Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Mikä ihmeen mo-du-laa-ri-nen?

modulaarisen äänisyntesoijan kytkentätaulukko, käsitelty kuva
modulaarisen äänisyntesoijan kytkentätaulukko, käsitelty kuva modulaarisuus

Olet ehkä kuullut sanan aiemmin jossakin. Modulaarinen. Jos et muualla, niin ainakin Avaruusromua -ohjelmassa.

Modulaarinen ja analoginen ovat tulleet esiin säännöllisin väliajoin. Monesti ne on mainittu silloin, kun on ollut puhetta vanhoista syntesoijista. Kun on puhuttu 1960- ja 70-lukujen elektronisista soittimista.

Koska tietyt asiat eivät milloinkaan muutu eivätkä unohdu, modulaarisuus ja analogisuus ovat myös osa tämän päivän musiikkia. Asiat kiertävät kehää.

Nämä hyvät ja mielenkiintoiset asiat ovat historiallisella väistämättömyydellä nousseet jälleen esiin. Modulaarinen ja analoginen.

Analoginen on jotakin, jota ei ole muutettu biteiksi, voisi sanoa. Jotakin jota ei ole muutettu digitaaliseksi. Informaatiota, jota ei ole muutettu binääriseksi koodiksi. Ykkösiksi ja nolliksi.

Modulaarinen on jokin kokonaisuus, joka on koottu erilaisista itsenäisesti toimivista osista eli moduuleista. Moduuleista koostuvat kokonaisuudet voivat olla monenlaisia teknisiä härveleitä, mutta meitä kiinnostavat nyt eniten modulaariset elektroniset soittimet eli modulaariset elektroniset äänisyntesoijat. Nimittäin ne kaikkien aikojen ensimmäiset syntesoijat olivat nimenomaan modulaarisia.

50th Anniversary of the Moog Modular Synthesizer:

Soitin siis rakennettiin moduuleista eli osista, jotka tekivät eri asioita. Toiset moduulit tuottivat signaaleja ja toisilla moduuleilla voitiin muokata noita signaaleja. Ja lopputuloksena oli ääni.

Modulaarisen syntesoijan ideana on se, että moduuleita voidaan yhdistellä toisiinsa. Niitä yhdistellään toisiinsa yleensä johdoilla, tietyn logiikan mukaan, mutta silti melko lailla vapaasti ja luovasti. Jopa kokeillen.

Nykyään modulaariset syntesoijat voivat olla joko oikeita fyysisiä soittimia, sellaisia kuin ne olivat kun ne keksittiin, tai sitten nykyajan mukanaan tuomia virtuaalisia instrumentteja. Molemmat ovat kiinnostavia ja molemmilla on kannattajansa. Legendaarisimpia modulaarisia syntesoijia ovat Robert Moogin ja Don Buchlan 1960-luvun alussa kehittelemät laitteet. Nykyään meno on niin vilkasta ja monipuolista, että maineikas Sound On Sound -lehti aloitti modulaarisista syntesoijista kertovan artikkelinsa sanoilla: Tervetuloa villiin länteen!

Se, miksi edellä innostuin modulaarisuudesta on englantilaisen alan veteraanin ja mestarin Ian Boddyn perustama uusi levymerkki ja sen myötä julkaisema uusi albumi. Levymerkki on nimeltään Tone Science eli äänitiedettä. Nimi kertoo paljon: levymerkki julkaisee modulaarisilla syntesoijilla tehtyä musiikkia.

Tone Sciencen ensimmäinen julkaisu Module No.1 Structure and Forces on albumi, jolla esiintyy yhdeksän modulaarisilla syntesoijilla työskentelevää musiikintekijää. Mukana ovat Ian Boddyn lisäksi Paul Lawler, Scanner, Richard Scott, Lyonel Bauchet, Chris Carter (Throbbing Gristlestä, muistatko?), Nigel Mullaney sekä Matthew Shaw.

Voi hyvin sanoa, että modulaarisilla syntesoijilla tehdyssä musiikissa on aivan oma sävynsä, mutta samalla se on myös musiikkia, joka voi olla ja on hyvinkin monenlaista. Modulaariset syntesoijat kun ovat niin monipuolisia laitteita, ainakin sellaisen käsissä joka ne hallitsee. Helppoa se ole, sen minäkin tiedän ja ymmärrän.

Modulaariset laitteet ynnä kaikenmoiset muut syntesoijat ovat tuttuja miehelle nimeltä Steve Dinsdale, jonka monet muistavat ansiokkaan ja legendaarisen Radio Massacre International -yhtyeen kantavana voimana. Kolmikko on ollut viime vuodet hiljaa, mutta Steve on tehnyt soololevyjään sopivaan tahtiin. Uusin ja samalla hänen viides sooloalbuminsa on nimeltään Light and Dark. Steve itse mainitsee tämän albumin olevan hänen hieman kevyempää musiikkiaan. Tuo niin sanottu ja mahdollinen keveys saattaa myös olla pilkahdus Steven elämänläheisestä huumorista.

Ja huumorin pilkahdusta tulee myös Amerikoista, aurinkoiselta länsirannikolta, Kaliforniasta. Ken Elkinson on tehnyt jatkoa etätyömusiikilleen. Vuonna 2011 hän teki albumin Music for Telecommuting, Volumes 1 & 2. Hän kertoo, että koska levyn saama palaute oli niin innostunutta, hänen oli ikään kuin yleisön pyynnöstä tehtävä jatkoa tuolle levylle, lisää musiikkia etätyöläisille: Music for Telecommuting, Volumes 3 & 4.

Monet saattavat muistaa englantilaisen progeyhtyeen nimeltä Porcupine Tree. Yhtyeessä soitti bassoa mies nimeltä Colin Edwin.

Tuon yhtyeen jälkeen hän on tehnyt monia asioita, joista tuorein on yhteistyö virolaisen kitaristin ja kokeilijan Robert Jürjendalin kanssa. Miesten yhteinen albumi on nimeltään Another World (toinen maailma tai muu maailma), ja siellä on miesten mukana myös hämyinen trumpetisti Ian Dixon.

Eräänlainen toiseus on läsnä myös kiinalaissyntyisen, kalifornialaisen Forrest Fangin musiikissa. Scenes from a Ghost Train -albumin inspiraationa on tarina haamujunasta, junasta joka ilmestyy ja katoaa salaperäisesti. Forrest Fang sanoo, että aavejuna kuvastaa hyvin meidän mielikuvituksemme voimaa, sitä vaihtoehtoista todellisuutta, jonka me kykenemme luomaan mielikuvituksemme avulla.

Englantilainen Ian Boddy ja norjalainen Erik Wøllo työskentelevät ilmeisen mielellään yhdessä. Miesten tyylit ja luonnonläheiset musiikilliset näkemykset sopivat hyvin yhteen, niin myös heidän kolmannella yhteisellä albumillaan Meridian.

Ian Boddy & Erik Wøllo Live at Electronic Circus 2012:

AVARUUSROMUA 18.3.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
SCANNER: If Wishes Came True - osa - (Tone Science Module No.1 Structure and Forces)
IAN BODDY: Tone 6 (Tone Science Module No.1 Structure and Forces)
LYONEL BAUCHET: Un coq à Esculape (Tone Science Module No.1 Structure and Forces)
CHRIS CARTER: Frieze Relief (Tone Science Module No.1 Structure and Forces)
STEVE DINSDALE: First Light (Light & Dark)
KEN ELKINSON: Risers (Music for Telecommuting, Volumes 3 & 4)
COLIN EDWIN & ROBERT JÜRJENDAL: Frozen Fields (Another World)
FORREST FANG: Waning Crescent (Scenes from a Ghost Train)
IAN BODDY & ERIK WØLLO: Uncharted (Meridian)
IAN BODDY & ERIK WØLLO: Isolation (Meridian)


BONUS! Throbbing Gristle! Chris Carter!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua