Hyppää pääsisältöön

Tutkimus: Suomalaiset kyseenalaistavat antibioottikuurit - Näin sinäkin voit hillitä antibiooteille vastustuskykyisten superbakteereiden yleistymistä

Henkilö pesee käsiään.
Henkilö pesee käsiään. Kuva: AlexRaths käsienpesu,hygienia,antibioottiresistenssi

Antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit yleistyvät jatkuvasti. Yhtenä syynä tähän on antibioottien liikakäyttö. Enemmistö suomalaisista kyseenalaistaa jo kuurit. Puolet ottaa antibiootteja vain pakon edessä. Listasimme myös muita helppoja keinoja, joiden avulla sinäkin voit ehkäistä antibioottien tehon heikkenemistä.

Akuutin Taloustutkimuksella teettämä kysely osoittaa, että me suomalaiset ymmärrämme selvästi antibioottien liikakäytön haitat.

Kysyimme suomalaisilta, miten he suhtautuvat antibioottien käyttöön. Vain runsas kolmasosa, 35 prosenttia, ottaa antibiootit kyselemättä. Muista hoitovaihtoehdoista haluaa kuulla 13 prosenttia suomalaisista. Peräti 51 prosenttia ottaa antibiootteja vain pakon edessä.

Infektiosairauksien professori Anu Kanteletta tulos ei yllätä.

– On upeaa, että suomalaiset ovat näin valveutuneita ja haluavat välttää turhia antibioottikuureja.

– Ennen antibiootteja vaadittiin, ja jos niitä ei saatu, mentiin toiselle lääkärille. Nykyään lääkäriltä osataan jopa kysyä, onko sairauden hoitoon muita vaihtoehtoja, Kantele jatkaa.

Kriittisimmin antibiootteihin suhtautuvat yli 35-vuotiaat.

– On mielenkiintoista, että yli 35-vuotiaat ovat kriittisempiä kuin sitä nuoremmat. Onko niin, että vanhempi ikäryhmä lukee lehtiä ja seuraa uutisia tarkemmin kuin nuorten ikäryhmä, Kantele pohtii.

Pillereitä pöydällä.
Pillereitä pöydällä. Kuva: Unsplash lääkkeet,Pillerit,antibioottiresistenssi,bakteerilääkkeet

Pitkät kuurit kuuluvat historiaan – altistavat resistenteille bakteereille

Antibiootit ovat hyödyllisiä ja tehokkaita lääkkeitä oikein käytettynä, mutta niitä määrätään ja syödään usein liikaa ja tarpeettomasti.

Viime aikoina antibioottikuurit ja niiden kesto ovat olleet tapetilla, kun infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen pamautti, että perinteinen käsitys siitä, että antibioottikuuri pitää syödä aina loppuun, on vanhentunut.

Tänäkin vuonna noin 750 000 ihmistä maailmalla kuolee bakteerisairauksiin, joihin antibiootti ei enää tepsi.

– Aiemmin on uskottu, että jos annetaan riittävän pitkä kuuri, bakteeri ei pysty muuttumaan resistentiksi. Nykyään ymmärretään, että mitä pidempi kuuri, sitä enemmän oma bakteerikanta kärsii ja muuttuu otolliseksi resistenteille bakteereille, Järvinen selittää.

Järvinen on sitä mieltä, että lääkärit määräävät Suomessa antibiootteja yhä liian herkästi.

Tänäkin vuonna noin 750 000 ihmistä maailmalla kuolee bakteerisairauksiin, joihin antibiootti ei enää tepsi. Lisääntyvän resistenssin taustalla on juuri liiallinen antibioottien käyttö.

– Antibioottien käyttö toimii moottorina. Ilman antibioottien käyttöä resistentit bakteerit eivät lähde yleistymään. Bakteerit vain yrittävät kehittää keinoja oman populaationsa hengissä pitämiseksi, Järvinen tarkentaa.

Näin suojaudut superbakteereilta – ja ehkäiset samalla antibioottiresistenssin yleistymistä

Turhien antibioottikuurien välttäminen ei ole ainoa keino taistelussa superbakteereiden kehittymistä vastaan. Monet vinkeistä liittyvät antibioottien vastuulliseen käyttötapaan, mutta myös arkisilla teoilla on merkitystä.

1. Muista pestä kädet

Tuttu juttu ja vanha virsi – mutta edelleen varsin toimiva.

– Itsensä suojaa parhaiten pesemällä ja desinfioimalla käsiä. Tämä kannattaa muistaa myös ulkomaanmatkoilla, Järvinen muistuttaa.

Hysteeriseksi ei kuitenkaan kannata ryhtyä, sillä esimerkiksi antiseptiset tiskiaineet ja liika hygieenisyys vievät normaalia bakteerikantaamme pois ja tekevät tilaa resistenteille bakteereille.

Puhtaus on tunnetusti puoli ruokaa, eli muista hygienia myös ruokaa laittaessa. Pidä raaka ja kypsennetty aina erillään.

– Kotimaisessa lihassa on harvemmin resistenttejä bakteereja, mutta ulkomaisesta lihasta niitä löytyy jo enemmän.

2. Älä pussaile lemmikkiäsi

Nelijalkaiset kaverit tuovat elämäämme valtavasti iloa, mutta koiran märissä pusuissa ja lemmikin hellyydenosoituksissa piilee myös riskinsä.

– Ulkomailta tuoduilta kotieläimiltä on löydetty resistenttejä bakteereita, ja tiedetään, että vaihdamme lemmikkien kanssa bakteerikantaa. Siksi kannattaa miettiä, onko esimerkiksi koiran pussailu järkevää tai kannattaako sitä päästää sänkyyn, Järvinen toteaa.

Voiko sinunkin lemmikkisi kantaa superbakteeria? Aino-kissasta löytyi yllättäen ihmiseenkin tarttuva bakteeri.

Naisen käsi rapsuttaa pientä koiraa.
Naisen käsi rapsuttaa pientä koiraa. Kuva: Nomao Saeki, Unsplash koira,lemmikkieläimet

3. Kysy kuurin kestosta ja tehosta lääkäriltä

Jos lääkäri määrää sinulle antibioottikuurin, sekä Järvinen että Kantele korostavat, että kuuri kannattaa ottaa. Kysy kuitenkin rohkeasti, millä todennäköisyydellä antibiootista on apua. Ota puheeksi myös se, koska voit turvallisesti lopettaa kuurin.

– Erityisen tärkeää on ottaa määrätyt antibiootit säännöllisesti, sillä liian harvoin otettuna antibiootit ovat riski, Järvinen muistuttaa.

Jos antibiootteja ottaa vain muistaessaan ja unohtelee yhden sieltä, toisen tuolta, bakteerit ehtivät sillä aikaa opetella puolustautumista antibiootteja vastaan – ja näin resistenssi lisääntyy.

4. Älä käytä jämä-antibiootteja omin päin

Jos uutta tautia pukkaa, älä tartu edelliseltä sairastamiskerralta ylijääneisiin pillereihin oma-aloitteisesti, vaan käänny ensin lääkärin puoleen.

– Antibiootti ei välttämättä ole oikea, eikä sama antibiootti välttämättä tepsi edellisen kuurin jälkeen, vaikka kyseessä olisi sama vaiva, Järvinen selventää.

5. Älä jaa antibiootteja perheellesi

Älä jaa sinulle määrättyjä antibiootteja muiden kanssa – vaikka perheenjäsenesi oireet vaikuttaisivatkin samankaltaisilta kuin omasi.

– Annos voi olla väärä, eivätkä samat oireet aina tarkoita samaa tautia, Järvinen kertoo.

6. Älä heitä antibiootteja roskikseen tai vessanpönttöön

Järvinen tähdentää, että ylijääneet ja vanhentuneet antibiootit on syytä viedä apteekkiin hävitettäviksi. Älä heitä antibiootteja roskikseen tai vessanpönttöön.

– Resistenssin ehkäisyn kannalta on tärkeää, ettei antibiootteja pääse ympäristöön.

7. Muista rokotukset ja käytä kondomia

Rokottaminen on tärkeää jokaiselle, joka haluaa huolehtia omasta terveydestään. Harva kuitenkaan tiedostaa, että välillisesti sillä on vaikutusta myös antibioottiresistenssiin. Muista silloin tällöin tarkistaa, että rokotteesi ovat edelleen voimassa.

– Rokottaminen vähentää sairauksia, joihin liittyy usein bakteerien aiheuttamia jälkitauteja, esimerkiksi tuhkarokkoa. Rokottaminen siis vähentää antibioottien tarvetta, Järvinen selventää.

Antibiooteille vastustuskykyiset tippuri-infektiot ovat yleistyneet maailmalla.

Seksitaudit ja niihin määrätyt antibioottikuurit vältät käyttämällä kondomia.

– Anaaliseksi lisää varsinkin virtsatieinfektioiden määrää, ja virtsatieinfektioihin liittyy kasvava resistenssin riski. Turvaseksi on tärkeä asia myös, koska antibiooteille vastustuskykyiset tippuri-infektiot ovat yleistyneet maailmalla.

Rokotetta laitetaan.
Rokotetta laitetaan. Kuva: Pixabay rokotus,rokotteet

“Sadan vuoden taakse ei ole paluuta”

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi maailman suurimmista terveyden, elintarviketurvallisuuden ja kehityksen uhkakuvista.

Pahimmassa tapauksessa antibioottiresistenssin yleistyminen voi johtaa siihen, että perussairaudet ja rutiinitoimenpiteet voivat johtaa jopa kuolemaan. On puhuttu, että pahimmillaan se merkitsisi paluuta ajassa sata vuotta taaksepäin.

Hyödyt antibioottiresistenssin ehkäisemisestä myös itse

– Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Sadan vuoden taakse ei ole paluuta, vaikka resistenssi lisääntyisi, kunhan elintaso ja hygienian taso pysyvät yhtä hyvinä kuin nykyisin, Järvinen lohduttaa.

Hän vakuuttaa, että jokaisen kannattaa kantaa kortensa kekoon.

– Turhat antibiootit eivät koskaan ole hyväksi. Ne muuttavat omaa bakteerikantaasi ja herkistävät uuden infektion saamiselle. Hyödyt siis antibioottiresistenssin ehkäisemisestä myös itse.

Akuutin kysely

  • Kyselyn teki Taloustutkimus Yle Akuutin toimeksiannosta.
  • Tutkimukseen haastateltiin 995 henkilöä 18.12.-29.12.2017 puhelimitse.
  • Tutkimuksen otos painotettiin edustamaan suomalaista aikuisväestöä (poislukien Ahvenanmaa) iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan.
  • Kyselyn virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lähteet: World’s Health Organisation, Aikuisten rokotusohjelma - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Infektiosairauksien professori Anu Kantele / Helsingin yliopisto, Infektiosairauksien linjajohtaja, ylilääkäri Asko Järvinen / HUS.