Hyppää pääsisältöön

Näyttelijä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa vahvoilla tarinoilla

Äiti seisoo vaaleanpunaisessa aamutakissa pieni vauva takin sisällä sylissä
Äiti seisoo vaaleanpunaisessa aamutakissa pieni vauva takin sisällä sylissä Kuva: Erik Uddstrom Kuusi kuvaa,Terhi Panula,Terhi Panula ja Timjam Uddström

Vahvat tarinat ovat muuttaneet näyttelijä Terhi Panulaa ja tarinoita kertomalla hän haluaa muuttaa maailmaa. Erityisesti Lähi-idän tarinat, ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilija kollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä. Myös rakkaus Ranskan kieleen ja kulttuuriin, joka syntyi jo lapsena ranskalaisen koulun myötä, syvenee vuosi vuodelta.

Näyttelijä Helena Haaviston ja kapellimestari Jorma Panulan esikoisena Terhi Panula kasvoi jo nuorena sisälle teatterimaailmaan, mutta näyttelijäksi hän rohkeni pyrkiä ensimmäisen pitkän elokuvaroolin jälkeen.

Nuori Terhi Panula ja Kirka seisovat vastakkain ja katsovat toisiaan rakastuneina
Takiaispallo (1970) kertoo perhe-elämän koukeroista. Elokuvaa tähdittivät Terhi Panula sekä laulajaidoli Kirka. Ohjaus: Veli-Matti Saikkonen. Nuori Terhi Panula ja Kirka seisovat vastakkain ja katsovat toisiaan rakastuneina Kuva: YLE KuvapalveluTerhi Panula ja Kirka Babitzin Kuusi kuvaa,Terhi Panula,Kirka,Veli-Matti Saikkonen,Takiaispallo,Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä

Elokuvaohjaaja Veli-Matti Saikkosen ensimmäinen pitkä elokuva Takiaispallo kertoo työnjohtaja Aaro Saarisen perheestä, jonka tytärtä Annikaa näytteli Terhi. Vastanäyttelijöinä hänellä oli paitsi tunnettuja näyttelijöitä, myös poptähti Kirka (Kirill Babitzin), joka esitti elokuvassa rock-laulajaa. Elokuvaa luonnehdittiin aikanaan tapaukseksi. Se sai muutamalla "rohkealla" kohtauksellaan aikaan kohun: Pitäisikö se kieltää alle 15-vuotiailta.

Elokuvasta vain 17-vuotias Terhi Panula sai kimmokkeen pyrkiä Teatterikorkeakouluun. Hänellä ei ollut haavekuvia teatterityöstä, sillä kodin kautta hän oli siihen perin pohjin tutustunut. Hänen äitinsä Helena Haaviston mielestä esikoinen oli myös aivan liian ujo näyttelijäksi.

Teatterikouluun hän ei kuitenkaan päässyt ensimmäisellä kerralla, vaan vasta toisella yrityksellä seitsemän vuoden kuluttua. Välivuodet hän treenasi mm. tanssia ja otti puhetekniikka- ja hengitystunteja. Jossain vaiheessa päässä kävi ajatus lähteä teatterioppiin ulkomaille, mutta rakkaus elämänkumppaniin Erik Uddströmiin piti Terhin kotimaassa.

Teatterikoulu antoi monia hyviä eväitä ja koulun jälkeen Tehi Panula päätyi Suomen Kansallisteatteriin. Soellä 38 vuoden aikana hän on saanut tehdä monia kiinnostavia rooleja.

Näyttelijät Terhi Panula ja Risto Autio Kotikatu tv-sarjan bensislavasteissa
Kotikatu tv-sarjassa Terhi Panula ja Risto Autio Beniksellä Näyttelijät Terhi Panula ja Risto Autio Kotikatu tv-sarjan bensislavasteissa Kuva: Ari-Pekka Keränen Kotikatu,Risto Autio,Terhi Panula,Kuusi kuvaa,Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä

Terhi Panula hän on tehnyt myös monia elokuvia ja tv-rooleja .90-luvun suositussa Kotikatu tv-sarjassa Terhi Panula näytteli Tuula Pennasta, joka oli Risto Aution näyttelemän Hannes Luotolan toinen vaimo.

Hohtavan valkoiseen kankaaseen kietoutunut nainen (Elsa Saisio) tumman sinisen taustan edessä.
Näyttelijä Elsa Saisio Terhi Panulan ohjaamassa Hiljaisuuden kivi-esityksessä Hohtavan valkoiseen kankaaseen kietoutunut nainen (Elsa Saisio) tumman sinisen taustan edessä. Kuva: Erik Uddstrom Kuusi kuvaa,Elsa Saisio,Terhi Panula,Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä

Pakolaiskysymykset ja naisten asema ovat askarruttaneet Terhi Panulaa jo vuosia. Viime vuosina hän on päässyt käsittelemään aiheita myös työnsä kautta. Hiljaisuuden kivi vuonna 2016 Kansallisteatterissa oli pitkään näytelleen Panulan esikoisohjaus. Näytelmä perustuu hänen luokkakaverinsa Kristiina Haatajan kääntämän Atiq Rahimin Kärsimysten musta kivi -kirjaan (Like, 2009) Kirjan nimi viittaa persialaismyyttiin kivestä, jolle voi tunnustaa salaiset tuskansa. Tarinassa nainen hoitaa luodin halvaannuttamaa soturimiestään islaminuskoisessa sisällissotaa käyvässä maassa.

Libanonilaistaustaisessa Poltto-näytelmässä esiintyminen havahdutti Panulan Lähi-idän naisten asemaan. Tämän näytelmän jälkeen Terhi Panula on halunnut tuoda erityisesti naisten asemaan liittyviä kysymyksiä esiin.

Itämaista tanssia tanssivia miehiä ja naisia
Toinen koti esityksessä syvennytään vainotun taiteilijan tarinaan. Itämaista tanssia tanssivia miehiä ja naisia Kuva: Tuomo Manninen Terhi Panula,Kuusi kuvaa,Toinen koti näytelmä

Dokumentaarinen teatteriesitys Toinen Koti kysyy mikä on koti ja mitä kotoutuminen. Esityksessä on erilaisia ihmisiä matkalla kodista toiseen. Yhdellä on Suomen passi, toisella väliaikainen henkilötodistus, kolmannen paperit menettivät juuri merkityksensä. Pakolaistaustaisten taiteilijoiden, irakilaisten näyttelijöiden Bakr Hasan ja Harith Raad Salih, heidän maanmiehensä laulaja Ali Saed , iranilaisen rap-artisti Soroush Seyedi ja Sanna Salmekallion ja Jussi Lehtosen vetämän työryhmän kanssa Terhi Panula on alkuvuonna on tehnyt Toinen koti-esitystä.

Näyttelijä Terhi Panula kalevalaisessa asussa kädet vyötäisillään Lemminkäinen näytelmässä
Kansallisteatterin kevään 2018 Juha Hurmeen Lemmikäinen versiossa Terhi Panula. Näyttelijä Terhi Panula kalevalaisessa asussa kädet vyötäisillään Lemminkäinen näytelmässä Kuva: Tommi Mattila Terhi Panula

Terhi Panulan kevät 2018 kuluu pääosin Kalevalan päivänä ensi-iltansa saavan Lemminkäisestä kertovan komedian parissa. Tässä näytelmässä Lemminkäinen on tyttö, ja tarina kertoo viikinkiaikojen huijarikoplasta. Pienen näyttämön Lemminkäinen perustuu Juha Hurmeen Finlandia-palkittuun romaaniin Niemi.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Marianne Heikkilä 18.8.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Marianne Heikkilä 18.8.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

    Satu Kiljusen tärkein juttu on maalata ihminen.

    Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon.

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kenelle sinä haluaisit toivoa runoa? Lähetä toiveesi Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmaan torstaihin mennessä

    Tällä lomakkeella toivot runoa kätevästi

    Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma haastaa kuulijat toivomaan runoa ja lähettämään sen siivin viestin maailmalle. Kenelle sinä haluat omistaa runon? Toiveita voi esittää ennalta tällä lomakkeella torstaihin 5.7. asti. Meistä olisi mukavaa kuulla valinnastasi, joten liitä mukaan runoon liittyvä tarina tai viesti ja yhteystietosi, jotta saamme sinuun yhteyden.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.