Laila Tarpila
Yle
Maaliskuun 9. päivänä Aarre Merikanto on kymmenettä päivää punaisten vankina Helsingin Ruotsalaisessa reaalilyseossa. Päivät asettuvat uomiinsa ja Aarre on saanut erikoislähetyksen - kukkasia. #musiikinkevät1918
Merikannon vankilatoveri Ivar Hortling muistelee kirjassaan:
Ruoka tuli myöhään ja oli hyvää aikaa kannunvalamisiin. Keskustelu koski pääasiassa ruokaa.
- Kymmenen markkaa leivästä, tarjosi joku. - Anna vähän karamelliä! - Kyllä vaan, kaksi markkaa kappale. - Olkoon menneeksi, nyt on varaa polttaa hyvä sikari.
- Mitä pidät Jack Londonin teoksesta Liian paljon kultaa? - Hellerin Suuriruhtinaan finanssit on hyvä kirja. Siinä on humoristisia kuvauksia, omistettu Rudyard Kiplingille.
Sotavankien komissaari Antti Halonen oli ilmoittanut, että Akateemisen kirjakaupan henkilökunta oli lähettänyt 176 eri teosta reaalilyseolaisille.
Voimistelusalissa oli levinnyt huhu, että oli aiottu hyökätä vahtien kimppuun ja karata.
Reaalilyseolla tiedettiin myös saksalaisten maihinnoususta Ahvenanmaalle 5. maaliskuuta. Ruotsalainen laivasto-osasto oli miehittänyt saariryhmän jo 15. helmikuuta, mutta suurin osa ruotsalaisista oli poistunut saksalaisten saavuttua.
Huonetoveri Henrik Lindebergin päiväkirjassa Aarre Merikannon nimen perässä oli kolme sanaa: sikarinpolttaja - muusikko - nimipäiväsankari.
Kirjeessään Aarre kiitti kotiväkeä saamistaan kukkasista ja kuvaili vankilan päivärytmiä niukkaan tyyliinsä.
Ruots. realilyseo
Rakkaat omaiset!
Kiitokset taas kaikesta hyvästä! Kyllä kaiken olen saanut ja paljonhan sitä on tullutkin, aivan ylen määrin. Hauska kuulla Friedastakin.
1/2 8 - 9 täällä tavallisesti nousemme ylös ja nukkumaan menemme tuossa 9 - 10 aikaan. Aamulla saamme teetä, puolenpäivän aikaan syömme, klo 4:n 5:n aikaan kahvit ja noin 7:ltä illallinen. Sitten vielä tuovat kuumaa vettä huoneeseen.
Hauskaa, että Annikkikin niin kauniisti muisti.
Täti Olgalle syd. kiitokset ja terveiset, samoin teille!
Aarre!
Kukka on kateederilla ja kaikin sitä 49:n miehen voimalla haistellaan ja ihaillaan!
Lue Aarre Merikannon kirjeitä punaisten vankilasta 28.2.- 9.4.1918.
Kuka oli päiväkirjaa pitänyt Sjundbyn kartanon isäntä Henrik Lindeberg?
Siuntiolaisen Sjundbyn kartanon 24-vuotias isäntä Henrik Lindeberg oli sijoitettu samaan vankihuoneeseen, luokkaan III B Aarre Merikannon kanssa.
Lindeberg osallistui Kirkkonummen taisteluihin muonituspäällikkönä Sigurdsin kartanossa. Hän kirjoitti päiväkirjaa koko Kirkkonummen tapahtumien ja Ruotsalaisen reaalilyseon vankeuden ajan keväällä 1918. Lindeberg oli myös taitava piirtäjä, ja päiväkirja täydentyi maisemilla, kartoilla ja muilla piirroksilla.
Erityisiä olivat karikatyyrit, jotka kertovat omaa kieltään Lindebergin taidosta katsoa maailmaa omasta persoonallisesta näkökulmastaan.
Henrik Lindeberg syntyi seitsenlapsisen katraan kolmantena 21.6.1893. Vanhemmat olivat maanviljelysneuvos Ture W. Lindeberg ja Selma Adlercreutz.
Selma oli ostanut Pikkalan kartanon 1887 ja pariskunnan omistukseen tuli myös nuorena kuolleen Selman velipuolen Henrik Adlercreutzin omistama Sjundbyn kartano 1892.
Lindebergin sisaruskatras varttui Pikkalan kartanossa. Henrik kävi Brobergskan yhteiskoulua ja asui viikot Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1912 ja aloitti opinnot Polyteknisessä korkeakoulussa, mutta diplomi-insinööriä hänestä ei koskaan tullut. Jo vuonna 1915 Henrik Lindebergistä tuli Sjundbyn kartanon isäntä.
Sisällissodan puhjettua Henrik Lindeberg halusi muiden siuntiolaispoikien tapaan liittyä Svidjassa, Suitian kartanossa perustettuun suojeluskuntaan. Aseeseen hän ei kuitenkaan halunnut tarttua, ja hänestä tulikin Sigurdsin kartanon joukkojen muonituspäällikkö.
Myöhemmässä elämässään Henrik Lindeberg oli suuri kulttuuripersoona Siuntiossa. Hän kehitti maanviljelystä monin tavoin ja oli tulisieluinen paikallishistorian vaalija. Suuri tragedia oli Porkkalan luovutus Neuvostoliitolle 1944, jonka myötä myös Lindebergit joutuivat muuttamaan pois Sjundbyn kodistaan.
Lindeberg sai kuitenkin kokea myös palauttamisen ilon 1956 eikä säästänyt voimiaan kartanon ennallistamisessa.
Henrik Lindeberg kuoli 67-vuotiaana 13.2.1961. Sisällissodan muistot on yksi hänen päiväkirjoistaan, jotka ovat säilyneet Sjundbyn kartanossa.
Lähteet
Hortling, Ivar: Kirkkonummen taistelut. Muistelmia ja vaikutelmia punakaartikapinan ajoilta v. 1918. Kustannusosakeyhtiö Kirja Helsinki. Tampere 1918.
Lindeberg, Henrik [toim. Lindholm, Sture]: Sigurds saga. Berättelsen om den västnyländska Sigurdskårens kamp våren 1918. Proclio. Tammisaari 2008.
Kansalliskirjasto. Aarre Merikannon arkisto.
Wikipedia
Linkit
Wikipedia Kirkkonummen taistelut
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
