Hyppää pääsisältöön

Pystyisitkö itse tähän? Helsinkiläisen Otso Sillanaukeen, 24, kahden kuukauden roskat mahtuvat pieneen purkkiin

Otso Sillanaukeen vuoden jätteet pienessä purkissa
Otso Sillanaukeen vuoden jätteet pienessä purkissa Kuva: Puoli seitsemän muovijäte,Otso Sillanaukee

Otso Sillanaukee taistelee kulutusta vastaan tuottamalla mahdollisimman vähän jätettä. Yhdysvalloissa liike tunnetaan nimellä zero waste, suomeksi nollahukka.

24-vuotias Otso Sillanaukee alkoi toteuttamaan nollahukka-ajattelua tosissaan kaksi vuotta sitten. Ensi piti panna kuntoon kodin kierrätysjärjestelmä: roskakaapista löytyy nykyään bio-, paperi-, kartonki-, lasi- ja metallijäteastiat.

Sekajäteastiana on pieni, muutaman desilitran lasipurkki. Sillanaukeen kunnianhimoisena tavoitteena on, että siihen mahtuvat koko vuoden sekajätteet.

Kahdessa kuukaudessa purkkiin on kertynyt liimapintaisia punnitustarroja, kaksi pilliä, lääkelaattoja, muutama teipinpala, lentotarra ja vahapurkin ympärillä ollut muovi. Kaikki se mitä ei voi käyttää uudelleen tai kierrättää.

Zero waste eli nollahukka perustuu viidelle K:lle: kieltäydy, käytä uudelleen, karsi tavaraa, kierrätä ja kompostoi.

Otso Sillanaukeen kahden kuukauden sekajäte
Otso Sillanaukeen kahden kuukauden sekajäte Kuva: Puoli seitsemän muovijäte

Ruokakaupassa Sillanaukee ostaa lähtökohtaisesti pakkauksettomia tavaroita.

– Kauppojen keskihyllyissä on melkein kaikki pakattu muoviin, joten yritän vältellä niitä. Muovipakkausten määrä kaupoissa ärsyttää, etenkin pienen ei-kierrätyskelpoisen muovin käyttö, kuten hedelmien bränditarrat. Niiden lisäksi pitää ottaa vielä punnitsemistarra.

Hedelmät Sillanaukee kerää kaupan ostoskoriin tai laittaa kestopussiin. Perunat menevät kangaskassiin. Paperipusseja hän ei laita kierrätykseen, vaan käyttää niitä niin monta kertaa kuin mahdollista.

Otso Sillanaukee kaupassa ostoksilla
Otso Sillanaukee kaupassa ostoksilla Kuva: Puoli seitsemän kaupassakäynti

Sillanaukeen jätemäärä vähenee myös sillä, että hän tekee itse jopa pesuaineet ja deodorantit.

– Pesen kodin etikalla ja soodalla. Deodorantti syntyy kookosöljystä, ruokasoodasta ja maissitärkkelyksestä. Palasaippuaa käytän tiskien, käsien ja hiusten pesemiseen.

Otso Sillanaukeen valmistama deodorantti
Otso Sillanaukeen valmistama deodorantti Kuva: Puoli seitsemän deodorantit

Vaatteensa Sillanaukee aikoo ostaa käytettynä ja korjauttaa käytössä kuluneet.

– Viimeksi korjautin farkut, jotka hajosivat haarojen välistä. Vaatteita ostin viimeksi yli vuosi sitten.

Kierrättäminen ei ole ratkaisu

Sillanaukeen päätavoite ei ole kierrätys vaan ylipäätään kulutuksen vähentäminen. Kun tavaroita ei osta, niitä ei tarvitse kierrättääkään.

– Kierrättäminen on hyvä asia, mutta se ei ole lopullinen ratkaisu. Lähtökohtaisesti meidän pitää vähentää jätettä. Emme voi olettaa muiden hoitavan asioita niin, että me voimme elää omassa kuplassamme. Olemme kaikki yhteisellä planeetalla, osana yhtä ihmisrotua. Tämä maailma on meillä lainassa tulevilta sukupolvilta.

Emme voi olettaa muiden hoitavan asioita niin, että me voimme elää omassa kuplassamme.

Vaikka Sillanaukee itse on vienyt ideologiansa todella pitkälle, tavoitteena ei ole, että kaikki muut seuraavat perässä.

– Tavoite ei ole, että lapsiperheellinen tuottaisi kuukaudessa purkillisen jätettä. Tärkeintä on, että jokainen yrittää joka päivä tehdä jotain. Pienet askelet kestävämpään elämään päin ovat hieno asia.

Otso Sillanaukeen sekajäte vuodessa
Otso Sillanaukeen sekajäte vuodessa Kuva: Puoli seitsemän sekajätteet

Otso Sillanukeen mukaan jätevuoret johtuvat ihmisten mukavuudenhalusta ja kiireisestä elämäntavasta.

– Olemme tottuneet näkemään kauppojen hyllyissä ulkomailla tuotettuja eksoottisia hedelmiä. Usein näistä Suomeen lennätetyistä hedelmistä tulee ruokahävikkiä. Voisimme valita enemmän kotimaisia, sesongissa olevia tuotteita.

– Uudet tavat ovat vaivalloisia opetella, mutta eläminen ajattelumallin mukaan ei ole. Haluan elää jätteettömästi, sillä koen näin eläväni omien arvojeni mukaisesti. Se tekee ihmisen onnelliseksi.

Otso Sillanaukee kaupassa ostoksilla
Otso Sillanaukee kaupassa ostoksilla Kuva: Puoli seitsemän hedelmä

Yrityksille säästöä pakkausmateriaalin vähentämisestä

Sillanaukee ei jätä nollahukka-ajatteluaan pelkäksi yhden ihmisen kokeiluksi. Markkinointia opiskeleva mies aikoo valmistumisensa jälkeen viedä ajattelun yrityksiin. Yritykset voisivat lisätä tuottoaan vähentämällä muovin ja pakkausmateriaalin käyttöä.

– Sekin raha, mikä menee esimerkiksi omenoiden bränditarroihin on turhaa ja laskee tuottoa.

Sillanaukee uskoo, että markkinatalous on menossa kohti kiertotaloutta. Se on hänen mukaansa ainut keino välttää ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia.

Sekin raha, mikä menee esimerkiksi omenoiden bränditarroihin on turhaa ja laskee tuottoa.

Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Suomessa asian eteen tekee työtä mm. Sitra.

– Nyt asian etenemiseen pitäisi vain saada vauhtia, toivoo Sillanaukee.

Suurinta osaa jätteistä ei kierrätetä

Toistaiseksi Suomessa olisi parantamisen varaa jopa kierrättämisessä. Suomalainen kierrättää vuosittain tuottamastaan 482 jätekilosta vain noin 15 prosenttia.

Kiertotalous vaatii kuluttajien lisäksi yrityksiltä asennemuutosta ja kykyä muuttaa totuttuja tapoja.

– Kuluttajilla on todella merkittävä rooli. Me kansalaisina voimme puhua näistä asioita, tehdä viisaampia ostopäätöksiä ja kannustaa omilla valinnoilla yrityksiä tekemään parempia päätöksiä.

– Opiskeltuani kauppatieteitä ja luettuani omin päin muita aloja, olen huomannut kuinka monet kokemistamme ympäristöongelmista ja yhteiskunnallisista epäkohdista johtuvat lyhytnäköisyydestä – yksilöön ja omaan etuun keskittymisestä. Talouskasvu täytyy mielestäni kytkeä irti resurssien jatkuvasta kuluttamisesta.

Otso Sillanaukeen elämää ilman jätteitä voi seurata hänen blogissaan.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän