Hyppää pääsisältöön

”Terveydestä ja sairaudesta ei puhuttu mitään” – katukoiria maahantuovat yhdistykset eivät välttämättä kerro uusille omistajille riskeistä

Koiria koiratarhassa.
Monet tämän viipurilaisen koiratarhan koirista ovat resistenttien bakteerien kantajia. Koiria koiratarhassa. Kuva: Roman Tjuj / Yle kulkukoirat,Viipuri,MOT

Kun Romaniasta Suomeen tuotu Nixu-koira vietiin kipujen vuoksi eläinlääkäriin, infektio oli jo tuhonnut sen sisäelimet. Katukoirilla esiintyy muita koiria useammin antibioteeille vastustuskykyisiä bakteereja. Koiria maahantuovat yhdistykset eivät välttämättä kerro riskeistä tuleville omistajille.

Kirkkonummelainen Tiina Nöjd on jo kerran kokenut surun ja epäonnen. Vuonna 2015 perheeseen saapui ensimmäinen koira Romaniasta. Nöjd oli nähnyt koiran Facebookin ilmoituksessa ja ihastunut saman tien.

"Se oli narttu, joka oli löytynyt kadulta huonokuntoisena kuolleiden pentujensa vierestä. Se sai hoitoa ja steriloitiin. Haimme sen Kirkkonummelle yksityishenkilöltä, joka tuo maahan katukoiria."

Nixu-koira oli rauhallinen ja luottavainen, ja se sai perheessä paljon rakkautta. Kun se oli ollut Suomessa vuoden, se alkoi oireilla kipuja, eivätkä lääkkeet auttaneet. Nixulta löytyi vatsasta niin laajalle levinnyt infektio, että sisäelimet olivat tuhoutuneet. Koiraa ei pystytty pelastamaan.

"Eläinlääkäri sanoi, että infektio oli saattanut alkaa jo silloin, kun koira oli steriloitu Romaniassa. Tai sitten se oli peräisin Suomesta. Varmasti sitä ei tiedetä", Nöjd sanoo.

Katukoira Emilia uuden omistajansa Eeva Patrakan sylissä.
Koiranpentu Emilia on saapunut Pietarista autolla Sipoonlahteen. Uudet omistajat Brent Hasty ja Eeva Patrakka ovat vastassa. Katukoira Emilia uuden omistajansa Eeva Patrakan sylissä. Kuva: Tuomas Stedt / Yle kulkukoirat,Pietari,MOT

Emilian katse hurmasi – sairastumisen riskistä ei ollut puhetta

Eeva Patrakka on Venäjältä tuodun Emilia-koiran emäntä. Emilia löytyi Facebookista ja ihastus syntyi heti.

"Emilian silmät… Tutkin sen katsetta niin tarkkaan. Siitä kerrottiin, että se piti lapsista ja oli utelias eikä pelännyt turhan paljon", Patrakka sanoo.

Patrakan kotona hänen itsensä ja Emilian lisäksi asuvat mies ja kolmivuotias Max-poika.

Patrakka ei tiennyt etukäteen, että venäläinen katukoira voi olla antibioottiresistenttien bakteerien kantaja. Yhdistyksen vapaaehtoiset eivät maininneet hänelle koiran sairausriskeistä mitään.

"Puhuimme siitä, että koiran taustaa ei tiedetä, missä se on ollut ja miten joutunut koiratarhalle. Mutta terveydestä ja sairaudesta ei puhuttu mitään."

"Se huolestuttaa, koska minulla on pieni poika. Me otamme selvää, onko Emilia bakteerien kantaja."

Patrakan koiran maahan tuoneen Elämä koirille -yhdistyksen Emilia Ulaska sanoo, ettei ole perehtynyt antibioottiresistenssiin tarpeeksi. Hän kertoo, että katukoiria tuovat yhdistykset valmistelevat yhteistä strategiaa ongelman torjumiseksi.

Tällä hetkellä ainoastaan kaksi katukoiria Suomeen välittävistä 22 yhdistyksestä tiedottaa verkkosivuillaan resistenttien bakteerien vaarasta. Nämä ovat Viipurin koirat ja suuri Kulkurit-yhdistys, joka välittää koiria Romaniasta.

Kolmelta viipurilaiselta koiratarhalta katukoiria Suomeen tuovalla Viipurin koirat -yhdistyksellä on asiasta omakohtaista kokemusta. Viime vuonna suomalaiset eläinlääkärit totesivat, että lähes joka toinen venäläistarhan koira kantoi resistenttejä ESBL-bakteereja. Nämä suolistobakteerit voivat tarttua myös ihmisiiin.

"Se oli järkytys, ja lopetimme tuonnin kokonaan joksikin aikaa", sanoo Viipurin koirat -yhdistyksen puheenjohtaja Aino Arjas.

Föreningen Elämä koirille upplyste inte Eeva Patrakka om risken för sjukdomar och resistenta bakterier.
Emilia-koira kotona Kouvolassa Brent Hastyn, Eeva Patrakan ja kolmivuotiaan Max-pojan seurassa. Föreningen Elämä koirille upplyste inte Eeva Patrakka om risken för sjukdomar och resistenta bakterier. Kuva: Yle/Annvi Gardberg kulkukoirat,Pietari,Kouvola

”Ei ole koirien vika, jos ne kantavat bakteereja”

Yhdistykset ovat alkaneet viime aikoina testata ulkomailta tuomiaan koiria resistenttien bakteerien varalta. Aikaisemmin suomalaiset eläinlääkärit ovat löytäneet muun muassa romanialaisilta katukoirilta MRSP-bakteereja.

Eläinlääkäri Tanja Hakkarainen Evidensiasta on alkanut testata Suomeen tuomiaan espanjanvinttikoiria resistenttien bakteerien varalta.

"Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma, eikä ole koirien vika, jos ne ovat bakteerien kantajia. Tähän mennessä tekemiemme testien perusteella tiedämme, että espanjalaisilla katukoirilla on jonkin verran MRSP-bakteereita mutta silti vähemmän kuin suomalaisilla, riskiryhmiin kuuluvilla rotukoirilla", Tanja Hakkarainen sanoo.

Minusta meidän pitäisi auttaa niitä koiria mieluummin paikan päällä sen sijaan, että siirrämme ongelman tänne.― Kitty Schulman, Evira

"Riskiryhmiin kuuluvat sellaiset koirat, joilla on ollut toistuvasti infektioita ja joille on annettu paljon antibiootteja. Noin 15 prosenttia näistä koirista Suomessa on resistenttien ESBL-bakteerien kantajia, kun kaikista suomalaiskoirista sellaisia on 5 prosenttia. Vertailun vuoksi Venäjän katukoirilla luku on 43 prosenttia", sanoo erikoiseläinlääkäri, dosentti Merja Rantala Helsingin yliopistosta.

Rantalan mielestä on edesvastuutonta tuoda Suomeen koiria, jotka kantavat resistenttejä bakteereja.

"Antibioottiresistenssi on vakava ongelma, ja meidän kaikkien täytyy torjua sitä omalla alueellamme. Löytökoirayhdistysten täytyy kantaa vastuunsa, samoin suomalaisten turistien."

Eviran eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen jaostopäällikkö Kitty Schulmanon samoilla linjoilla.

"Minusta meidän pitäisi auttaa niitä koiria mieluummin paikan päällä sen sijaan, että siirrämme ongelman tänne", hän sanoo.

Katukoira puri kolmea perheenjäsentä

Erityisesti riskejä liittyy koiran ottamisesta perheeseen, jossa on pieniä lapsia.

"En suosittelisi katukoiraa lapsiperheeseen", Merja Rantala sanoo.

Myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikka varoittaa katukoirien tuonnista. Hänen mielestään ne eivät sovi lapsiperheille.

"Joulukuussa yksi Venäjältä tuotu katukoira puri aivan yllättäen kolmea perheensä jäsentä. Koira päädyttiin lopettamaan. Jälkikäteen oli herännyt epäilys, että sen rabiesrokotustodistus olisi ollut väärennetty. Onneksi rabiesta ei todettu. Tällaiset koirat voivat kuitenkin reagoida aggressiivisesti pelätessään", Haikka sanoo.

Haikalla on yksi neuvo vastuulliseen koiran hankintaan:

"Järkevä ja turvallinen tapa on hankkia koira tunnolliselta kotimaiselta kasvattajalta tai löytöeläintalosta", hän sanoo.

Tiina Nöjds hundar härstammar från Adina Olearus privata hundgård i Vulcana i Rumänien.
Tiina Nöjd sai koiransa Adina Olteanus koiratarhalta Romanian Vulcanasta. Tiina Nöjds hundar härstammar från Adina Olearus privata hundgård i Vulcana i Rumänien. Kuva: Adinan Enkelit kulkukoirat,Romania,Koiranruoka

”Vahinko on jo tapahtunut”

Tiina Nöjd ja hänen lapsensa surivat Nixu-koiraa syvästi. Ajan kuluessa he olivat valmiit ottamaan vielä kaksi rescue- eli katukoiraa. Nekin tuotiin Romaniasta, Adinan Enkelit -yhdistyksen välityksellä.

"Uudet koirat olivat sisaruksia, ja ne oli löydetty laatikosta pentuna. Laku ja Muru ovat terveitä joskin arkoja, ja ne pelkäävät vieraita."

Nöjd ei ole varma, haluaako hän testauttaa koiransa vastustuskykyisten bakteerien varalta.

"Totta kai voisi olla hyvä tietää, mutta vahinko on jo tapahtunut. Koirat ovat olleet meillä puolitoista vuotta ja jos niillä on jotain, on meilläkin. Jos ottaisin nyt katukoiran, olisi varmaan hyvä teettää testi."

Katso MOT: Katukoirat - rakkautta ja riskejä:

Muokattu: lisätty tarkennus Tiina Nöjdin kommenttiin infektion mahdollisesta alkuperästä. AG

Kuluttaja-aiheet

Kommentit