Hyppää pääsisältöön

Ismo Silvo: Miksi Yle haluaa tavoittaa kaikki suomalaiset – myös nuoret?

Henkilökuva, Ismo Silvo katsoo kohti
Henkilökuva, Ismo Silvo katsoo kohti Kuva: Yle Kuvapalvelu ismo silvo

Julkisen palvelun oikeutuksen perusta on ihmisten tasa-arvossa. Tämä luo Ylelle velvollisuuden palvella kaikkia kansalaisia.

Julkisen palvelun ideana on luoda yhteistä kulttuurista ja yhteiskunnallista julkisuutta, ja jakaa siinä yhteisiä kokemuksia ja tietoa. Tässä yhteisessä julkisuudessa suomalainen yhteiskunta käy arvoihin, arvostuksiin ja normeihin liittyvää keskustelua.

Julkisen palvelun tarjonnan on oltava siksi monipuolinen kokonaisuus. Ohjelmiston johtotähtenä on, että kaikki voivat nähdä ja tuntea, edes hetkittäin, itsensä osana julkista yhteisöä. Se luo kokemuksen, että jokaisen identiteetti on hyväksytty, tärkeä ja yhteiskunnassa läsnä.

Luottamus Yleen säilyy ja kasvaa tästä julkiseen yhteisöön kuulumisen kokemuksesta. Tämän onnistumisessa Yleä on jatkuvasti syytä tarkkailla ja tarvittaessa kritisoida. Palautetta, joka liittyy väestöryhmien kokemukseen omasta ja itselleen tärkeiden asioiden näkyvyydestä tarjonnassa, tulee Ylessä kuunnella erityisen herkästi.

Elävä kulttuuri on erilaisten ryhmien itseilmaisua ja keskinäistä viestintää. Näille Ylen on annettava tilaa sisällöissään, ohjelma-aikaa kanavillaan sekä jakamisen mahdollisuuksia verkkopalveluissaan.

“Yhteisyys toteutuu yhteisten tarinoiden ja yhteisen naurun kautta.”

Yhteisyys toteutuu monin tavoin. Osin kattavan tiedonvälityksen, osin yhteisten tarinoiden ja yhteisen naurun, osin yhteisen tapahtumaelämyksen kautta.

Yksille yhteisyys on omaksi koettujen sisältöjen jatkuvuutta ohjelmistossa, vaikkapa Yle Radio 1:n musiikkiohjelmissa. Toisille se on osallistuvaa realityä läheisestä harraste- ja elämäntapapiiristä, kuten Sohvaperunat tai Au pairit Yle TV2:ssa. Kolmansille se on itseään puhuttelevan draamasarjan ahmimista Yle Areenan katalogeista, tai suoraa yhteyttä Ylen välittämään urheilutapahtumaan.

Ylen yleisösuhde vuonna 2017 oli erinomainen. Onnistuimme tarjoamaan monipuolista sisältöä erilaisille suomalaisille, erilaisiin median käyttötarpeisiin. Nykypäivän globalisoituneessa digitaalisessa ympäristössä 76 prosentin kokonaistavoittavuus on hyvä tulos. Se saadaan aikaiseksi vain ymmärtämällä ja arvostamalla eri väestöryhmien Yleen kohdistamia odotuksia. Slarvilla otteella tai kopioimalla muita se ei synny.

Erityisenä ilon aiheena viime vuonna ovat olleet nuoremmille yleisöryhmille suunnatut sisällöt verkossa. Joka toinen nuorista käyttää Ylen verkkopalvelua säännöllisesti viikoittain. Tämä vahvistaa tietä tulevaisuuteen.

“Jokaisen ohjelman kohdalla ajatellaan, kenelle sisältö tehdään ja miksi.”

Ylen tavoitteena ei ole maksimoida jokaisen ohjelman yleisöä – eli katsoja- ja kuuntelijalukuja. Maksimiyleisöjä ei Yle ole koskaan tavoitteekseen asettanut. Radiossa, televisiossa ja verkossa on tunneissa laskettuna tuhansittain erityisyleisöjen ohjelmia. Niiden jokaisen kohdalla ajatellaan, kenelle sisältö tehdään ja miksi, miten se ilmaisullisesti pitää rakentaa, ja kuinka se julkaistaan löydettävästi. Mutta tämä ei ole sama asia kuin ”yleisön maksimoiminen”.

Haluamme jokaiseen Yle-veron maksajaan suhteen. Myös nuoriin ja aikuistuviin. Nyt Yle tavoittaa päivittäin yli 45-vuotiaista ylivoimaisen osan (87 %) jollain palvelullaan. Alle 40-vuotiaista tavoitamme päivittäin joka toisen (54 %).

Julkisen palvelun tulevaisuus taataan vain, jos tämäkin väestöpuolisko kokee Ylen tarjonnan merkittäväksi ja itselleen tärkeäksi. Vaativat nuoret yleisöt kirittävät Yleä myös sisällöllisesti uuteen luovuuteen.

Ismo Silvo
Julkaisujohtaja
Yle

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua