Hyppää pääsisältöön

"Tää joukkue on kuin oma lapsi" – Ira Turunen jääkiekkovalmentajana Yhdysvalloissa

Ira "Mimmu" Turunen toimii ensimmäisenä suomalaisena jääkiekkovalmentajana Yhdysvaltojen naisten yliopistosarjassa. Joukkueen luotsaaminen on muutakin kuin valmentamista. Tosi tarina -sarjan Mimmu-jakso on henkilökuva, jossa seurataan hänen joukkueensa valmistautumista kohti kauden ratkaisuottelua vuonna 2006.

Minnesota-Duluth Bulldogs on kovatasoinen naisten yliopistosarjassa pelaava joukkue. Naisten jääkiekossa Yhdysvaltojen yliopistosarja on kaikista lähimpänä, mihin ammattimaisuutta voi päästä. Ohjelman teon hetkellä seura oli voittanut sarjansa mestaruuden kolmena vuotena peräkkäin kausina 2001–2003.

Tää joukkue on kuin oma lapsi. Tätä on rakennettu vuodesta 1999.― Ira "Mimmu" Turunen

Turunen päätyi Yhdysvaltoihin vuonna 1999 opiskelijavaihdon kautta. Myöhemmin hänet värvättiin Minnesota-Duluthin joukkueeseen "puolipäiväiseksi mediahenkilöksi". Kun yksi seuran valmentajista lopetti, avautui Turuselle paikka täysipäiväisenä apuvalmentajana.

"Joukkue on ollut mun koti, perhe ja työ", toteaa Turunen. Bulldogseja luotsaa kanadalainen valmentaja Shannon Miller. Apuvalmentajana toimivat Turunen sekä ruotsalainen Joakim Flygh.

Jääkiekkovalmentajat Shannon Miller ja Ira "Mimmu" Turunen.
Minnesota-Duluth Bulldogsin valmentajat Shannon Miller ja Ira "Mimmu" Turunen. Jääkiekkovalmentajat Shannon Miller ja Ira "Mimmu" Turunen. Kuva: Yle 2006,jääkiekko,tosi tarina

Minnesota-Duluthin yliopistossa naisten mahdollisuudet pelata kiekkoa ovat hyvät, toteaa Turunen. Hyvät olosuhteet ja mahdollisuudet yliopistourheiluun takaa Title IX -laki, joka varmistaa samat oikeudet naisille kuin miehille.

Turunen kokee työn valmentajana vastuullisena. Suuri osa työstä on pelaajista huolehtimista ja itse jääkiekon osa on loppujen lopuksi melko pieni. "Vaikka jäällä ollaan kaksi tuntia päivässä, on toiminta pitkälti äitihahmona olemista. Yritän ohjata niin, että pelaajista kasvaa hyviä ja tasapainoisia yksilöitä", kertoo Turunen.

Kauden loppuessa Turunen on päätöksen edessä. Jatkaako valmentamista vai siirtyäkö uusiin tehtäviin?

Vuonna 2007 TV1:llä esitetyn ohjelman on käsikirjoittanut ja ohjannut Erkki Määttänen.

Tietolaatikko

Ira Turunen (nykyään Ira Salmela) työskenteli vuosina 1999-2003 Minnesota-Duluthin yliopistojoukkueen valmennusryhmän apuna vastaten muun muassa tilastoinnista ja tiedottamisesta. Vuonna 2003 alkaneessa apuvalmentajan tehtävässä Turusen vastuualueisiin kuului muun muassa pelaajatarkkailu.

Joukkue on voittanut sarjansa mestaruuden vuosina 2001–2003, 2008 ja 2010. Minnesota-Duluth Bulldogsissa pelanneita suomalaisia ovat muun muassa Suvi Vacker, Mari Pehkonen, Heidi Pelttari, Noora Tallus, Satu Kiipeli, Hanne Sikiö, Tuula Puputti, Mariia Posa, Saara Tuominen ja Anna-Kaisa Piiroinen

Ira Turunen pelasi itse hyökkääjänä naisten SM-sarjassa ja 1. divisioonassa vuosina 1989-1998 edustaen JyPiä, Ilvestä ja TPS:ää.

Lue lisää:

Tove Jansson valokuvaaja Kalle Kultalan ikuistamana. Mustavalkokuvaa sävytetty jälkikäteen.

Naisia elämänsä pääroolissa – dokumentteja ja haastatteluja innostavista naisista

Ruttuisessa paperilapussa luki haaleansininellä kuulakärkikynällä kirjoitettuna nimiä allekkain: Tove Jansson, Virpi Hämeen-Anttila, Pirjo Honkasalo… Kauppalistan tapaan se muistutti jääkaappini ovessa siitä, mitä ei kannata unohtaa.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.