Hyppää pääsisältöön

Yhdysvaltalaisia puhallinkonserttoja

Niille jotka etsivät uusia tekijöitä ja teoksia kuultavakseen, on Naxoksen American Classics -sarja varsinainen runsaudensarvi. Tarjonta on moninaista, niin hyvässä kuin pahassakin. Enimmäkseen yllätykset ovat kuitenkin positiivisia sekä sisällön että esityksen tasolla. Yksi niistä on Nashvillen sinfoniaorkesterin ja kapellimestari Giancarlo Guerreron tuore kolmen puhallinkonserton paketti. Teosten solistit ovat käytännöllisesti oman orkesterin riveistä.

Wind Concertos äänitteen kansi
Wind Concertos äänitteen kansi Giancarlo Guerrero

Behzad Ranjbaran sävelkieli on kolmikon säveltäjistä moniulotteisinta. Teininä Yhdysvaltoihin muuttaneen iranilaissäveltäjän tummasävyinen huilukonsertto jaksaa pitää mielenkiintoa yllä sen lähes puolen tunnin keston ajan. Huilisti Érik Gratton näpeissä tummasävyinen valitus vaihtuu helposti vikkeläksi rytmivipellykseksi. Painokkaiden kiintosävelten ympärille rakennetut alarekisterin meditaatiot kehräävät pehmeästi. Aktiiviset sähäkät säveljonot sekä kiihtyvät lakipistettään tavoittelevat minipurkaukset sujahtelevat korviin tarkkoina puhtauksina.

Brad Warnaar on toiminut viime vuosikymmenet pääasiassa elokuvasäveltäjänä ja populaarimusiikin orkestroijana. Käyrätorvikonsertto on niin ikään elokuvallisen ilmaisun kyllästämää perussujuvaa kerrontaa. Persoonallisuutta ei valitettavasti pätevästi orkestroidulla musiikilla juurikaan ole. Entisenä käyrätorvensoittajana Brad Warnaar tietää soittimen heikkoudet ja vahvuudet. Solisti Leslie Norton saakin tuuttailla parhaassa rekisterissä huoletta. Ensimmäisen osan rytminen laukka ja säveltoistot, hitaan osan elegia ja finaalin näyttävät juoksutukset sujuvat kaikki vaivattoman kuuloisesti.

Frank Tichelin letkeän vauhdikas klarinettikonsertto kumartaa kohti Gershwiniä, Coplandia ja Bernsteinia.
Klarinetisti James Zimmermann syöksyilee Gershwin-jazzin, Copland-sankariuden ja Bernstein-venkuloinnin maailmoissa innostuneesti. Konserton ääriosien vänkiin rytmimaailmoihin olisi solisti voinut heittäytyä vieläkin hillittömämmin. Nyt tulos jää paikoin vähän turhankin siistiksi. Siitäkin huolimatta kutkuttava teos imaisee kuulijan mukaansa.

Äänitys on tasapainoinen ja orkesteri soittaa maukkaasti. Nashvillen sinfoniaorkesterin ja sen solistien yhteispeli toimii orkesterin ylikapellimestarin Giancarlo Guerreron johdolla erinomaisesti. Jouset puhaltelevat lämpöä, mutta äityvät tarvittaessa kunnolliseen lyhytnuottien terävään säksätykseenkin. Rytmisesti orkesterin soitto on tarkkaa, mutta samalla letkeää. Lisää tällaisia yllätyksiä!

Wind Concertos. Ticheli-Warnaar-Ranjbaran. Nashvillen sinfoniaorkesteri, Érik Gratton, huilu, Leslie Norton. käyrätorvi, James Zimmermann, klarinetti, joht. Giancarlo Guerrero
Naxos (8.559818)
Kuuntele Uudet levyt 6.3.2018, toimittajana Aki Yli-Salomäki.

  • John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    Yhdysvaltalainen John Luther Adams (s. 1953) tunnetaan vahvoja mielikuvia ja tilavaikutelmia tuovista äänimaisemistaan. Nyt päätöksensä saa 2010-luvulla valmistunut orkesteriteosten trilogia. Ensin oli Become River, sitten menestysteos Become Ocean, ja viimeisimpänä nyt ensilevytyksensä saanut Become Desert.

  • Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Maltillista levytystahtia ylläpitävä Helsingin kaupunginorkesteri on ylikapellimestarinsa Susanna Mälkin johdolla taltioinut Béla Bartókin varhaista näyttämömusiikkia.

  • Heinisen tuttuja uutuuksia

    Heinisen tuttuja uutuuksia

    Viime vuonna 80 vuotta täyttänyt Paavo Heininen tunnetaan sävellystuotantonsa lisäksi ennen kaikkea opetustyöstään. Heininen on arvostettu pedagogi, joka Sibelius-Akatemian sävellysprofessorin virassa toimiessaan oli taidemusiikin alueella merkittävä esteettisten suuntaviivojen määrittäjä Suomessa.