Hyppää pääsisältöön

Näyttelijä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa vahvoilla tarinoilla

Äiti seisoo vaaleanpunaisessa aamutakissa pieni vauva takin sisällä sylissä
Äiti seisoo vaaleanpunaisessa aamutakissa pieni vauva takin sisällä sylissä Kuva: Erik Uddstrom Kuusi kuvaa,Terhi Panula,Terhi Panula ja Timjam Uddström

Vahvat tarinat ovat muuttaneet näyttelijä Terhi Panulaa ja tarinoita kertomalla hän haluaa muuttaa maailmaa. Erityisesti Lähi-idän tarinat, ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilija kollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä. Myös rakkaus Ranskan kieleen ja kulttuuriin, joka syntyi jo lapsena ranskalaisen koulun myötä, syvenee vuosi vuodelta.

Näyttelijä Helena Haaviston ja kapellimestari Jorma Panulan esikoisena Terhi Panula kasvoi jo nuorena sisälle teatterimaailmaan, mutta näyttelijäksi hän rohkeni pyrkiä ensimmäisen pitkän elokuvaroolin jälkeen.

Nuori Terhi Panula ja Kirka seisovat vastakkain ja katsovat toisiaan rakastuneina
Takiaispallo (1970) kertoo perhe-elämän koukeroista. Elokuvaa tähdittivät Terhi Panula sekä laulajaidoli Kirka. Ohjaus: Veli-Matti Saikkonen. Nuori Terhi Panula ja Kirka seisovat vastakkain ja katsovat toisiaan rakastuneina Kuva: YLE KuvapalveluTerhi Panula ja Kirka Babitzin Kuusi kuvaa,Terhi Panula,Kirka,Veli-Matti Saikkonen,Takiaispallo,Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä

Elokuvaohjaaja Veli-Matti Saikkosen ensimmäinen pitkä elokuva Takiaispallo kertoo työnjohtaja Aaro Saarisen perheestä, jonka tytärtä Annikaa näytteli Terhi. Vastanäyttelijöinä hänellä oli paitsi tunnettuja näyttelijöitä, myös poptähti Kirka (Kirill Babitzin), joka esitti elokuvassa rock-laulajaa. Elokuvaa luonnehdittiin aikanaan tapaukseksi. Se sai muutamalla "rohkealla" kohtauksellaan aikaan kohun: Pitäisikö se kieltää alle 15-vuotiailta.

Elokuvasta vain 17-vuotias Terhi Panula sai kimmokkeen pyrkiä Teatterikorkeakouluun. Hänellä ei ollut haavekuvia teatterityöstä, sillä kodin kautta hän oli siihen perin pohjin tutustunut. Hänen äitinsä Helena Haaviston mielestä esikoinen oli myös aivan liian ujo näyttelijäksi.

Teatterikouluun hän ei kuitenkaan päässyt ensimmäisellä kerralla, vaan vasta toisella yrityksellä seitsemän vuoden kuluttua. Välivuodet hän treenasi mm. tanssia ja otti puhetekniikka- ja hengitystunteja. Jossain vaiheessa päässä kävi ajatus lähteä teatterioppiin ulkomaille, mutta rakkaus elämänkumppaniin Erik Uddströmiin piti Terhin kotimaassa.

Teatterikoulu antoi monia hyviä eväitä ja koulun jälkeen Tehi Panula päätyi Suomen Kansallisteatteriin. Soellä 38 vuoden aikana hän on saanut tehdä monia kiinnostavia rooleja.

Näyttelijät Terhi Panula ja Risto Autio Kotikatu tv-sarjan bensislavasteissa
Kotikatu tv-sarjassa Terhi Panula ja Risto Autio Beniksellä Näyttelijät Terhi Panula ja Risto Autio Kotikatu tv-sarjan bensislavasteissa Kuva: Ari-Pekka Keränen Kotikatu,Risto Autio,Terhi Panula,Kuusi kuvaa,Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä

Terhi Panula hän on tehnyt myös monia elokuvia ja tv-rooleja .90-luvun suositussa Kotikatu tv-sarjassa Terhi Panula näytteli Tuula Pennasta, joka oli Risto Aution näyttelemän Hannes Luotolan toinen vaimo.

Hohtavan valkoiseen kankaaseen kietoutunut nainen (Elsa Saisio) tumman sinisen taustan edessä.
Näyttelijä Elsa Saisio Terhi Panulan ohjaamassa Hiljaisuuden kivi-esityksessä Hohtavan valkoiseen kankaaseen kietoutunut nainen (Elsa Saisio) tumman sinisen taustan edessä. Kuva: Erik Uddstrom Kuusi kuvaa,Elsa Saisio,Terhi Panula,Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä

Pakolaiskysymykset ja naisten asema ovat askarruttaneet Terhi Panulaa jo vuosia. Viime vuosina hän on päässyt käsittelemään aiheita myös työnsä kautta. Hiljaisuuden kivi vuonna 2016 Kansallisteatterissa oli pitkään näytelleen Panulan esikoisohjaus. Näytelmä perustuu hänen luokkakaverinsa Kristiina Haatajan kääntämän Atiq Rahimin Kärsimysten musta kivi -kirjaan (Like, 2009) Kirjan nimi viittaa persialaismyyttiin kivestä, jolle voi tunnustaa salaiset tuskansa. Tarinassa nainen hoitaa luodin halvaannuttamaa soturimiestään islaminuskoisessa sisällissotaa käyvässä maassa.

Libanonilaistaustaisessa Poltto-näytelmässä esiintyminen havahdutti Panulan Lähi-idän naisten asemaan. Tämän näytelmän jälkeen Terhi Panula on halunnut tuoda erityisesti naisten asemaan liittyviä kysymyksiä esiin.

Itämaista tanssia tanssivia miehiä ja naisia
Toinen koti esityksessä syvennytään vainotun taiteilijan tarinaan. Itämaista tanssia tanssivia miehiä ja naisia Kuva: Tuomo Manninen Terhi Panula,Kuusi kuvaa,Toinen koti näytelmä

Dokumentaarinen teatteriesitys Toinen Koti kysyy mikä on koti ja mitä kotoutuminen. Esityksessä on erilaisia ihmisiä matkalla kodista toiseen. Yhdellä on Suomen passi, toisella väliaikainen henkilötodistus, kolmannen paperit menettivät juuri merkityksensä. Pakolaistaustaisten taiteilijoiden, irakilaisten näyttelijöiden Bakr Hasan ja Harith Raad Salih, heidän maanmiehensä laulaja Ali Saed , iranilaisen rap-artisti Soroush Seyedi ja Sanna Salmekallion ja Jussi Lehtosen vetämän työryhmän kanssa Terhi Panula on alkuvuonna on tehnyt Toinen koti-esitystä.

Näyttelijä Terhi Panula kalevalaisessa asussa kädet vyötäisillään Lemminkäinen näytelmässä
Kansallisteatterin kevään 2018 Juha Hurmeen Lemmikäinen versiossa Terhi Panula. Näyttelijä Terhi Panula kalevalaisessa asussa kädet vyötäisillään Lemminkäinen näytelmässä Kuva: Tommi Mattila Terhi Panula

Terhi Panulan kevät 2018 kuluu pääosin Kalevalan päivänä ensi-iltansa saavan Lemminkäisestä kertovan komedian parissa. Tässä näytelmässä Lemminkäinen on tyttö, ja tarina kertoo viikinkiaikojen huijarikoplasta. Pienen näyttämön Lemminkäinen perustuu Juha Hurmeen Finlandia-palkittuun romaaniin Niemi.

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.