Hyppää pääsisältöön

Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

Yleisön toivomat Lennu, Tampere 1918 ja Kuilu ovat katsottavissa Areenassa pysyvästi.

TV2:n vuonna 1967 valmistama ja seuraavana keväänä esittämä tv-näytelmä Lennu, Tampere 1918 palasi ajassa 50 vuotta taaksepäin. Elettiin huhtikuun alkua 1918, Tampereen valtauksen ratkaisun hetkiä. Punakapinallinen Lennart Alakiveri seuraa taistelun etenemistä kellari-ikkunasta naisväen kanssa. He katselevat, miten valkoinen sotilas teloitetaan.

Tappavat ihmistä! – Ei lahtari mikkää ihmine oo.― Lyyti torppaa Martan kauhistelun

Yllättäen kellariin ilmaantuu tuttu henkilö, työnantajan eli kenkätehtaan prokuristi Oskar Dahl vaimoineen. Taisteluista paenneen Lennun työläiskunnia joutuu koetukselle. Käy ilmi, että myös Dahl on ottanut oikeuden omiin käsiinsä.

Ilmoitus tarttis tehdä, mutta kun täs ollaan vähän noin niinkuin erikoistehtävissä.― Lennu selittää toimettomuutensa Dahlin pariskunnalle

Reino Lahtisen kirjoittaman ja Matti Tapion ohjaaman näytelmän kerronta on oivaltavan ytimekästä, kuvaus valpasta ja näyttelijäntyö erinomaista. Pääosissa nähdään Veijo Pasanen, Ritva Valkama, Irma Tanskanen, Raili Veivo, Olavi Niemi ja Anja Räsänen. Näytelmää ei ole esitetty televisiossa kevään 1968 jälkeen.

Harmi, etteivät kaikki ole yhtä järkeviä kuin me, herra Alakiveri.― Prokuristi Dahl vetoaa Lennuun

Lennu, Tampere 1918 – tekijät ja näyttelijät

Ohjaus: Matti Tapio
Käsikirjoitus: Reino Lahtinen
Kuvaussuunnittelija: Raimo Paakkanen
Lavastus: Raimo Salo
Puvustus: Salme Lehtinen
Sävellys: Juhani Raiskinen
Kuvaussihteeri: Terttu Suokas

Lennu – Veijo Pasanen
Martta – Ritva Valkama
Hilma – Irma Tanskanen
Lyyti – Raili Veivo
Oskar Dahl – Olavi Niemi
Bertta Dahl – Anja Räsänen
Jaakko – Pekka Laiho
Ukko-Paavo – Lauri Leino
Jääkäri – Esko Roine
Punaisten esimies – Martti Pennanen

Kuilu kertoi tarinan 10-vuotiaan tytön silmin

Vuonna 1973 valmistunut Kuilu puolestaan kuvasi sisällissodan kauhuja 10-vuotaan tytön näkökulmasta. Rut on pietarsaarelaisen työläisperheen tytär, ja hänen isänsä on taistellut punaisten puolella.

Kapina on kääntynyt tappion puolelle, ja Rut miettii, tulevatko valkoiset noutamaan myös hänen isänsä. Vaikka Rutin koti on punainen, hän kuitenkin miettii myös valkoisia ja heidän kokemuksiaan sodasta. Hän tuntee yhteenkuuluvuutta opettajansa kanssa, jonka veljet punaiset ovat tappaneet. Rut ei voi puhua ajatuksistaan kenenkään kanssa.

Tv-draama perustuu Anna Bondestamin vuonna 1946 julkaisemaan romaaniin Klyftan. Omaelämäkerrallinen teos oli ilmestyessään ensimmäisiä romaaneja, jotka käsittelivät sisällissotaa lapsen näkökulmasta.

Romaanin dramatisoi tv-elokuvaksi Eija-Elina Bergholm ja sen ohjasi Tuija-Maija Niskanen. Rutia näyttelee 11-vuotias Kristina Klockars, hänen vanhempiaan Matti Oravisto ja Laila Björkstam. Lopputulos on koskettava ja miellyttävän viipyilevä, se jättää tilaa katsojan omille ajatuksille.

Me kaksi tiedämme, millaista on pelätä kuolemaa.― Rut puhuu mielessään opettajalle

Kuilu – tekijät ja näyttelijät

Ohjaus: Tuija-Maija Niskanen
Dramaturgi: Eija-Elina Bergholm
Leikkaaja: Esteri Tarna
Äänisuunnittelija: Lasse Litovaara
Kuvaussuunnittelija: Matti Kurkikangas

Pääosissa: Matti Oravisto, Laila Björkstam, Kristina Klockars

Lue lisää:

Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

Lue lisää:

Kuvakollaasi: Jääkäreitä viedään Saksan itärintamalle 1916/1917. Punakaartin sairaanhoitajia 1918. Loimaalaisia nuorukaisia punakaartiin lähdön edellä.

Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

Lisää ohjelmasta

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto