Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Teeman elokuvafestivaali pääkuva

Lost Highway: kun todellisuus on liikaa

Patricia Arquette istuu avoautossa elokuvassa Lost Highway
Enkelimäinen unelma vai karikatyyri? Patricia Arquette istuu avoautossa elokuvassa Lost Highway Lost Highway,Teeman elokuvafestivaali,David Lynch,teeman elokuvafestivaali 2018

Lost Highway määritteli David Lynchin uuden tyylin Twin Peaksin jälkeen. Nyt sen ysärirankistelu näyttää kaikessa tylyydessään yllättävän raikkaalta.
Iida Sofia Hirvonen kirjoittaa elokuvasta, josta tuli Lynchin uran käännekohta.

Meitä valvotaan koko ajan. Silti ajatus siitä, että joku tuntematon tyyppi tungettelee kotiisi keskellä yötä, on yksi karmivimmista.

Ensimmäisenä David Lynchin elokuvasta Lost Highway tulee mieleen kelmeä “mysteerimies” (Robert Blake) ja hänen jäisen mairea hymynsä. Hän väittää, että olette tavanneet.

Videokameran kanssa päähenkilöä kyyläävä mysteerimies ei varsinaisesti uhkaa ketään. Hän on paikalla pyytämättä, tuntuu oudosti manipuloivan päähenkilön mieltä ja elämää ja samalla dokumentoi sitä.

Robert Blake kurkistaa ulos ikkunasta elokuvassa Lost Highway
Mysteerimies Robert Blake. Robert Blake kurkistaa ulos ikkunasta elokuvassa Lost Highway Lost Highway,David Lynch,Teeman elokuvafestivaali,teeman elokuvat

Huom! Lost Highwayn juonikuvaus saattaa sisältää spoilereita.

Jazz-muusikko Fred Manison (Bill Pullman) ja hänen vaimonsa Renee (Patricia Arquette) nukkuvat öisin toistensa vieressä seksuaalisesti turhautuneina. Fred näkee painajaisia ja epäilee, että Renee pettää häntä. Kumpikaan ei vaikuta suhteeseen erityisen tyytyväiseltä. Pariskunta alkaa saada postissa videokasetteja, johon heitä on kuvattu muun muassa nukkumassa makuuhuoneessaan. Poliisit eivät voi auttaa. Kolmannen kasetin sisältö passittaa Fredin vankilaan.

Sanoisin, että Lost Highway on “unenomainen elokuva”, ellei "unenomaisuus" olisi niin suuri Lynch-klisee. Elokuvan henkilöt kuulostavat koko ajan siltä, kuin he olisivat puoliunessa tai syöneet rauhoittavia. (Voisin muuten katsoa Patricia Arquetten tekemiä ASMR-videoita.) Hollywoodin kadut ovat niin painostavan pimeitä, että tuntuu kuin niiden ulkopuolella ei olisi mitään. Naishahmojen hiukset ja meikit hohtavat kuin 1930-luvun filmitähtien julistekuvissa.

Jos elokuvasta yrittää etsiä vihjeitä siitä, mihin "reaalinen" loppuu ja mistä "kuvitelma" alkaa, katsoja turhautuu nopeasti. On pakko hyväksyä elokuvan sisäinen maailma ja antautua sen vietäväksi.

Bill Pullman puhuu kolikkopuhelimeen elokuvassa Lost Highway
Bill Pullman. Bill Pullman puhuu kolikkopuhelimeen elokuvassa Lost Highway David Lynch,Teeman elokuvafestivaali,Bill Pullman,Lost Highway,teeman elokuvat
Se muistuttaa sitä kun istut yksin ja sinusta tuntuu, että sinussa on erilaisia osia."― David Lynch elokuvasta Lost Highway

"Se muistuttaa sitä kun istut yksin ja joskus sinusta tuntuu, että sinussa on erilaisia osia. On asioita, joita sinä teet, ja asioita, joita et ikinä tekisi, ellei yksi osa sinusta ottaisi sinua valtaansa," David Lynch kuvasi Lost Highwayn tunnelmaa elokuvan ilmestyessä.

Mysteerimies muistuttaa hahmona Twin Peaksin Bobia. Vaikka hän ei ole samalla tavalla "pahuutta" edustava voima, hän saapuu kutsumatta henkilön tajuntaan. Ehkä mysteerimies edustaa vain epämiellyttävää totuutta, jota päähenkilö ei halua myöntää itselleen?

Elokuvan "tapahtumapaikka" tuntuu olevan sen päähenkilön Fredin pää. Fred on tappanut vaimonsa koska epäilee tätä uskottomuudesta. Hän ei kuitenkaan suostu tunnustamaan itselleen tosiasiaa, joten hän kuvittelee uuden, ihanteellisemman todellisuuden, jossa asiat menevät toisella tavalla.

Lynchiä kritisoidaan monesti misogyniasta, eikä Lost Highwayn naiskuvaa tai sukupuolikäsitystä voi sanoa moninaiseksi. Pikemminkin se on jämähtänyt jonnekin menneille vuosikymmenille. Tavallaan Lost Highway kertoo elokuvahistorian ja -teollisuuden suhtautumisesta naiseen.

Patricia Arquetten näyttelemän naiskaksoisolennon vaihtuva hiuksenväri viittaa 1950-luvun Hollywood-historian naiskäsitykseen, jossa vaalea ja viileä nainen on enkelimäinen unelma, joka on suorastaan tehty pelastamaan mies tältä itseltään. Näin suoraviivainen naiskäsitys tuskin oli 1990-luvulla muuta kuin pitkälle viety karikatyyri muutenkin paperinukkemaisten hahmojen joukossa. Silti Lynchiä ja etenkin Twin Peaksiä voi osin syyttää siitä, että vielä 2010-luvun "laatutelevisiosarjoissa" kuten True Detectivessä esiintyy yhä kaunis naisuhri.

Patricia Arquette ja Balthazar Getty elokuvassa Lost Highway.
Vaalea Patricia Arquette ja Balthazar Getty. Patricia Arquette ja Balthazar Getty elokuvassa Lost Highway. Lost Highway,Patricia Arquette,David Lynch,Teeman elokuvafestivaali,Balthazar Getty,teeman elokuvafestivaali 2018
Patricia Arquette mustatukkaisena elokuvassa Lost Highway.
Tumma Patricia Arquette. Patricia Arquette mustatukkaisena elokuvassa Lost Highway. Lost Highway,Patricia Arquette,David Lynch,Teeman elokuvafestivaali,teeman elokuvafestivaali 2018
Todellisuus sellaisenaan olisi aivan liikaa esitettäväksi."

Lost Highway ei ole yhtä upea kuin Mulholland Drive, mutta se on tärkeä käännekohta Lynchin uralla. Lost Highway valmistui vuonna 1997, mikä teki siitä Lynchin ensimmäisen elokuvan vuonna 1992 flopanneen Twin Peaks: Tuli kulje kanssani -elokuvan jälkeen. Sen keskeiset elementit (kaksoisolennot, valaistut pimeät autotiet, luuppaava juoni) toistuvat Mulholland Drivessa ja Twin Peaksin kolmannella tuotantokaudella.

Nyt Lost Highway viehättää esteettisellä tylyydellään. Siinä on valvontakamerakuvaa, pornoa ja asuntoja, jotka näyttävät matalan budjetin elokuvasisustuksilta. Jopa Rammsteinin musiikki ja Marilyn Mansonin venkoilu tuntuvat kaikessa ysärirankistelussaan yllättävän raikkailta.

Fred sanoo ettei noin niin kuin yleisesti pidä videoista, koska hän haluaa muistaa tapahtumat sillä tavalla kuin muistaa – ei sillä tavalla kuin ne oikeasti tapahtuvat. Ihmiset ja elokuvat luovat oman versionsa todellisuudesta, koska todellisuus sellaisenaan olisi aivan liikaa esitettäväksi.

David Lynch -fani Elina Iida Sofia Hirvonen istuu studiossa kahvikuppi kädessä.
David Lynch -fani Elina Iida Sofia Hirvonen istuu studiossa kahvikuppi kädessä. Kuva: Yle/Kati Sinisalo Teeman elokuvafestivaali,elokuvat,fanit,Elina Iida Sofia Hirvonen

Artikkelin kirjoittaja Iida Sofia Hirvonen on vapaa toimittaja, joka innostui Lynchistä kymmenen vuotta sitten nähtyään Blue Velvetin. Lynch vaikuttaa yhä hänen alitajuntaansa ja esteettisiin mieltymyksiinsä aivan liikaa. Viime kesänä hän yritti esimerkiksi Twin Peaks: The Returnin katselun aikana värjätä ruusuja siniseksi, siinä kuitenkaan täysin onnistumatta.

  • Lost Highway, USA 1997. Ohjaus David Lynch. Pääosissa Bill Pullman, Patricia Arquette, Balthazar Getty, Robert Blake, Natasha Gregson Wagner, Richard Pryor. Esitys Teeman elokuvafestivaalilla torstaina 22.3. klo 21.30. Areenassa 30 päivää.

Ennen elokuvaa klo 21.22 esitetään Festivaalipuhetta, jossa Lynch-fanit puhuvat Lost Highwaystä. Mukana mm. Iida Sofia Hirvonen.

Yle Teema