Hyppää pääsisältöön

Onko sivistyksen puolustamisesta tullut vitsi?

Tutkija-kirjailijat Sami Pihlström ja Sari Kivistö.
Tutkija-kirjailijat Sami Pihlström ja Sari Kivistö. Kuva: Sari Casal KulttuuriCocktail

Onko sivistyksen tilasta huolissaan oleminen jo muuttunut parodiaksi vai pystyykö sivistyksen arvostukseen vaikuttamaan? KulttuuriCocktailin radiolähetyksessä pureuduttiin sivistyksen puolustamiseen.

Tuoreessa Sivistyksen puolustus -kirjassa Sari Kivistö ja Sami Pihlström käsittelevät akateemista sivistystä ja kysyvät, miksi akateemista elämää tarvitaan.

Kivistö ja Pihlström puhuvat paineesta, joka saattaa vaikuttaa tutkijoiden aihevalintoihin.

– Tutkijoilla on paine tehdä tutkimuksista kiehtovia ja vastata ulkopuolisiin kriteereihin. Pahimmillaan se vaikuttaa siihen, millaista tutkimusta jatkossa tehdään, eikä se ole välttämättä tieteen tekemisen ihanne. Tieteellisten kysymysten pitää päästä kasvamaan tutkijan omista kiinnostuksen kohteista, Sari Kivistö sanoo.

Kirjoittajat haluavatkin nostaa esiin tutkimusta ohjaavat mekanismit.

– Akateemiseen vapauteen liittyy se, miten tutkija itse lähtee tutkimusta tekemään. Tutkijat saattavat pohtia rahoittajien kiinnostusta tutkittaviin aiheisiin, jolloin akateeminen vapaus autonomisena asiana saattaa kärsiä, Sami Pihlström sanoo.

Kirjan kirjoittajat haluavat korostaa perinteisiä akateemisia arvoja.

– Paras tutkija ei välttämättä ole se äänekkäin tutkija, joka suoltaa puhetta median kuultavaksi, Kivistö painottaa.

Lataa KulttuuriCocktailin keskustelu!