Risto Kuusisto
Yle
Iso-Britannian hallituksen teettämän selvityksen mukaan vuonna 2050 kymmenen miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain infektiosairauksiin, koska antibiootit eivät enää tehoa niihin.
Akuutti tapasi Lontoossa asuvan Sameer Sodawalan, jonka antibioottiresistentti tuberkuloosi pakotti yli puoleksi vuodeksi eristyshoitoon. Hän myös menetti kuulonsa rankkojen hoitojen vuoksi.
Tiesitkö tämän? Viisi faktaa superbakteereista
1. Superbakteeri on vastustuskykyinen antibiooteille
Superbakteeri on bakteeri, joka on kehittänyt vastustuskyvyn tavallisille antibiooteille. Tällaisen bakteerin aiheuttaman infektion hoitaminen on vaikeaa.
Superbakteerit kehittyvät vastustuskykyisemmiksi vaiheittain. Kaikkein vastustuskykyisimpiä bakteereja ei saada nujerrettua millään tunnetuilla antibiooteilla.
Superbakteereja syntyy erityisesti antibioottien liiallisen ja epäasianmukaisen käytön seurauksena.
2. Vuonna 2016 Suomessa oli noin 7000 superbakteeritapausta
Yleisimpiä superbakteereja Suomessa ovat ESBL, sairaalabakteerina tunnettu MRSA sekä nopeaa paluuta tekevä tuberkuloosi.
ESBL on bakteerin hankkima ominaisuus, jota esiintyy esimerkiksi Escherischia coli ja Klebsiella pneumoniae -bakteereilla. Näitä molempia löytyy kaikkien meidän ulosteesta ja ne ovat tavallisia infektioiden aiheuttajia. Siksi niiden leviämistä on hankala havaita ja estää. Vuonna 2016 Suomessa todettiin yli 5000 uutta ESBL-tapausta.
MRSA-bakteeri viihtyy haavoissa, leviää käsien välityksellä ja aiheuttaa ihoinfektioita ja keuhkokuumetta. Vuonna 2016 ilmoitettiin 1700 uutta MRSA-tapausta, mikä on huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka MRSA-bakteeri tunnetaan erityisesti sairaalabakteerina, esimerkiksi Etelä-Suomessa jo puolet tapauksista tapahtuu sairaaloiden ulkopuolella.
Myös antibiooteille vastustuskykyisen tuberkuloosin arvioidaan lisääntyvän lähivuosina Suomessa. Naapurimaissamme Venäjällä ja Virossa resistentti tuberkuloosi on jo iso ongelma. Suurin riski ilman välityksellä tarttuvaan tautiin on tartunnan saaneen kanssa yhdessä asuvilla perheenjäsenillä.
THL: Tartuntataudit Suomessa 2016
3. Superbakteeritartunta on usein ikävä tuliainen kaukomatkalta
Monet suomalaisten suosimat matkakohteet ovat superbakteerien kannalta riskialueita. Intiaan, Turkkiin, Thaimaaseen ja muuhun Kaakkois-Aasiaan matkustaa joka vuosi satoja tuhansia suomalaisia.
Käytännössä kaikki köyhille tropiikin alueille matkustavat altistuvat antibioottiresistenteille suolistobakteereille.
Antibiooteille vastustuskykyisille bakteereille altistuu erityisesti, jos joutuu ulkomaanmatkalla sairaalahoitoon, mutta myös terveet matkailijat voivat tietämättään tuoda tuliaisina (suolessaan) superbakteerin.
Ripuli on matkoilla yleinen riesa. Sen sairastaminen nostaa superbakteeritartunnan riskiä ja vielä suurempi riski on matkailijoilla, jotka hoitavat ripuliaan antibiooteilla. Pari vuotta sitten tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan Intiassa resistentin bakteerin sai peräti 80 prosenttia matkaripuliin sairastuneista ja sitä antibiooteilla hoitaneista.
Tuoreessa jatkotutkimuksessa selvisi, että matkalla käytetty antibiootti ei ainoastaan altista ESBL-tartunnalle, vaan valikoi suolistoon kaikkein vastustuskykyisimmät kannat.
4. Superbakteeri on useimmiten oireeton
Superbakteeri on useimmiten kantajalleen oireeton. Suurimmalta osalta se häviää itsekseen kuukausien kuluessa. ESBL-kantajuus ei ole riski lähiympäristön hyvinvoinnille.
Usein ESBL-kantajuus muuttuu ESBL-infektioksi sairaalapotilailla, jotka ovat iäkkäitä ja joiden vastustuskyky on jo valmiiksi heikko.
5. Vaaniiko superbakteeri ruoassa?
Lihantuotannossa käytetään erityisesti ulkomailla paljon antibiootteja. Eläinten lääkintä ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviäminen ovat yhteydessä toisiinsa. Voisiko superbakteerin siis saada ruoan kautta?
Suurin riski saada ESBL-bakteeri on siipikarjanliha. ESBL-bakteereita on löydetty Suomessa 22 prosentissa broilerinlihapaketeista ja hyvin satunnaisesti naudoista ja sioista. EU:ssa määrä on huomattavasti isompi, eli broilerin lihasta keskimäärin 57 % sisältää bakteeria, Belgiassa huimat 100 prosenttia.
Riski saada ESBL-tartunta on kuitenkin pieni, koska kuumentaminen yli 75 asteeseen tuhoaa bakteerin. Hyvä hygienia keittiössä ja ahkera käsienpesu ehkäisevät myös tehokkaasti tartuntoja.
Ongelma on, jos ruokaa ei saa kuumennettua. Helsingin yliopiston tutkija, eläinlääketieteen tohtori Annamari Heikinheimo epäilee, että myös esimerkiksi intialaisista viinirypäleistä voisi löytyä ESBL-bakteeria:
– Viinirypäleviljelysten kasteluvedet eivät ole yhtä puhtaita kuin Suomessa. Asiaa ei ole tutkittu, mutta se voi olla riskitekijä ja sitä pitäisi tutkia.
Lemmikeille tarjotaan raakaa lihaa, jolloin ne voivat saada superbakteerin. Hollannissa havaittiin, että raakaruokaa syövien kissojen ulostenäytteistä 90 prosentissa löytyi ESBL-ominaisuus.
Antibioottiresistenssiä voi verrata ilmastonmuutokseen
Antibioottiresistenssi on ongelma, koska antibiootteja käytetään leväperäisesti.
– Antibioottiresistenssiä eli bakteerien vastustuskykyä antibiooteille voidaan verrata ilmastonmuutokseen, koska se tapahtuu globaalisti ja koskee kaikkia, Heikinheimo sanoo.
Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhkista. Tänäkin vuonna noin 750 000 ihmistä kuolee infektioihin, joita ei enää pystytä hoitamaan antibiooteilla.
Hurjista luvuista huolimatta superbakteereita ei tarvitse pelätä, mutta niistä pitää olla tietoinen. Vinkkejä, mitä sinä voit tehdä superbakteeririskin minimoimiseksi.
Lähteet:
Tilastokeskuksen matkailutilasto 2016
Evira, antibioottiresistenssin seuranta
Evira, tietoa broilerinlihasta ja elintarvikkeista
THL, tietoa bakteeritaudeista
