Hyppää pääsisältöön

Ruotsalaistutkijoiden järisyttävä ajatus: Aiheuttavatko suolistomikrobit syömishäiriöitä?

kädet muodostavat sydämen paljaan vatsan päälle
kädet muodostavat sydämen paljaan vatsan päälle Kuva: Shutterstock Yle Tiede

Suolistomikrobeja tutkitaan kiivaasti. Niiden rooli näyttäisi olevan elimistömme toiminnan kannalta paljon luultua suurempi. Nyt tutkijat pohtivat, piileekö suolistossamme syy myös syömishäiriöihin.

Aiemmissa tutkimuksissa suolistomikrobit on yhdistetty esimerkiksi liikakiloihin, diabeteksen syntyyn, Alzheimerin taudin kehittymiseen ja masennukseen. Nyt niiden epäillään vaikuttavan myös syömishäiriöiden syntymiseen.

Voisiko tietyntyyppinen suolistofloora pitää yllä syömishäiriölle tyypillistä käyttäytymistä?

Suolistomikrobeilla yhteys anoreksiaan, ahdistukseen ja masennukseen

Uudessa tutkimuksessa viime vuoden lopulla selvisi, että anoreksiaa sairastavien suolistomikrobisto poikkeaa terveistä. Ruotsalaistutkijat julkistivat löytönsä viime syyskuussa.

– Terve suolistofloora on bakteeristoltaan rikasta. Mutta tutkimuksemme mukaan anoreksiaa sairastavilla on huomattavasti yksipuolisempi suolistofloora kuin terveillä, kertoo professori Cynthia Bulik Karoliinisesta instituutista ja Pohjois-Carolinan yliopistosta.

Nyt tämä syömishäiriöihin perehtynyt kansainvälinen tutkijaryhmä aikoo selvittää, mikä merkitys suolistomikrobeilla on muiden syömishäiriöiden synnyssä.

– Tutkimme suoliston bakteerikantaa nyt bulimiaa ja BED-ahmintahäiriötä sairastavilla ja vertaamme sitä terveisiin verrokkeihin. Näin voimme selvittää mahdollisia eroavaisuuksia mikrobikannoissa ja niiden määrissä, selittää projektipäällikkö ja tohtori Virpi Leppä Karoliinisesta instituutista.

hoikka nainen syö tyhjältä lautaselta kurkunsiivua
hoikka nainen syö tyhjältä lautaselta kurkunsiivua Kuva: Shutterstock Yle Tiede

Tutkijaryhmä pitää loogisena, että suoliston mikrobien ja neuropsykiatristen häiriöiden välillä olisi yhteys – etenkin syömishäiriöissä.

– Koko ajan tulee enemmän näyttöä siitä, että suolistomikrobit keskustelevat aivojen kanssa hormonien, neurosignaalien ja immuunijärjestelmän välityksellä. On luonnollista, että tätä kautta suolistomikrobit voisivat vaikuttaa myös syömiseen, professori Bulik sanoo ja jatkaa:

– Ja toisinpäin, tiedämme aiemman tutkimuksen perusteella, että henkilöt, joilla on neuropsykiatrisia häiriöitä, ovat alttiimpia suoliston ongelmille ja syömishäiriöille kuin muut.

– Yksipuolisella suolistoflooralla on todettu olevan merkittävä yhteys myös masennukseen ja ahdistukseen.

Onko yksipuolinen suolistomikrobifloora syy vai seuraus?

Tutkimusta tehdään siis vertailemalla sairastuneiden ja terveiden suolistoflooran koostumusta. Nyt kerättävien näytteiden perusteella ei voida vielä varmasti sanoa, mistä erot suolistofloorassa kertovat.

– Tutkimuksen jälkeen voimme sanoa, onko syömishäiriötä sairastavilla poikkeava suolistofloora. Mutta sitä tutkimus ei kerro, johtuvatko mahdolliset mikrobikantojen erot syömishäiriöstä vai toisinpäin. Voihan olla, että tietynlainen suolistofloora aiheuttaa syömishäiriötä tai ylläpitää sitä, Leppä pohtii.

Bulimiaa sairastavien suolistofloora saattaa sietää paremmin herkuttelun ja nälän vuorottelua.― professori Cynthia Bulik, Karoliininen instituutti

Tutkijat arvelevat, että syömishäiriötä sairastavan suolisto saattaa suosia tietynlaista suolistoflooraa.

– On mahdollista, että bulimiaa sairastavilla esiintyy tietynlaista suolistoflooraa, joka sietää herkuttelun ja nälän vuorottelua. Syömishäiriölle suosiollinen ympäristö voisi siis olla osasyy, joka ylläpitää häiriötä, spekuloi professori Bulik.

– Haluamme myös ymmärtää, miten ihmisen perimä vaikuttaa suolistoflooraan, ja kuinka se voisi vaikuttaa bulimian tai BED-ahmintahäiriön synnyssä. Siksi tutkimme myös geenejä, jotka voisivat lisätä riskiä sairastua syömishäiriöihin, hän jatkaa

Apua probiooteista?

Tutkimus on juuri alkanut ja näytteitä kerätään parhaillaan. Tarkoitus on saada mukaan 4000 osallistujaa ja tutkimus kestää pari vuotta.

– Keräämme sylkinäytteitä DNA-tutkimusta varten ja ulostenäytteitä suolistoflooran analysoimiseen, Leppä selvittää.

Tutkittavien syömishäiriöistä ja ruokavaliosta kerätään tietoa kyselylomakkeilla.

Hyvässä lykyssä uudet tutkimustulokset voisivat paitsi auttaa ymmärtämään syömishäiriöiden syntyä myös vaikuttaa niistä toipumiseen.

– Tiedämme, että syömishäiriötä sairastavilla on usein ruuansulatusvaivoja, kuten turvotusta, ummetusta ja ripulia. Joskus nämä vaivat hetkellisesti pahenevat toipumisprosessin aikana. On mahdollista, että suolistoflooraan vaikuttavilla probioottisilla täsmähoidoilla voitaisin helpottaa näitä oireita, tutkijat pohtivat.

maitohappobakteerikapseleita pöydällä
maitohappobakteerikapseleita pöydällä Kuva: Shutterstock Yle Tiede

Mutta voitaisiinko syömishäiriöitä jatkossa ennaltaehkäistä tai helpottaa hoitamalla suolistoflooraa esimerkiksi probiooteilla?

Tuoreen uusseelantilaistutkimuksen mukaan probiootit voivat ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta. Probiootteja saaneilla naisilla esiintyi merkittävästi vähemmän synnytyksen jälkeisen masennuksen ja ahdistuksen oireita kuin plaseboa saaneilla naisilla.

Tiesitkö tämän syömishäiriöistä?

  • Syömishäiriöt ovat psykosomaattisia kehon ja mielen sairauksia.
  • Anoreksian ja bulimian eri muotojen lisäksi tunnetaan myös BED-ahmintahäiriö.
  • Syömishäiriö voi laueta monesta syystä – nyt etsitään suolistobakteerien ja perimän yhteyttä sairastumisriskiin.
  • Syömishäiriön oireita voi olla vaikea tunnistaa, koska sairastuminen on pitkä prosessi.
  • Laihtuminen ja alipainoisuus eivät välttämättä ole syömishäiriön oireita. Myös normaali- tai ylipainoinen voi sairastaa syömishäiriötä.
  • Syöminen ja syömättömyys hallitsevat syömishäiriöön sairastuneen elämää.
  • Suomalaisista 27–47-vuotiaista 69 000 on jossain elämänsä vaiheessa sairastanut psykiatrisen häiriön kriteerit täyttävän syömishäiriön. Jopa 100 000 suomalaista sairastaa BED-ahmintahäiriötä.
  • Kaikista syömishäiriöön sairastuneista poikia ja miehiä on noin 10 prosenttia.

Lähteet: Syömishäiriöliitto-SYLI ry ja The Centre for Eating Disorders Innovarion – CEDI

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede