoaan mielellään nimellä valencià ja mallorcalaiset mallorquì.

Aluehallitukset ovat pyrkineet ohjaamaan näiden kielimuotojen normittamista omiin suuntiinsa saadakseen ne näyttämään eri kieliltä. Kyseessä ovat kuitenkin saman kielen eri murteet, ja niiden erottamispyrkimykset ovat luonteeltaan ennen kaikkea poliittisia.

Kuuntele Aristoteleen kantapään Onko katalaani oma itsenäinen kielensä? -ohjelman lisämateriaali, jossa Helsingin yliopiston iberoromaanisten kielten emeritusprofessori Timo Riiho kertoo Pasi Heikuralle, että Valenciassa tai Baleaarien saarilla ei pidä mennä väittämään asukkaille heidän kieltään katalaaniksi.

Ranta Valenciassa
Ranta Valenciassa Kuva: Manuel Bruque/EPA rannat,uimarannat,Valencia

Katalonia on nousi loppuvuodesta uutisotsikoihin se kansanäänestyksen perusteella julistautui itsenäiseksi. Tätä emämaa Espanja ei ole hyväksynyt. Omituinen tilanteen on aiheuttanut Espanjan erikoinen aluejakosysteemi. Käytännössä maa on liittovaltio, eli siellä on erilaisia itsehallintoalueita, joilla on erilaiset oikeudet. Ne eivät ole tasa-arvoisia keskenään, ja se aiheuttaa paljon närää. Tätä kirjoitettaessa Katalonian kriisiin ei ole löytynyt ratkaisua.

Mikä yhdistää arkkitehti Antoni Gaudía, kuvataiteilija Salvador Dalía ja Joan Miróa? He olivat kaikki katalonialaisia

Katalaani on romaaninen kieli. Se on syntynyt kansan puhumasta latinasta ja on siis historiallista sukua espanjalle, portugalille, ranskalle, italialle ja romanialle. Se on myös sukua lukuisille romaanisille vähemmistökielille ja murteille, joita puhutaan Etelä-Ranskassa, Sveitsissä, Italiassa ja Välimeren saarilla. Katalaanin tunnistaa helposti romaaniseksi kieleksi, vaikkei siitä ymmärtäisi juuri mitään.

Antonio Gaudin Sagrada Familia katederaali 2010
Antoni Gaudín Sagrada Família on Barcelonan tärkein nähtävyys Antonio Gaudin Sagrada Familia katederaali 2010 Kuva: Stina Sirén/Yle Sagrada Familia,Antoni Gaudí,Barcelona

Kun katalaani mainitaan Euroopan Unionin suurimmaksi vähemmistökieleksi, kannattaa täsmentää, että tässä yhteydessä se viittaa vain siihen, että katalaani ei ole minkään EU-valtion ykköskieli, eikä sitä näin ollen esimerkiksi tulkata Brysselissä ja Strasbourgissa kuten vaikkapa suomea, viroa, latviaa, liettuaa tai tanskaa, joilla kaikilla on vähemmän puhujia kuin katalaanilla.

Verk av Salvador Dali med häst
Surrealisti Salvador Dalí rikkoi koko uransa taiteen rajoja Verk av Salvador Dali med häst Kuva: Didrichsen Didrichsenin taidemuseo,Salvador Dali

Puhujia lasketaan olevan seitsemästä kymmeneen miljoonaa, ja heistä käytännöllisesti katsoen kaikki ovat kaksikielisiä, toisena kielenä espanja, jota kutsutaan myös kastiliaksi silloin, kun halutaan tehdä ero kielen ja monikielisen valtion nimen välille. Katalaanin puhujien kaksikielisyys ilmenee muun muassa siinä, että espanjankielistä puhetta ei tekstitetä, tulkata tai käännetä televisiossa ja radiossa. Lisäksi n. viisi miljoonaa puhuu katalaania toisena kielenä.

Gestalter, fåglar
Joan Mirón taiteen sanotaan kuvastavan katalonialaista kansallisylpeyttä Gestalter, fåglar Kuva: Foto: Lars Engelhardt, Prins Eugens Waldemarsudde 2017 Joan Miró,taidenäyttelyt,Waldemarsudde,maalaukset

Katalaania puhutaan etenkin Espanjaan kuuluvassa Kataloniassa, jossain määrin muualla Itä-Espanjassa Valenciaan saakka, Ranskassa pienellä raja-alueella (joskin katalaani kuuluu samaan murteeseen kuin koko oksitaania puhunut Etelä-Ranska), Andorrassa ja Italian Sardiniassa. Katalaaninkielisistä alueista käytetään katalaaniksi mielellään yhteisnimitystä Països Catalans. Katalaani on virallinen kieli Katalonian, Valencian ja Baleaarien itsehallintoalueilla. Se on Andorran valtion virallinen kieli.

Aristoteleen kantapäässä vieraillut Helsingin yliopiston iberoromaanisten kielten emeritusprofessori Timo Riiho kertoo ohjelmassa katalaanian kielen historiasta ja erityispiirteistä.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri