Hyppää pääsisältöön

Näyttelijä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa vahvoilla tarinoilla

Äiti seisoo vaaleanpunaisessa aamutakissa pieni vauva takin sisällä sylissä
Äiti seisoo vaaleanpunaisessa aamutakissa pieni vauva takin sisällä sylissä Kuva: Erik Uddstrom Kuusi kuvaa,Terhi Panula,Terhi Panula ja Timjam Uddström

Vahvat tarinat ovat muuttaneet näyttelijä Terhi Panulaa ja tarinoita kertomalla hän haluaa muuttaa maailmaa. Erityisesti Lähi-idän tarinat, ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilija kollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä. Myös rakkaus Ranskan kieleen ja kulttuuriin, joka syntyi jo lapsena ranskalaisen koulun myötä, syvenee vuosi vuodelta.

Näyttelijä Helena Haaviston ja kapellimestari Jorma Panulan esikoisena Terhi Panula kasvoi jo nuorena sisälle teatterimaailmaan, mutta näyttelijäksi hän rohkeni pyrkiä ensimmäisen pitkän elokuvaroolin jälkeen.

Nuori Terhi Panula ja Kirka seisovat vastakkain ja katsovat toisiaan rakastuneina
Takiaispallo (1970) kertoo perhe-elämän koukeroista. Elokuvaa tähdittivät Terhi Panula sekä laulajaidoli Kirka. Ohjaus: Veli-Matti Saikkonen. Nuori Terhi Panula ja Kirka seisovat vastakkain ja katsovat toisiaan rakastuneina Kuva: YLE KuvapalveluTerhi Panula ja Kirka Babitzin Kuusi kuvaa,Terhi Panula,Kirka,Veli-Matti Saikkonen,Takiaispallo,Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä

Elokuvaohjaaja Veli-Matti Saikkosen ensimmäinen pitkä elokuva Takiaispallo kertoo työnjohtaja Aaro Saarisen perheestä, jonka tytärtä Annikaa näytteli Terhi. Vastanäyttelijöinä hänellä oli paitsi tunnettuja näyttelijöitä, myös poptähti Kirka (Kirill Babitzin), joka esitti elokuvassa rock-laulajaa. Elokuvaa luonnehdittiin aikanaan tapaukseksi. Se sai muutamalla "rohkealla" kohtauksellaan aikaan kohun: Pitäisikö se kieltää alle 15-vuotiailta.

Elokuvasta vain 17-vuotias Terhi Panula sai kimmokkeen pyrkiä Teatterikorkeakouluun. Hänellä ei ollut haavekuvia teatterityöstä, sillä kodin kautta hän oli siihen perin pohjin tutustunut. Hänen äitinsä Helena Haaviston mielestä esikoinen oli myös aivan liian ujo näyttelijäksi.

Teatterikouluun hän ei kuitenkaan päässyt ensimmäisellä kerralla, vaan vasta toisella yrityksellä seitsemän vuoden kuluttua. Välivuodet hän treenasi mm. tanssia ja otti puhetekniikka- ja hengitystunteja. Jossain vaiheessa päässä kävi ajatus lähteä teatterioppiin ulkomaille, mutta rakkaus elämänkumppaniin Erik Uddströmiin piti Terhin kotimaassa.

Teatterikoulu antoi monia hyviä eväitä ja koulun jälkeen Tehi Panula päätyi Suomen Kansallisteatteriin. Soellä 38 vuoden aikana hän on saanut tehdä monia kiinnostavia rooleja.

Näyttelijät Terhi Panula ja Risto Autio Kotikatu tv-sarjan bensislavasteissa
Kotikatu tv-sarjassa Terhi Panula ja Risto Autio Beniksellä Näyttelijät Terhi Panula ja Risto Autio Kotikatu tv-sarjan bensislavasteissa Kuva: Ari-Pekka Keränen Kotikatu,Risto Autio,Terhi Panula,Kuusi kuvaa,Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä

Terhi Panula hän on tehnyt myös monia elokuvia ja tv-rooleja .90-luvun suositussa Kotikatu tv-sarjassa Terhi Panula näytteli Tuula Pennasta, joka oli Risto Aution näyttelemän Hannes Luotolan toinen vaimo.

Hohtavan valkoiseen kankaaseen kietoutunut nainen (Elsa Saisio) tumman sinisen taustan edessä.
Näyttelijä Elsa Saisio Terhi Panulan ohjaamassa Hiljaisuuden kivi-esityksessä Hohtavan valkoiseen kankaaseen kietoutunut nainen (Elsa Saisio) tumman sinisen taustan edessä. Kuva: Erik Uddstrom Kuusi kuvaa,Elsa Saisio,Terhi Panula,Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä

Pakolaiskysymykset ja naisten asema ovat askarruttaneet Terhi Panulaa jo vuosia. Viime vuosina hän on päässyt käsittelemään aiheita myös työnsä kautta. Hiljaisuuden kivi vuonna 2016 Kansallisteatterissa oli pitkään näytelleen Panulan esikoisohjaus. Näytelmä perustuu hänen luokkakaverinsa Kristiina Haatajan kääntämän Atiq Rahimin Kärsimysten musta kivi -kirjaan (Like, 2009) Kirjan nimi viittaa persialaismyyttiin kivestä, jolle voi tunnustaa salaiset tuskansa. Tarinassa nainen hoitaa luodin halvaannuttamaa soturimiestään islaminuskoisessa sisällissotaa käyvässä maassa.

Libanonilaistaustaisessa Poltto-näytelmässä esiintyminen havahdutti Panulan Lähi-idän naisten asemaan. Tämän näytelmän jälkeen Terhi Panula on halunnut tuoda erityisesti naisten asemaan liittyviä kysymyksiä esiin.

Itämaista tanssia tanssivia miehiä ja naisia
Toinen koti esityksessä syvennytään vainotun taiteilijan tarinaan. Itämaista tanssia tanssivia miehiä ja naisia Kuva: Tuomo Manninen Terhi Panula,Kuusi kuvaa,Toinen koti näytelmä

Dokumentaarinen teatteriesitys Toinen Koti kysyy mikä on koti ja mitä kotoutuminen. Esityksessä on erilaisia ihmisiä matkalla kodista toiseen. Yhdellä on Suomen passi, toisella väliaikainen henkilötodistus, kolmannen paperit menettivät juuri merkityksensä. Pakolaistaustaisten taiteilijoiden, irakilaisten näyttelijöiden Bakr Hasan ja Harith Raad Salih, heidän maanmiehensä laulaja Ali Saed , iranilaisen rap-artisti Soroush Seyedi ja Sanna Salmekallion ja Jussi Lehtosen vetämän työryhmän kanssa Terhi Panula on alkuvuonna on tehnyt Toinen koti-esitystä.

Näyttelijä Terhi Panula kalevalaisessa asussa kädet vyötäisillään Lemminkäinen näytelmässä
Kansallisteatterin kevään 2018 Juha Hurmeen Lemmikäinen versiossa Terhi Panula. Näyttelijä Terhi Panula kalevalaisessa asussa kädet vyötäisillään Lemminkäinen näytelmässä Kuva: Tommi Mattila Terhi Panula

Terhi Panulan kevät 2018 kuluu pääosin Kalevalan päivänä ensi-iltansa saavan Lemminkäisestä kertovan komedian parissa. Tässä näytelmässä Lemminkäinen on tyttö, ja tarina kertoo viikinkiaikojen huijarikoplasta. Pienen näyttämön Lemminkäinen perustuu Juha Hurmeen Finlandia-palkittuun romaaniin Niemi.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Varapuskuri tuo vapautta tehdä itsenäisiä ratkaisuja, jos vaikka avioliitto alkaa rakoilla tai työpaikka ei enää tyydytä. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa!

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • KESKUSTELE TÄSSÄ

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Varapuskuri tuo vapautta tehdä itsenäisiä ratkaisuja, jos vaikka avioliitto alkaa rakoilla tai työpaikka ei enää tyydytä. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa!

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Home ajoi Emin metsään - Homeelle altistuminen voi viedä koko elämän

    Kuunteluillassa mietittiin keinoja auttaa sisäilmasairaita

    Vastikään 30 vuotta täyttänyt Emi elää homeen häätämänä kaukana normaalista arjesta töineen, opiskeluineen ja ihmissuhteineen. Kaupunki saasteineen, ihmiset hajusteineen ja julkiset tilat sisäilmaongelmineen ovat liikaa homeen vaurioittamalle keholle. Emi kertoo kokemuksistaan Ulossuljettu-radiodokumentissa. Vertaisihmiset kokoontuivat kuuntelemaan dokumenttia Kuopiossa.

  • Täsmälääkkeitä ihastumisen kaipuuseen keski-ikäisille - Häräntappoase ja Skam

    Härkösen esikoisteos vangitsee nuoruuden suorat tunteet

    Olin unohtanut miltä tuntuu ihastua päätä pahkaa. Ehdoitta. Hullun lailla. Täytän ensi vuonna neljäkymmentä. Tähän ikään mennessä sen tunteen helposti unohtaa. Onneksi fiktio voi auttaa löytämään palavan teinirakkauden uudelleen. Anna-Leena Härkösen 80-luvun klassikko Häräntappoase on erinomaista täsmälääkettä nuoruusnostalgiaa kaipaaville.

  • Tutkija Tuula Juvonen on viihtynyt kodissaan niin vanhassa kulkutautisairaalassa kuin Manhattanilla

    Arkkitehtuurin opiskelu Saksassa herätti sisäisen feministin

    Kun Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan – ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi eivät ole jääneet vain akatemiaan, vaan Juvonen on elänyt lesboelämää täysin siemauksin. Tutkija on asunut vuosia ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.