Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Teeman elokuvafestivaali pääkuva

Fantômas – jännityssarja ajalta ennen televisiota

Komisario Juve kamppailee käärmeen kanssa elokuvassa Juve vastaan Fantômas
Komisario Juve kamppailee käärmeen kanssa. Korissa piileskellyt lehtimies Fandor rientää apuun Komisario Juve kamppailee käärmeen kanssa elokuvassa Juve vastaan Fantômas Fantômas,Teeman elokuvafestivaali,teeman elokuvat

Absurdeja juonenkäänteitä, surrealistista jännitystä, cliffhangereita: Louis Feuilladen luoma viisiosainen Fantômas nähdään Teeman elokuvafestivaalilla 20.–24.3.

Louis Feuilladen vuosina 1913–1914 ohjaama Fantômas on kuuluisimpia alkuperäisiä sarjaelokuvia – tiedättehän, näitä tv-sarjojen edeltäjiä ajalta ennen televisiota, noin tunnin mittaisia elokuvia, jotka yhdessä muodostivat jatkuvajuonisen sarjan. Jokainen jakso päättyi jännittävään kohtaukseen, "cliffhangeriin", joka houkutteli katsojia myös seuraavan episodin pariin.

Fantômas oli mykkäkauden sarjaelokuvista kuuluisimpia, joskaan ei ensimmäinen. Nick Carterista oli tehty sarjaelokuva Ranskassa jo vuonna 1908, ja paria vuotta myöhemmin saksalaiset laittoivat Arsène Lupinin Sherlock Holmesia vastaan. Amerikkalaiset kehittivät oman "neitokainen vaarassa" -linjansa sarjiksilla kuten The Perils of Pauline, The Exploits of Elaine ja The Hazards of Helen. Muita jenkkisuosikkeja olivat tietysti Tarzanit ja westernit. Saksassa tehtiin sota-aikana omintakeinen, kauhuaiheinen sarjaelokuva, Otto Rippertin ohjaama Homunculus.

Viimeiset sarjaelokuvat tehtiin 1950-luvun puolivälissä, jolloin koko kansan ulottuville tullut televisio oli kuitenkin omine sarjoineen jo ajanut niiden ohi. 1970-luvun Hollywoodin "wunderkindit" olivat vielä pikkupoikina saaneet kokea sarjaelokuvien ihmemaailman ja halusivat luoda ne aikuisina uudelleen – kaikkihan muistavat kuinka George Lucasin alkuperäinen Tähtien sota alkuteksteineen ja "episodeineen" sekä Steven Spielbergin Kadonneen aarteen metsästäjät olivat suuren budjetin kunnianosoituksia pienen budjetin sarjaelokuville. Suora kunnianosoitus Feuilladelle taas oli Olivier Assayasin elokuva Irma Vep (1996).

Feuilladen Fantômas on alkuperäisistä ja varhaisista sarjiksista erityisasemassa erityisesti siksi, että se kehitti Marcel Allainin kirjojen pohjalta oman superrikollisten ja heitä takaa-ajavien sankareiden perinteen. Valeasuja käyttävä häikäilemätön Fantômas keksii toinen toistaan ovelimpia rikosjuonia ja saattaa arkkivihollisensa, komisario Juven ja lehtimies Fandorin, toistuvasti hengenvaaraan sekä jopa epäilynalaisiksi.

Fantômas-filmit olivat tavattoman suosittuja. Feuillade teki niille jatkoksi yhtä lailla kuuluisat sarjafilmit Les Vampires (1915) ja Judex (1916). Tässä trilogiassa Feuilladen kehittelemää seikkailujännärin muotoa ja sen kerrontakikkoja ovat sittemmin jalostaneet sellaiset mestarit kuin Fritz Lang ja Alfred Hitchcock.

Feuilladen elokuvat olivat alusta asti arvostettuja taidekriitikoiden parissa. Erityisesti varhaiset surrealistit ihailivat Feuilladea ja nauttivat hänen elokuvistaan. Feuillade tuskin oli mikään esi-surrealisti, joka olisi hakenut elokuviensa epätodellista realismin ja unenomaisuuden yhdistelmää omasta alitajunnastaan. Hän kuvasi näitä sarjaelokuvia usein ilman mitään käsikirjoitusta. Absurdit juonenkäänteet ja surrealistinen tunnelma syntyivät siis lähinnä siitä, ettei Feuilladella kumppaneineen ollut kohtausta aloittaessa useinkaan käsitystä siitä, mitä sitten tapahtuisi.

Toisaalta kukapa tietää – ehkäpä tämä olikin elokuvallinen vastine vaikkapa taidemaalarien automaattisille tekniikoille, jotka saavat ideat kumpuamaan suoraan alitajunnasta ja unimaailmasta?

  • Fantômas, osat 1–5, Ranska 1913–14. Ohjaus Louis Feuillade. Pääosissa René Navarre, Edmund Breon, Georges Melchior, Renée Carl.
    Esitykset Teeman elokuvafestivaalilla 20.–24.3. myöhäisillassa, paitsi päätösjakso lauantaina 24.3. klo 12.
    Areenassa kukin jakso on tv-esityksen jälkeen 14 vuorokautta.

Yle Teema