Laila Tarpila
Yle
Maaliskuun 11. päivänä ohjesäännöt Ruotsalaisen reaalilyseon vankilassa kääntyvät päälaelleen. Suklaa, marmelaati, hunaja ja kaikki makea onkin kiellettyä. Teetä, kaakaota ja tupakkaa saa edelleen lähettää. #musiikinkevät1918
Vankilan ohjesäännöistä vastasi punaisten sotavankien komissaari Antti Halonen esikuntineen. Juuri edellisenä päivänä höllennetty sääntö elintarvikkeiden lähettämisestä kääntyi nyt päälaelleen.
"Koska on osottautunut, että vankien omaiset sekä porvarillinen yleisö on tahtonut varata vangeille makeisia, kuten marmeladeja, chukulaatia, karamellia y.m., joita ei normaaliaikoinakaan työkansa ole voinut hankkia. Nykyään vallitseva sokeripula ei suvaitse sellaista tuhlausta. Katson olevani pakoitettu kieltämään vangeilta makeiset. Ruokaa, mitä lajia tahansa, saavat vangit ottaa vastaan, mutta ruoka jaetaan oikeudenmukaisesti vankien kesken.
Antti Halonen
Sotavankien komissaari, Helsinki
A.V. Selin"
Ruots. realilyseo
Rakkaat omaiset!
Kiitokset kortista.
Paketteja ei vielä jaettu, kuulemma ei huomisesta lähtien enään saa lähettää namusia als privat. Tupakista en tiedä vielä. Pitäisi seistä huomenna lehdessä tarkemmin siitä.
Jonkun nuottivihon tai hiukan paperia voisitten lähettää. Skitsailisin siihen aikani kuluksi. Jonkun pikku-partiturin sieltä hyllystäni, esim. Reger, voisi myös studeerattavaksi. Brahmsin 4:n sinfonian voisi A:lta lainata ja joku Straussin Domestica tai muu.
Lämpimät terveiset!
Aarre.
Ruots. realilyseo
Rakkaat omaiset!
Ohjesääntöjen mukaan on nyt makeata, kuten: suklaa, marmelaati, hunaja jne. ylimalkaan "sötsaker" kielletyt tänne lähettämästä. Teetä ja kaakkaota kyllä saa lähettää ja viimemainitun saa kuulemma sekoittaa valmiiksi. Tupakka jne. ovat kyllä sallitut.
Tänään on tullut niin vähän paketteja, että jakavat vasta huomenaamulla, joten en vielä ole saanut viime lähetystä blommon kirjeen.
Olemme jo syöneet ja odotamme juuri kuumaa vettä ja sitten nukkumaan.
Viltit saimme tänään. Gu natt!
Lue Aarre Merikannon kirjeitä punaisten vankilasta 28.2.- 9.4.1918.
Kuka oli päiväkirjaa pitänyt Sjundbyn kartanon isäntä Henrik Lindeberg?
Siuntiolaisen Sjundbyn kartanon 24-vuotias isäntä Henrik Lindeberg oli sijoitettu samaan vankihuoneeseen, luokkaan III B Aarre Merikannon kanssa.
Lindeberg osallistui Kirkkonummen taisteluihin muonituspäällikkönä Sigurdsin kartanossa. Hän kirjoitti päiväkirjaa koko Kirkkonummen tapahtumien ja Ruotsalaisen reaalilyseon vankeuden ajan keväällä 1918. Lindeberg oli myös taitava piirtäjä, ja päiväkirja täydentyi maisemilla, kartoilla ja muilla piirroksilla.
Erityisiä olivat karikatyyrit, jotka kertovat omaa kieltään Lindebergin taidosta katsoa maailmaa omasta persoonallisesta näkökulmastaan.
Henrik Lindeberg syntyi seitsenlapsisen katraan kolmantena 21.6.1893. Vanhemmat olivat maanviljelysneuvos Ture W. Lindeberg ja Selma Adlercreutz.
Selma oli ostanut Pikkalan kartanon 1887 ja pariskunnan omistukseen tuli myös nuorena kuolleen Selman velipuolen Henrik Adlercreutzin omistama Sjundbyn kartano 1892.
Lindebergin sisaruskatras varttui Pikkalan kartanossa. Henrik kävi Brobergskan yhteiskoulua ja asui viikot Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1912 ja aloitti opinnot Polyteknisessä korkeakoulussa, mutta diplomi-insinööriä hänestä ei koskaan tullut. Jo vuonna 1915 Henrik Lindebergistä tuli Sjundbyn kartanon isäntä.
Sisällissodan puhjettua Henrik Lindeberg halusi muiden siuntiolaispoikien tapaan liittyä Svidjassa, Suitian kartanossa perustettuun suojeluskuntaan. Aseeseen hän ei kuitenkaan halunnut tarttua, ja hänestä tulikin Sigurdsin kartanon joukkojen muonituspäällikkö.
Myöhemmässä elämässään Henrik Lindeberg oli suuri kulttuuripersoona Siuntiossa. Hän kehitti maanviljelystä monin tavoin ja oli tulisieluinen paikallishistorian vaalija. Suuri tragedia oli Porkkalan luovutus Neuvostoliitolle 1944, jonka myötä myös Lindebergit joutuivat muuttamaan pois Sjundbyn kodistaan.
Lindeberg sai kuitenkin kokea myös palauttamisen ilon 1956 eikä säästänyt voimiaan kartanon ennallistamisessa.
Henrik Lindeberg kuoli 67-vuotiaana 13.2.1961. Sisällissodan muistot on yksi hänen päiväkirjoistaan, jotka ovat säilyneet Sjundbyn kartanossa.
Lähteet
Hortling, Ivar: Kirkkonummen taistelut. Muistelmia ja vaikutelmia punakaartikapinan ajoilta v. 1918. Kustannusosakeyhtiö Kirja Helsinki. Tampere 1918.
Lindeberg, Henrik [toim. Lindholm, Sture]: Sigurds saga. Berättelsen om den västnyländska Sigurdskårens kamp våren 1918. Proclio. Tammisaari 2008.
Kansalliskirjasto. Aarre Merikannon arkisto.
Wikipedia
Linkit
Wikipedia Kirkkonummen taistelut
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
