Mira Pelo
Yle
Totta se on – yhä useamman suomalaisen karvakaverin suolistossa, limakalvoilla tai iholla lymyilee superbakteeri. Kovin moni lemmikin omistaja ei osaa ajatella, että oma lemmikki voi olla antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja. Tällainen bakteeri voi myös tarttua eläimen ja ihmisen välillä.
– Meidän Aino-kissalta löytyi yllättäen ESBL-bakteeri, Akuutin toimittaja Risto Kuusisto sanoo.
Risto ottaa Akuutin antibioottiresistenssiä käsittelevässä televisio-ohjelmassa bakteerinäytteitä kodistaan. Testattavaksi joutuu myös Aino-kissa. Yllätys laboratoriotulosten selvittyä on suuri – kissalta löytyy suolistossa lymyilevä ESBL-bakteeri.
Mutta mistä kissa ESBL:n on saanut?
– Ei mitään käsitystä. Ehkä raakaruoasta tai jopa yllättäen minulta, paljon matkusteleva Risto miettii.
Aino-kissan ESBL-bakteerin lähde voi olla myös raakaruoka. Hollannissa havaittiin kolmen viikon seurantatutkimuksessa, että raakaruokaa syövien kissojen ulostenäyteistä 90 prosenttia sisälsi ESBL-bakteeria. Kypsennettyä ruokaa saavien ulostenäytteistä vain kuusi prosenttia oli ESBL-positiivisia.
Bakteerit voivat tarttua ihmisen ja eläimen välillä
Ihmisten ja lemmikkien antibioottiresistenssi on jo iso ongelma Suomessa. Läheskään aina elimistössä elävä resistentti bakteeri ei aiheuta ongelmia, mutta sen leviäminen ja tarttuminen toiseen yksilöön voi aiheuttaa vakavimmillaan kuoleman.
Kissan ESBL-bakteerilöydös on Suomessa harvinaisuus, sen sijaan koirilta kyseistä bakteeria löytyy sitäkin enemmän. Parin viime vuoden aikana tällaiset antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat nousseet yhä suuremmaksi ongelmaksi.
Suurin syyllinen antibioottiresistenssin syntymiseen on ihmisten ja eläinten antibioottien käyttö.
–Mitä enemmän antibiootteja käytetään, sitä helpommin ja useammin bakteerit kehittävät vastustuskyvyn antibiooteille, Eviran eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osaston johtaja Paula Kinnunen selittää.
Varsinkin suolistossa lymyilevät ESBL-bakteerit voivat tarttua ihmisen ja lemmikin välillä.
Ihmiset elävät lemmikkiensä kanssa usein läheisessä kosketuksessa. Lemmikki saattaa nukkua samassa sängyssä ja sen kanssa pusutellaan. Näin ollen bakteerien siirtyminen ihmisten ja eläinten välillä on mahdollista.
Varsinkin suolistossa lymyilevät ESBL-bakteerit voivat tarttua ihmisen ja lemmikin välillä. Jos kissa tai koira nuolee ensin omaa peppuaan ja tämän jälkeen esimerkiksi ihmisen haavaa, kasvoja tai pian ihmisen suuhun menevää lusikkaa, voi ESBL siirtyä lemmikistä ihmiseen. Toisaalta bakteeri voi tarttua myös ihmisestä eläimeen.
Eviran Paula Kinnunen ei nukkuisi koiran kanssa samassa sängyssä, mutta ymmärtää niitä lemmikin omistajia, jotka näin tekevät.
Ainakaan eläimen peppua ei pitäisi päästää omalle tyynylle.
Eläin on perheenjäsen ja monille samassa sängyssä nukkuminen on luontevaa. Ohjeen Kinnunen lemmikkien kanssa nukkuville kuitenkin antaa.
– Ainakaan eläimen peppua ei pitäisi päästää omalle tyynylle. Enkä kyllä missään nimessä haluaisi ESBL-bakteeria omaan, lapseni tai mummoni suuhun, hän vielä lisää.
ESBL-bakteerin lisäksi ihmisten ja eläinten välillä tarttuvia resistenttejä bakteereja ovat esimerkiksi MRSA- ja NDM-bakteerit.
5 tärkeää vinkkiä lemmikinomistajalle – Näin ehkäiset superbakteerien syntymisen ja leviämisen
1. Muista aina hyvä käsihygienia!
2. Pidä huoli lemmikin terveydestä
- Pidä rokotukset kunnossa ja paino kurissa.
- Anna lemmikille riittävästi liikuntaa, ravitsevaa ravintoa ja virikkeitä.
- Mahdollista lemmikille lajityypillinen käyttäytyminen
- Huolehdi eläimen hampaista.
- Vie sairastunut eläin ajoissa hoitoon.
3. Älä lääkitse eläintä turhaan
- Älä lääkitse lemmikkiä edellisistä kuureista jääneillä tai kaverin lemmikin antibiooteilla ilman eläinlääkärin lupaa.
4. Suunnittele lemmikin hankkimista tarkkaan
- Älä tue sairaiden rotujen kasvatusta ja jalostusta.
Koira, joka vaatii paljon eläinlääkärin apua esimerkiksi hengitysvaikeuksien, ihopoimujen, yliherkkyyksien ja iho- sekä korvasairauksien takia ja joutuu syömään paljon antibiootteja, on suuressa riskissä sairastua vakavasti ja lisää resistenssiongelmaa.
- Jos suunnittelet tuontikoiran hankkimista, ota koiratarhan olosuhteista ja koirien terveydestä mahdollisimman paljon selvää etukäteen. Tiedosta riskit ja mieti, miten paljon valinta vaikuttaa Suomen yleiseen tautitilanteeseen.
- Älä osta koiraa pentutrokarilta.
5. Harkitse raakaruokintaa tarkkaan
- Ulkomaisten tutkimusten mukaan koirilla ja kissoilla, jotka syövät raakaruokaa, on suurempi riski olla resistenttien bakteerien kantajia.
Raa’assa lihassa voi olla myös muita taudinaiheuttajia, kuten salmonellaa ja kampylobakteereja sekä loisia, kuten toksoplasma. Raakaruokinnan terveyshyödyistä ei toistaiseksi ole tutkimusnäyttöä.
- Jos annat lemmikillesi raakaruokaa, muista pitää eläimen ruoka erillään omasta ruoastasi.
Lue lisää
Näin sinäkin voit hillitä antibiooteille vastustuskykyisten superbakteereiden yleistymistä
Useat antibioottikuurit ja tuontikoirat ovat riski
Suomeen tuotujen katukoirien määrän kasvun myötä on havaittu, että katukoirilla moniresistentit ongelmabakteerit, kuten ESBL, ovat yleisiä. Resistenttien bakteerien yleisyyttä selittää näillä koirilla koiratarhojen heikot olosuhteet ja huono hygieniataso.
– Siellä on karmea infektiopaine ja antibioottien käyttö eläimille on melko villiä. Antibiootit eivät välttämättä ole eläinlääkärin määräämiä vaan joissain maissa niitä saa ostettua kuka tahansa ilman reseptiä, dosentti Merja Rantala sanoo.
Vuonna 2017 Venäjältä tuoduista katukoirista lähes joka toinen on ollut ESBL-bakteerin kantaja.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen laboratorioon tulee viikottain lemmikkieläinten näytteitä, joista löytyy antibiooteille resistenttejä bakteereja. Varsinkin ESBL-bakteerien lisääntyminen on Merja Rantalan mukaan erittäin huolestuttava ilmiö.
Suomessa vuonna 2016 seulotuista kissoista ja -koirista kuudella prosentilla havaittiin ESBL-bakteereja. Vuoden 2017 tilastoissa luku oli jo 24 prosenttia. Huima nousu selittyy Rantalan mukaan Venäjältä tuoduista katukoirista, joista lähes joka toinen on ollut ESBL-bakteerin kantaja.
Lisäksi Evira tiedotti marraskuussa 2017 ensi kertaa katukoirassa todetusta kolistiiniresistenssistä.
– Kolistiini-antibiootti on viimeinen varalääke, mikä ihmisellä on käytettävissä, Paula Kinnunen huomauttaa.
Myös raakaruokinta on riski.
– Yksi resistenssin riskitekijä on myös raakaruoka.
– Suomessa teurastetusta suomalaisista teurasruhoista on löytynyt resistenttejä bakteereja. Sinänsä tästä ei ole vaaraa ihmisille, kun liha syödään kypsennettynä, mutta jos lihaa syötetään eläimille raakana, on riski resistenttien bakteerien siirtymiselle ja muiden taudinaiheuttajien siirtymiselle olemassa, Paula Kinnunen muistuttaa.
Evira tutkii tämän vuoden aikana raakarehuja ESBL- ja MRSA-bakteerien suhteen.
Kaikkia lemmikkejä ei ole syytä seuloa
Kaikkia lemmikkejä ei ole syytä seuloa mahdollisten resistenttien bakteerikantojen löytämiseksi. Sen sijaan riskiryhmät, esimerkiksi tuontikoirat ja paljon antibioottia saaneet koirat, on tärkeää tunnistaa ja seuloa eläinlääkäriasemilla.
– Monet lemmikkien resistentit bakteerit voivat levitä potilaiden välillä tai aiheuttaa laajoja epidemioita eläinsairaala- ja -klinikkaolosuhteissa, siksi riskiryhmien seulonta on erittäin tärkeää, dosentti Merja Rantala Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Sama pätee myös ihmisiin. Samat bakteerit voivat aiheuttaa isoja epidemioita myös ihmisille sairaaloissa. Siksi on tärkeää, että lemmikin omistaja kertoo lemmikkinsä ESBL- tai MRSA-bakteerien kantajuudesta, jos se on tiedossa.
Hiljainen epidemia – Antibioottiresistenssi vaikeuttaa hoitoja
WHO:n arvion mukaan antibioottiresistenssi voi aiheuttaa 2050-luvulla enemmän kuolemantapauksia kuin syöpä. Antibioottiresistenssi on siis suuri uhka sekä ihmisten että eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille.
Läheskään aina resistentit bakteerit eivät aiheuta kantajalleen oireita, mutta levitessään ne lisäävät koko ajan kasvavaa ongelmaa.
– Resistenssi on hiljainen epidemia, mikä pääsee leviämään yhteiskunnassa pikkuhiljaa ikään kuin varkain. Perusterveelle se ei aiheuta välttämättä mitään ongelmia, mutta niille, joilla vastustuskyky on heikentynyt ja jotka taistelevat elämästään, se etenkin on vaarallinen, dosentti Merja Rantala kertoo.
Enenevässä määrin tulee vastaan niitä tilanteita, joissa eläinlääkäri joutuu nostamaan kätensä pystyyn.
Resistenttien bakteerien myötä yhä useammin tavalliset taudinaiheuttajat ovat vastustuskykyisiä antibiooteille. Tämä tarkoittaa hoitovasteen heikentymistä. Kun uusia lääkkeitä ei ole näköpiirissä, pitää yrittää pärjätä olemassaolevilla.
– Meillä on nykyään aika paljon ESBL-bakteerin aiheuttamia virtsatieinfektioita, joihin joudutaan etsimään hoitoa ja joissain tapauksissa hoitoa ei enää löydy.
– Yhä enenevässä määrin tulee vastaan niitä tilanteita, joissa eläinlääkäri joutuu nostamaan kätensä pystyyn. Lääkevaihtoehdot loppuvat ja joissain tilanteissa sen seurauksena eläin on jouduttu lopettamaan, työkseen lemmikkien antibioottiresistenssiä tutkiva Rantala jatkaa.
Lemmikit ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille. Lemmikin omistajan ei ole syytä karttaa karvakaveriaan bakteerien pelossa, mutta riskit on hyvä tiedostaa ja toimia vastuullisesti.
– Suhteesta lemmikkiin pitää ehdottomasti muistaa nauttia. Tärkeää olisi, että ihmiset omalla toiminnallaan ja valinnoillaan ehkäisisivät resistenttien bakteerien syntymistä ja leviämistä, Merja Rantala lisää.
Antibioottilainan loppu – 100-vuotinen laina on lopussa, koska ihmiset ovat käyttäneet antibiootteja väärin. Mitä kaikkea se tarkoittaa ihmisten ja eläinten terveydelle? Katso Akuutti.
Lue lisää Eviran sivuilta:
Uusimman resistenssiseurannan kokoomaraportin (2013-2015) yhteenveto
Usein kysyttyä ESBL:stä
Usein kysyttyä MRSA:sta
Usein kysyttyä MRSP:stä
