Petra Himberg
Yle
Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.
Yleisön toivoma Lennu, Tampere 1918 on katsottavissa Areenassa pysyvästi.
TV2:n vuonna 1967 valmistama ja seuraavana keväänä esittämä tv-näytelmä Lennu, Tampere 1918 palasi ajassa 50 vuotta taaksepäin. Elettiin huhtikuun alkua 1918, Tampereen valtauksen ratkaisun hetkiä. Punakapinallinen Lennart Alakiveri seuraa taistelun etenemistä kellari-ikkunasta naisväen kanssa. He katselevat, miten valkoinen sotilas teloitetaan.
Tappavat ihmistä! – Ei lahtari mikkää ihmine oo.
Yllättäen kellariin ilmaantuu tuttu henkilö, työnantajan eli kenkätehtaan prokuristi Oskar Dahl vaimoineen. Taisteluista paenneen Lennun työläiskunnia joutuu koetukselle. Käy ilmi, että myös Dahl on ottanut oikeuden omiin käsiinsä.
Ilmoitus tarttis tehdä, mutta kun täs ollaan vähän noin niinkuin erikoistehtävissä.
Reino Lahtisen kirjoittaman ja Matti Tapion ohjaaman näytelmän kerronta on oivaltavan ytimekästä, kuvaus valpasta ja näyttelijäntyö erinomaista. Pääosissa nähdään Veijo Pasanen, Ritva Valkama, Irma Tanskanen, Raili Veivo, Olavi Niemi ja Anja Räsänen. Näytelmää ei ole esitetty televisiossa kevään 1968 jälkeen.
Harmi, etteivät kaikki ole yhtä järkeviä kuin me, herra Alakiveri.
Lennu, Tampere 1918 – tekijät ja näyttelijät
Ohjaus: Matti Tapio
Käsikirjoitus: Reino Lahtinen
Kuvaussuunnittelija: Raimo Paakkanen
Lavastus: Raimo Salo
Puvustus: Salme Lehtinen
Sävellys: Juhani Raiskinen
Kuvaussihteeri: Terttu Suokas
Lennu – Veijo Pasanen
Martta – Ritva Valkama
Hilma – Irma Tanskanen
Lyyti – Raili Veivo
Oskar Dahl – Olavi Niemi
Bertta Dahl – Anja Räsänen
Jaakko – Pekka Laiho
Ukko-Paavo – Lauri Leino
Jääkäri – Esko Roine
Punaisten esimies – Martti Pennanen
Kuilu kertoi tarinan 10-vuotiaan tytön silmin
Tv-draama Kuilun katseluaika on päättynyt.
Vuonna 1973 valmistunut Kuilu puolestaan kuvasi sisällissodan kauhuja 10-vuotaan tytön näkökulmasta. Rut on pietarsaarelaisen työläisperheen tytär, ja hänen isänsä on taistellut punaisten puolella.
Kapina on kääntynyt tappion puolelle, ja Rut miettii, tulevatko valkoiset noutamaan myös hänen isänsä. Vaikka Rutin koti on punainen, hän kuitenkin miettii myös valkoisia ja heidän kokemuksiaan sodasta. Hän tuntee yhteenkuuluvuutta opettajansa kanssa, jonka veljet punaiset ovat tappaneet. Rut ei voi puhua ajatuksistaan kenenkään kanssa.
Tv-draama perustuu Anna Bondestamin vuonna 1946 julkaisemaan romaaniin Klyftan. Omaelämäkerrallinen teos oli ilmestyessään ensimmäisiä romaaneja, jotka käsittelivät sisällissotaa lapsen näkökulmasta.
Romaanin dramatisoi tv-elokuvaksi Eija-Elina Bergholm ja sen ohjasi Tuija-Maija Niskanen. Rutia näyttelee 11-vuotias Kristina Klockars, hänen vanhempiaan Matti Oravisto ja Laila Björkstam. Lopputulos on koskettava ja miellyttävän viipyilevä, se jättää tilaa katsojan omille ajatuksille.
Me kaksi tiedämme, millaista on pelätä kuolemaa.
Kuilu – tekijät ja näyttelijät
Ohjaus: Tuija-Maija Niskanen
Dramaturgi: Eija-Elina Bergholm
Leikkaaja: Esteri Tarna
Äänisuunnittelija: Lasse Litovaara
Kuvaussuunnittelija: Matti Kurkikangas
Pääosissa: Matti Oravisto, Laila Björkstam, Kristina Klockars
Lennu, Tampere 1918 -draama valokuvissa
Antero Tenhunen tallensi Lennun kuvaukset 1967
Lue lisää:
Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana
Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.
Lue lisää:
Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä
Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.
