Hyppää pääsisältöön

Näyttelijä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa vahvoilla tarinoilla

Äiti seisoo vaaleanpunaisessa aamutakissa pieni vauva takin sisällä sylissä
Äiti seisoo vaaleanpunaisessa aamutakissa pieni vauva takin sisällä sylissä Kuva: Erik Uddstrom Kuusi kuvaa,Terhi Panula,Terhi Panula ja Timjam Uddström

Vahvat tarinat ovat muuttaneet näyttelijä Terhi Panulaa ja tarinoita kertomalla hän haluaa muuttaa maailmaa. Erityisesti Lähi-idän tarinat, ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilija kollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä. Myös rakkaus Ranskan kieleen ja kulttuuriin, joka syntyi jo lapsena ranskalaisen koulun myötä, syvenee vuosi vuodelta.

Näyttelijä Helena Haaviston ja kapellimestari Jorma Panulan esikoisena Terhi Panula kasvoi jo nuorena sisälle teatterimaailmaan, mutta näyttelijäksi hän rohkeni pyrkiä ensimmäisen pitkän elokuvaroolin jälkeen.

Nuori Terhi Panula ja Kirka seisovat vastakkain ja katsovat toisiaan rakastuneina
Takiaispallo (1970) kertoo perhe-elämän koukeroista. Elokuvaa tähdittivät Terhi Panula sekä laulajaidoli Kirka. Ohjaus: Veli-Matti Saikkonen. Nuori Terhi Panula ja Kirka seisovat vastakkain ja katsovat toisiaan rakastuneina Kuva: YLE KuvapalveluTerhi Panula ja Kirka Babitzin Kuusi kuvaa,Terhi Panula,Kirka,Veli-Matti Saikkonen,Takiaispallo,Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä

Elokuvaohjaaja Veli-Matti Saikkosen ensimmäinen pitkä elokuva Takiaispallo kertoo työnjohtaja Aaro Saarisen perheestä, jonka tytärtä Annikaa näytteli Terhi. Vastanäyttelijöinä hänellä oli paitsi tunnettuja näyttelijöitä, myös poptähti Kirka (Kirill Babitzin), joka esitti elokuvassa rock-laulajaa. Elokuvaa luonnehdittiin aikanaan tapaukseksi. Se sai muutamalla "rohkealla" kohtauksellaan aikaan kohun: Pitäisikö se kieltää alle 15-vuotiailta.

Elokuvasta vain 17-vuotias Terhi Panula sai kimmokkeen pyrkiä Teatterikorkeakouluun. Hänellä ei ollut haavekuvia teatterityöstä, sillä kodin kautta hän oli siihen perin pohjin tutustunut. Hänen äitinsä Helena Haaviston mielestä esikoinen oli myös aivan liian ujo näyttelijäksi.

Teatterikouluun hän ei kuitenkaan päässyt ensimmäisellä kerralla, vaan vasta toisella yrityksellä seitsemän vuoden kuluttua. Välivuodet hän treenasi mm. tanssia ja otti puhetekniikka- ja hengitystunteja. Jossain vaiheessa päässä kävi ajatus lähteä teatterioppiin ulkomaille, mutta rakkaus elämänkumppaniin Erik Uddströmiin piti Terhin kotimaassa.

Teatterikoulu antoi monia hyviä eväitä ja koulun jälkeen Tehi Panula päätyi Suomen Kansallisteatteriin. Soellä 38 vuoden aikana hän on saanut tehdä monia kiinnostavia rooleja.

Näyttelijät Terhi Panula ja Risto Autio Kotikatu tv-sarjan bensislavasteissa
Kotikatu tv-sarjassa Terhi Panula ja Risto Autio Beniksellä Näyttelijät Terhi Panula ja Risto Autio Kotikatu tv-sarjan bensislavasteissa Kuva: Ari-Pekka Keränen Kotikatu,Risto Autio,Terhi Panula,Kuusi kuvaa,Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä

Terhi Panula hän on tehnyt myös monia elokuvia ja tv-rooleja .90-luvun suositussa Kotikatu tv-sarjassa Terhi Panula näytteli Tuula Pennasta, joka oli Risto Aution näyttelemän Hannes Luotolan toinen vaimo.

Hohtavan valkoiseen kankaaseen kietoutunut nainen (Elsa Saisio) tumman sinisen taustan edessä.
Näyttelijä Elsa Saisio Terhi Panulan ohjaamassa Hiljaisuuden kivi-esityksessä Hohtavan valkoiseen kankaaseen kietoutunut nainen (Elsa Saisio) tumman sinisen taustan edessä. Kuva: Erik Uddstrom Kuusi kuvaa,Elsa Saisio,Terhi Panula,Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä

Pakolaiskysymykset ja naisten asema ovat askarruttaneet Terhi Panulaa jo vuosia. Viime vuosina hän on päässyt käsittelemään aiheita myös työnsä kautta. Hiljaisuuden kivi vuonna 2016 Kansallisteatterissa oli pitkään näytelleen Panulan esikoisohjaus. Näytelmä perustuu hänen luokkakaverinsa Kristiina Haatajan kääntämän Atiq Rahimin Kärsimysten musta kivi -kirjaan (Like, 2009) Kirjan nimi viittaa persialaismyyttiin kivestä, jolle voi tunnustaa salaiset tuskansa. Tarinassa nainen hoitaa luodin halvaannuttamaa soturimiestään islaminuskoisessa sisällissotaa käyvässä maassa.

Libanonilaistaustaisessa Poltto-näytelmässä esiintyminen havahdutti Panulan Lähi-idän naisten asemaan. Tämän näytelmän jälkeen Terhi Panula on halunnut tuoda erityisesti naisten asemaan liittyviä kysymyksiä esiin.

Itämaista tanssia tanssivia miehiä ja naisia
Toinen koti esityksessä syvennytään vainotun taiteilijan tarinaan. Itämaista tanssia tanssivia miehiä ja naisia Kuva: Tuomo Manninen Terhi Panula,Kuusi kuvaa,Toinen koti näytelmä

Dokumentaarinen teatteriesitys Toinen Koti kysyy mikä on koti ja mitä kotoutuminen. Esityksessä on erilaisia ihmisiä matkalla kodista toiseen. Yhdellä on Suomen passi, toisella väliaikainen henkilötodistus, kolmannen paperit menettivät juuri merkityksensä. Pakolaistaustaisten taiteilijoiden, irakilaisten näyttelijöiden Bakr Hasan ja Harith Raad Salih, heidän maanmiehensä laulaja Ali Saed , iranilaisen rap-artisti Soroush Seyedi ja Sanna Salmekallion ja Jussi Lehtosen vetämän työryhmän kanssa Terhi Panula on alkuvuonna on tehnyt Toinen koti-esitystä.

Näyttelijä Terhi Panula kalevalaisessa asussa kädet vyötäisillään Lemminkäinen näytelmässä
Kansallisteatterin kevään 2018 Juha Hurmeen Lemmikäinen versiossa Terhi Panula. Näyttelijä Terhi Panula kalevalaisessa asussa kädet vyötäisillään Lemminkäinen näytelmässä Kuva: Tommi Mattila Terhi Panula

Terhi Panulan kevät 2018 kuluu pääosin Kalevalan päivänä ensi-iltansa saavan Lemminkäisestä kertovan komedian parissa. Tässä näytelmässä Lemminkäinen on tyttö, ja tarina kertoo viikinkiaikojen huijarikoplasta. Pienen näyttämön Lemminkäinen perustuu Juha Hurmeen Finlandia-palkittuun romaaniin Niemi.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Kenen tarinaa luemme Kalle Päätalon romaaneista? Mihin Kallen kirjoissa rakastumme? Miksi jotkut eivät kertakaikkiaan jaksa kiinnostua Päätalosta? Onko Iijoki -sarja totta vai ei? Mitkä ovat parhaat päätalomaiset murreilmaisut, jotka muistat? Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 31.3.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Itämeren matkailuilta – Tule keskustelemaan laivamatkailusta

    Laivamatkailun ennen, nyt ja huomenna

    Suuri Itämeren matkailuilta – Millaisia muistoja sinulta on varhaisilta risteilymatkoilta? Millaisena näet laivamatkailun tulevaisuuden? Muistatko voiristeilyt Ruotsiin? Matkustitko Gdanskin ja Travemünden kautta Manner-Eurooppaan? Haluatko kysyä tämän päivän Itämeren matkailusta ja tulevaisuudennäkymistä?

  • Virpi Hämeen-Anttila on löytänyt itsestään rohkeuden ja halun vaikuttaa

    Kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan elämän kuusi kuvaa

    Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila on kokenut elämänsä aikana monenlaista kasvutarinaa. Vaikenevasta ja ujosta tytöstä tuli sanojen käytön mestari. Itseään vihaavasta teinistä tuli ilon ja rakkauden puolestapuhuja. Erakkoelämää viettäneestä tutkijasta tuli esiintymiskykyinen ja sosiaalinen vaikuttaja.

  • Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään

    Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.

    Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.

  • Näyttelijä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa vahvoilla tarinoilla

    Pakolaisiksi joutuneiden kollegeoiden elämät koskettavat

    Vahvat tarinat ovat muuttaneet näyttelijä Terhi Panulaa ja tarinoita kertomalla hän haluaa muuttaa maailmaa. Erityisesti Lähi-idän tarinat, ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilija kollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä. Myös rakkaus Ranskaan, kieleen ja kulttuuriin, joka syntyi jo lapsena ranskalaisen koulun myötä, syvenee vuosi vuodelta.

  • Luterilaisen maailmanliiton johtaja Maria Immosta kiinnostaa se mikä maailmassa aiheuttaa köyhyyttä

    Globaali oikeudenmukaisuus kiinnostaa kehitysyhteistyössä.

    Kehitysyhteistyössä Maria Immonen haluaa kiinnittää huomion aina yksilöön, vaikka se ei ole helppoa. Hän toimii Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelu osaston johtajana ja alaisia hänellä on 8000 ympäri maailmaa. He edustavat monia eri uskontoja ja kansallisuuksia. Kehitysyhteistyötä tekevä ja humanitaarista apua välittävä luterilaisten kirkkojen perustama Maailmanpalvelu tekee kriisityötä ympäri maailmaa. Uganda on yksi tärkeä kohde, jossa pyritään auttamaan ihmisiä pakolaisleireillä uuden elämän alkuun.

  • André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

    André-Noël Chaker on retoriikan mestari.

    Kanadanranskalainen André Noël Chaker on valittu Suomessa Speakersforumin vuoden puhujaksi (2012) ja juontajaksi (2015). Hänellä on retoriikka hallussaan. Juristi, liikemies, muusikko ja kirjailija on viihtynyt Suomessa jo lähes 30 vuotta. Hänellä on taito rikkoa myyttejä ja kääntää suomalaisten vanhat rasitteet uusiksi voimavaroiksi. Persoonallaan hän rikkoo julkisuudessa muitakin sovinnaisia ja perinteisiä rajoja – huippujuristi, liikemies ja monipuolinen taiteilija esiintyy sujuvasti yksissä nahoissa. Uskottavasti.