Hyppää pääsisältöön

Tom Pöysti ja Mato Valtonen: Ei elämä voi olla pelkkää loppuliukua krematorioon!

Kuvassa ovat Tom Pöysti ja Markku "Mato" Valtonen
Tom Pöysti ja Markku "Mato" Valtonen Kuvassa ovat Tom Pöysti ja Markku "Mato" Valtonen Kuva: Yle / Anu Heikkinen Mato Valtonen,Oppiminen,Tom Pöysti,Educa-messut

Markku “Mato” Valtonen ja Tom Pöysti eivät kouluaikoina numeroilla koreilleet, mutta siitä huolimatta he ovat löytäneet omat polkunsa. Mitä he ovat oivaltaneet elämän varrella innostumisesta, oppimisesta tai unelmoinnista?

Kuvassa kukkaan puhkeava kasvi ja teksti innostumisen ja vessakirjojen tärkeydestä
Kuvassa kukkaan puhkeava kasvi ja teksti innostumisen ja vessakirjojen tärkeydestä innostus,lukeminen,väliotsikko

Yrittäjä ja kouluttaja Mato Valtosen ja kouluttaja, näyttelijä Tom Pöystin mukaan innostumisen ja innostamisen merkityksestä pitäisi puhua paljon enemmän. Pöystin mukaan jopa yksi aikamme tärkeimmistä kysymyksistä liittyy siihen, miten kommunikaatio toimii ja miten innostus ja uteliaisuus herätetään.

Oliko sillä musta rantu?

“Kun olin lapsi, meillä oli vessassa paljon kirjoja. Siellä sattui myös olemaan mummoni lintukirja, jota selailin aina silloin tällöin. Siinä kylvettiin ensimmäiset siemenet orastavalle kiinnostukselleni linnuista.

Koulussa sain biologian opettajakseni suuren auktoriteetin ruotsinkielisissä piireissä. Hän oli opettaja, joka ei tullut koskaan kirjan kanssa tunnille, vaan kertoi aina tarinoita. Eräänä päivänä hän vei meidät linturetkelle Hangonniemeen. Rohkaistuin kysymään häneltä, oliko ohi lentänyt lintu hiirihaukka. Hän vastasi, että mikä muu se olisi voinut olla. Minulla alkoi vessassa lukemani kirjan kuvat vilistä päässä ja ryin hermostuneesti, että piekana se olisi voinut olla.

Opettaja kysyi, miten piekana eroaa hiirihaukasta. Minä änkytin, että sillä on musta rantu perseessä. Opettaja sanoi, että hyvä ja kysyi, oliko tällä musta rantu perseessä? Ei sillä ollut, minä sopersin. Opettaja jatkoi no, mikä se sitten oli? Minä aprikoin, että hiirihaukka se varmaan oli. No, mitä sä sitten minulta kysyt, opettaja tokaisi.”

Seuraavalla biologian tunnilla opettaja vielä palasi tapahtuneeseen ja sanoi, että eilen Tomille tapahtui iso asia eilisellä linturetkellä, kun hän uskalsi nähdä sen, mitä näki. – Silloin olimme jonkin äärimmäisen tärkeän äärellä, Pöysti muistelee.

– Ihmiset eivät useinkaan uskalla nähdä sitä, mitä he näkevät ja kuulla, mitä he kuulevat, Tom Pöysti pohtii. Vaikka meillä on nykyaikana googlet ja vastaavat, niin ne ovat hyvin kaksiulotteisia ja tarjoavat helppoja vastauksia. – Paras keino herätellä aistejaan on mennä pimeällä metsään ja antaa hiljaisuuden puhua riittävän kauan.

– Innostukselle pitää myös antaa tilaa, Mato Valtonen muistuttaa. – Jos lapsi on kiinnostunut vaikka kitaransoitosta tai virkkaamisesta, siihen pitää antaa aikaa eikä hoputtaa eteenpäin ja seuraavien asioiden pariin.

Kuvassa laastari ja teksti yritä, kokeile ja erehdy = opi
Kuvassa laastari ja teksti yritä, kokeile ja erehdy = opi Oppiminen,erehdys,Laastari,väliotsikko

Mato Valtonen ja Tom Pöysti puhuvat monien elämäntaitovalmentajien lailla siitä, miten ihmisten pitäisi uskaltaa kokeilla ja erehtyä enemmän, eikä pelata aina varman päälle. Erityisen tärkeää on Pöystin mukaan antaa lasten erehtyä ja kokeilla. Vanhempien ei pitäisi ylisuojella lapsiaan.

Patit vievät elämää eteenpäin

“Meidän perheessä lapset haluavat tehdä nekkuja aina ennen joulua ja se on hemmetin kuumaa puuhaa ja tietää kauheaa sotkua. Joka vuosi sama juttu. Tajuan myös, että aina tulee se hetki, jolloin pitää kääntää selkä. Se on silloin, kun alkaa kuuman sokerin ja kerman vatkaus. Selän takaa kuuluu sihahdus ja tiedän, että nyt se tapahtui. Lapsi on kumman näköinen.

Kysyn: No, poltitko? En sano koskaan, että voi voi, nyt on kuolema lähellä, vaan mitäs nyt tehdään. Puhkaistaanko rakko heti vai annetaanko kasvaa? Lapsi nyökkää, että annetaan kasvaa ja kiertää koko joulun näyttämässä sukulaisille että näin iso siitä tuli.

Oppiminen tulee siitä, että minä en sano EI, vaan että tulipa hieno patti. Hän ei varmasti polta enää toista kertaa. Patit kuuluu elämän ja ne vie elämää eteenpäin. Oppimiseen liittyy aika usein kipu.”

Kuvassa kahvimuki ja teksti rutiinit ja muutos tappeli. Kumpi voitti?
Kuvassa kahvimuki ja teksti rutiinit ja muutos tappeli. Kumpi voitti? rutiinit,Muutos,väliotsikko

Mato Valtonen provosoi ja haastaa kysymällä, mikä on suomen kielen rumin sana. Hän vastaa heti itse, ettei se ole se sana, jota nuoriso hokee busseissa ja kylillä. Valtosen mukaan Suomessa suomen kielen rumin sana on muutos. Muutos, joka pysäyttää kaiken. Hän perustelee asiaa näin:

Käsi irti käsijarrulta!

“Kun suomalainen kuulee sanan muutos, hän ottaa käsijarrun kahvasta kiinni, vetää siitä, pönkkää sauvalla ja vielä teippaa sen niin, ettei se varmasti luista. On tutkittu, että liki neljäsosa kansasta ei haluaisi minkään asian muuttuvan.

Mutta eihän näin voi ajatella! Maailma ympärillä muuttuu koko ajan. Välillä parempaan ja välillä huonompaan suuntaan. Jos me ei seurata muutoksia, niin me ollaan pulassa. On laiskuutta vastustaa muutosta. On liian helppoa sanoa, että nyt ei hötkyillä."

Mato Valtosen mukaan suomalaiset rakastavat rutiineja ja monessa asiassa ne ovat hyödyllisiä. Omia rutiinejaan kannattaa kuitenkin kyseenalaistaa. – Juotko esimerkiksi joka aamu kahvisi pöydän ääressä samassa tuolissa istuen? Valtonen kysyy.

Kokeile kerrankin viereistä tuolia!

“Voin vaikka lyödä vetoa, että suurin osa nauttii kahvikupposensa ja spiruliina-, maca- ja pinjansiemen-jogurttinsa joka ikinen aamu samalla paikalla pöydän ääressä. Jos sattuu poikkeamaan tästä rutiinista, niin saa kauhean päänsäryn, kämppä tuntuu romahtavan ja näyttää vähän pelottavalta.

Mutta pyydän, että seuraavan kerran kokeile sitä viereistä tuolia. Tee se edes kerran ja istu sen jälkeen loppuelämäsi tutulla ja turvallisella paikalla. Yhdelläkin kerralla voi olla yllättävät vaikutukset.

Seuraavan kerran, kun joku tulee töissä esittämään uutta ideaa, niin saatat olla ensimmäisenä käsi pystyssä ja sanomassa, että minä kun olen tällainen irroittelijatyyppi, niin totta kai kokeillaan.”

Kuvassa paperilennokki ja teksti tunti viikossa unelmointia muutti kaiken
Kuvassa paperilennokki ja teksti tunti viikossa unelmointia muutti kaiken unelmat,Elämänmuutos,unelmointi

Oppimisen tulevaisuudesta puhuttaessa Tom Pöysti korostaa uteliaisuuden merkitystä. – Jos vain istumme miettimässä, milloin elämä loppuu ja liuku krematorioon alkaa, niin eihän siinä ole mitään järkeä, Pöysti sanoo.

Elämä voi muuttua hurjan mielenkiintoiseksi, jos antaa tilaa unelmoinnille. – Unelmointi antaa meille suuntaa ja tavoitteita elämään, Mato Valtonen sanoo.

Antakaa lasten unelmoida!

“Luin yhdysvaltalaisesta luokasta, joka oli ns. tarkkailuluokka. Oppilaiden yleisin sana oli f**k. Koulunkäynti ei kiinnostanut sitä porukkaa pätkääkään. Heille kuitenkin sattui nerokas opettaja, joka keksi että laitetaan näille ipanoille tunti viikossa unelmointia lukujärjestykseen.

Kaikki saivat unelmoida mitä he haluaisivat olla: astronautteja, ballerinoja tai mitä tahansa. Mitä tapahtui? Oppilaiden käytös alkoi muuttua. Häiriköinti väheni huomattavasti, kun pienet ihmiset saivat unelmoida ja tavoitteita elämäänsä.

Antakaa lasten unelmoida. Matkalla voi valita eri risteyksiä, voi vaihtaa suuntaa ja unelmat voivat muuttua, mutta kannustakaa kaikkia unelmoimaan.”

Juttu perustuu Tom Pöystin ja Mato Valtosen pitämään luentoon Educa-messuilla 2018 ja Yle Oppimisen siellä tekemään Facebook-livehaastatteluun.

Keskustele

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Lopeta laihdutus, aloita elämä - mitä ihmettä?!

    Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

    Vaakakapina tarjoaa vuoden 2017 aikana uudenlaisen näkökulman painonhallintaan ja hyvinvointiin. Saatat jo ihmetellä, miksi kehotamme lopettamaan laihduttamisen. Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

  • Avoin tarina

    Kirjoituskampanjan aiheena oli suvaitsevaisuus.

    Avoin tarina perustuu Ylen vuosina 2000 ja 2010 peruskoululaisille järjestämään valtakunnalliseen kirjoituskampanjaan, jonka aiheena olivat tarinat suvaitsevaisuudesta – tarinat näkyvästä tai näkymättömästä monenlaisuudesta ja erilaisuudesta.

  • 10 hyvää syytä nukkua paremmin

    Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen.

    Väsyttääkö? Väsymys on ensimmäinen oire huonosta unenlaadusta tai liian vähäisestä nukkumisesta. Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen, joten uniajasta tai -laadusta ei kannattaisi tinkiä.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?