– Alkuun hieman jännitti, että entä jos saunaan tulee miljoonan euron ratsu ja se kuolee sinne, muistelee hevoskuntouttaja ja raviohjastaja Jouko Tarvainen.
Hevossaunottamisella on pitkät perinteet Saarijärvellä Jouko Tarvaisen hevostilalla, jossa hevossaunotus on yhtä arkipäiväistä kuin lauantaisauna meille.
Mies on saunottanut paikkakunnalla hevosia jo vuosikaudet. Saarijärven shamaani -lisänimen saaneelle raviohjastajalle ja hevosten kuntouttajalle hevosen hyvinvointi ja saunottaminen ovat sydämen asia.
Hevosten saunottaminen on tarkkaa puuhaa. Tavoitteena on saada hevonen rentoutumaan lämmön vaikutuksesta.
Hevosen saunottaminen on kiinnostanut minua pienestä lapsesta asti, koska pappani oli kova hevosten kuntouttaja ja siihen aikaan saunominen oli hirveän luonnollinen hevosen hoitomuoto.
Alkuun hieman jännitti, että entä jos saunaan tulee miljoonan ratsu ja se kuolee sinne.
Lopulta hän kuitenkin luotti siihen, ettei ole ennenkään hevosia kuollut saunaan.
Usko saunottamisen positiiviseen vaikutukseen on suuri, sillä tuloksiakin on saatu. Esimerkiksi Joukon ohjastama ja valmentama Patrikin Muisto kruunattiin Lappeenrannassa ravikuninkaaksi vuonna 2009 ja nyt saunaan asteleva 9-vuotias Hevillä-oripoikakin on ansioitunut ravuri.
En voi sanoa sitä, etteikö tuloksia olisi tullut ilman saunaakin, muttei se kyllä ole heikentänyt niitä.
Ensin mennään saunaan, sitten syödään vasta
Sauna on rakennettu vanhaan navettaan ja se poikkeaa tavallisesta ihmisille tarkoitetusta saunasta oikeastaan vain siinä, että lauteita sieltä ei löydy.
Sauna on niin iso, että isompikin hevonen mahtuu sinne helposti sisälle. Sen puupaneloidut seinät on kasteltu, sillä heitetyt löylyt ja seinistä lähtevä kosteus tehostavat lämmön vaikutuksia.
Komea liinaharja, 9-vuotias suomenhevosori Hevillä kävelee tottunein askelin saunottajansa perässä saunaan.
Hevillä on edellispäivänä juossut Kouvolassa Toto76 -raveissa kolmannelle sijalle, joten rasitetut lihakset ovat varmasti hemmottelun tarpeessa.
Saunan lämpömittari näyttää viisikymmentä astetta. Hevonen jää odottamaan levollisesti ensimmäisiä löylyjä Joukon sulkiessa saunan oven sen turvan edestä.
Jouko käyttää löylyvedessä erilaisia vanhan kansan konsteja: veden sekaan saattaa ripsahtaa esimerkiksi eteerisiä öljyjä, tervaa ja suolaa. Löylyjä heitetään saunan seinässä olevasta luukusta saunan puolella olevaan kiukaaseen.
Ensimmäisten vesikauhallisten osuessa kuumaan kiukaaseen ilmassa alkaa leijua huumaava tervan tuoksu. Tässähän alkaa tehdä mieli itsekin saunomaan!
Hevonen on saunassa ensin kymmenisen minuuttia miedoissa lämmössä, jotta elimistö tottuu lämpöön ja hikirauhaset aukeavat.
Lempeiden löylyjen jälkeen hevosta käytetään jäähdyttelemässä ulkona tai pesupaikalla, sitten se pääsee uudelleen saunaan. Nyt lämpötila on hieman korkeampi, noin seitsemänkymmentä astetta.
Hevonen viettää saunassa parista kymmenestä minuutista puoleen tuntiin.
– Toiset tykkäävät kuumemmista oloista kuin toiset, aivan kuten ihmisetkin, toteaa Jouko. – Tarkoituksena ei ole kypsyttää hevosta, vaan saada se nauttimaan olostaan.
Kesäisin saadaan pihan koivuista sidottua tuoksuvia saunavihtoja. Reipas vihtominen laittaakin veren kiertämään ja lihaksiston rentoutumaan entistä paremmin.
– Saa maitohapot kyytiä, jos niitä on ensinnäkään tullut, toteaa Jouko vihtoessaan Hevillää.
Tutkimaton tieteenala
Helsingin Yliopiston Hevossairaalan fysioterapeutti Heli Hyytiäinen kertoo, että tiettävästi kukaan ei ole tehnyt tieteellisiä tutkimuksia eläinten saunottamisen hyödyistä tai haitoista. Tällä hetkellä on siis mahdotonta tietää, kuinka paljon hevonen oikeasti nauttii saunomisesta tai kokeeko se saunomisen epämukavana.
Se tiedetään, että korkea kosteusprosentti saunassa on ihmiskeholle suurempi stressi kuin matalan kosteusprosentin sauna. Lämpötila, saunotuksen sekä löylyheiton määrä tai heittämättömyys vaikuttavat paljon ihmisen saunomiskokemukseen.
Saunomiskokemus on yksilöllistä: kaikille saunominen ei sovi eivätkä kaikki siitä pidä.
On tärkeää ymmärtää, että hevonenkin on yksilö, ja on vaikea arvioida kuka hevonen saunasta pitää ja kuka ei.
Eläinten ja ihmisten fysiologia on täysin erilainen, joten tutkimustuloksista ei voi tehdä suoria päätelmiä.
– Koska eläinten saunottamisesta ei ole tietellistä näyttöä, sitä ei tällä hetkellä suositella ainakaan Yliopiston hevossairaalan fysioterapeuttien potilaille osana terapiaa ja harjoittelua, toteaa Heli Hyytiäinen.
Mutta menisikö hevonen saunaan, jos se saisi itse päättää?
Eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola tuo mielenkiintoisen näkökulman aiheeseen, kuinka voisi selvittää, pitääkö hevonen saunomisesta vai ei. Hän käyttäisi Y-labyrinttia yhtenä vaihtoehtona. Siinä annetaan hevosen tehdä valinta. Hevoselle opetetaan, että kääntymällä vasemmalle pääsee saunaan, kääntymällä oikealle talliin.
– Hevoselle voisi opettaa, mitä sen tulee tehdä päästäkseen saunaan, ja katsoa, kuinka paljon hevonen on valmis yrittämään päästäkseen sinne. Valinnan mahdollisuus ja mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön lisää myös eläinten hyvinvointia, kertoo Jaana Pohjola.
Joukon hevossaunassa seisova ravuri vaikuttaa suhtautuvan saunomiseen rennosti. Yli kahdenkymmenen vuoden hevossaunotuskokemus on tuonut Joukolle taidon lukea hevosten tunnetiloja. Hänelle tärkeintä on tarjota hevoselle positiivinen kokemus saunassa eikä niinkään rasittaa eläintä.
– Jos hevonen ei tykkäisi saunomisesta se vastustaisi uudelleen saunaan menemistä. Ensikertalaista hevosta saunotettaessa hevonen saattaa ensin olla rauhaton, mutta saunan lämmön vaikutuksesta se tulee levolliseksi ja alkaa nuokkumaan ja selvästi nauttimaan olostaan.
