Hyppää pääsisältöön

Eurooppaan palaavat jihadistit eivät sopeudu yhteiskuntaan - lähes kaikki Ranskaan palaavat taistelijat päätyvät vankilaan

Jihadismin tutkija Kevin Jackson seisoo oviaukossa ja katsoo kameraan
Kevin Jackson Jihadismin tutkija Kevin Jackson seisoo oviaukossa ja katsoo kameraan Kuva: Annastiina Heikkilä jihadismi

Ranskalainen tutkija Kevin Jackson kiinnostui jihadisteista jo teini-ikäisenä.

Nyt Moniääninen Eurooppa –sarjan haastattelema Jackson johtaa Pariisissa toimivaa, terrorismia tutkivaa keskusta. Työtä on riittänyt, sillä Ranskaa ovat järkyttäneet viime vuosina useat islamistiterroristien tekemät veriset iskut. Kevin Jackson on huolissaan nykytilanteesta.

- Eurooppaan on tähän mennessä palannut ainakin 5000 jihadistia, kun kaikkiaan heitä on lähtenyt Isisin hallitsemille alueille noin viisitoistatuhatta. Ilmiön mittakaava on aivan uusi. Jihadismin historia on näyttänyt, että vain pieni osa taisteluista palanneista veteraaneista pyrkii tekemään iskuja kotimaassaan. Suurempi osa heistä lähtee uusille, kansainvälisille taistelutantereille heti kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Ei pidä kuitenkaan olla naiivi, sillä juuri jihadistiveteraanit ovat olleet vastuussa Euroopan kaikkein verisimmistä terrori-iskuista. Näin oli myös Pariisin kolmen vuoden takaisten terrori-iskujen kohdalla: Charlie Hebdo-lehden toimitukseen tammikuussa tehdyssä iskussa ja marraskuussa tehdyssä iskujen sarjassa.

Ranskassa toimi vuoden ajan valtion ylläpitämä keskus, jossa jihadismiin vihkiytyneitä nuoria pyrittiin deradikalisoimaan ja liittämään takaisin yhteiskuntaan. Keskus kuitenkin lakkautettiin viime kesänä, koska tuloksia ei syntynyt.

- Itse en oikein usko valtiojohtoisiin ohjelmiin. Ne eivät toimi. Mitään yksiselitteistä ratkaisua ei palaajien sopeuttamiseen ole valitettavasti keksitty. Lähes kaikki Ranskaan palaavat taistelijat päätyvät vankilaan.

Ei siis ihme, että Ranskalla, kuten monella muullakaan Euroopan maalla, ei ole suurta intoa ottaa vastaan Isisin menettämille alueille jääneitä kansalaisiaan – heitä, jotka jäivät alueelle viimeisimpien taisteluiden ajaksi ja ovat todennäköisesti kaikkein kiinnittyneimpiä islamistiseen ideologiaan.

-Yleinen mielipide on Ranskassa tiukka. Moni ajattelee, että Isisin riveihin liittyneet taistelijat ovat hylänneet tasavaltalaiset arvot tai jopa sotineet eurooppalaista demokratiaa vastaan, eivätkä he siksi ansaitse ranskalaisen oikeuslaitoksen ymmärrystä.Tiedämme kuitenkin, että Irakissa vangittujen vierastaistelijoiden ensimmäiset oikeudenkäynnit ovat kestäneet vain parikymmentä minuuttia. Mahdollisuutta asialliseen puolustukseen ei ole ollut ja tuomiona on kuolemanrangaistus.

-Eurooppalaiset vierastaistelijat jätetään siis oman onnensa nojaan, koska se on kaikkein helpoin ratkaisu. Ongelmia voi kuitenkin koitua myöhemmin. Mitäpä jos esimerkiksi paljastuisi, että joku näistä vierastaistelijoista suunnittelee tai on ollut mukana suunnittelemassa Eurooppaan kohdistuvaa terrori-iskua – mutta hänet on ikään kuin tahallaan unohdettu Syyriaan?

Erityistä päänvaivaa herättävät Eurooppaan palaavat lapset. Pelkästään alaikäisiä ranskalaisia arvioidaan olevan Isisin menettämillä alueilla Syyriassa ja Irakissa lähes viisisataa. Kaikkiaan puhutaan tuhansista lapsista, joista monella ei ole minkään valtion kansalaisuutta.

- Isis on rekrytoinut lapsia sellaisella määrätietoisuudella, että se hakee historiasta vertaistaan. Se, että hyvinkin pieniä lapsia on käytetty järjestön operatiivisessa toiminnassa, on ilmiönä uusi ja poikkeuksellinen. Tiedetään, että vasta 12 – 15 -vuotiaat lapset on määrätty teloittamaan äärijärjestön vankeja. Lapset ovat käyneet pienestä pitäen Isisin propagandaa levittäviä kouluja ja osallistuneet myös taistelukoulutukseen – heistä on pyritty tekemään täydellisiä pieniä sotilaita.

Kalifaatissa eläneet lapset ovat siis sodan kauhujen ja kaiken kokemansa traumatisoimia. Syyllisiä siihen ovat aikuiset. Lapsia ollaankin valmiita ottamaan takaisin Eurooppaan – toisin kuin naisia ja miehiä.

- Esimerkiksi Belgia on ilmoittanut vastaanottavansa automaattisesti kaikki alle kymmenvuotiaat kalifaatissa eläneet lapset, vaikka heidän tiedostetaankin voivan olla todellinen turvallisuusuhka tulevaisuudessa.

Kuuntele koko Annastiina Heikkilän Pariisista toimittama Moniääninen Eurooppa –ohjelma Yle Areenasta.

  • Jumalanpalvelukset heinäkuussa

    Jumalanpalvelukset heinäkuussa 2019

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset heinäkuussa 2019. Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 vuorottelevat ortodoksisen liturgian kanssa vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset. Kuuntele jumalanpalveluksia Areenassa.

  • Hartauspuhujat heinäkuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat heinäkuussa 2019

    Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ja 7.15 (uusinta) Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.

  • Pyhyyden sanoittaminen on vaikeaa

    Lähes jokaiselle suomalaiselle jokin asia on pyhä.

    Kuuntelin radio-ohjelmaa pyhyydestä toukokuisena torstaina. Jäin miettimään, mitä pyhyys oikein on. Milloin viimeksi itse käytin sanaa pyhä tai kuulin jonkun toisen käyttävän sitä? Lähes jokaiselle suomalaiselle jokin asia on pyhä. Useimmille pyhiä asioita ovat rakkaus, läheiset ihmiset, rauha, turvallisuus, koti ja ihmisarvo.

  • Säveltäjät ja kirjoittajat tutkivat radioesseesarjassa energia- ja tavaratuotannon muutosta

    Kolmiosainen Tieto, valta, muutos -radioesseesarja

    Energia- ja tavaratuotantoon liittyvästä muutostarpeesta vallitsee maassamme kohtalainen yksimielisyys: molemmat on pantava uusiksi. Ongelma on kuitenkin laaja ja monimutkainen ja sitä tarkastellaan Yle Radio 1:ssä sunnuntaisin 19.5. - 2.6.2019 kuultavassa kolmessa radioesseessä. Kipukohtia: tietoa, valtaa ja muutosta tutkii kolme eri säveltäjää ja kirjoittajaa.