Hyppää pääsisältöön

Nuoriso ei tiedä mikä on Sää rannikkoasemilla! - Pitäisikö?

märket
Märket on Suomen läntisin rannikkosääasema märket Kuva: Yle/Tina Caven Märket

Kotka Rankki: miinus viisi, pohjoisluode 5, selkeää 26. Mihin radiossa luettavaa Sää rannikkoasemilla -tiedotetta vielä tarvitaan?

Yritän selittää 18-vuotiaalle pojalleni, mikä on legendaarisena kokemuksena pitämäni Sää rannikkoasemilla. Se ei ole hänelle tuttu. Hän ei ole joutunut pakkokuuntelemaan radiota lapsuudessaan. Hänen elinaikanaan valinnanvaraa on älypuhelimien ja digitalisoitumisen ansiosta niin paljon, ettei tarvitse kuunnella mitään, mikä ei välittömästi kiinnosta. Jokaisella on omat kuulokkeet ja omat viihdykkeet.

Varmaan ihan tarpeellinen niille, joita asia koskee. Vaikka saahan ne tiedot netistäkin helposti.

Niin saa - täältä - mutta ilmatieteenlaitoksen säätiedotteet ovat viranomaistiedotteita, jotka luetaan radiossa viidesti joka päivä huoltovarmuuden vuoksi päivittäin, vaikka radio muuten hiljenisi kokonaan, kuten kävi vuonna 1988 radio- ja televisiotoimittajien mentyä lakkoon.

Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita.
Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita 1988 lakon aikana Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita. Kuva: Kalevi Rytkölä/ Yle kuvapalvelu radion studio

Radion säätiedotuksia merenkulkijoille on luettu vuodesta 1926. Historiasta kiinnostuneille löytyy tietoa ja esimerkkejä eri vuosikymmeniltä tästä artikkelista. Sääasemien tekniikasta kiinnostuneiden kannattaa katsoa artikkelin loppupuolella oleva Prisma Studion insertti. Toimittaja pääsi huoltomiesten mukana seuraamaan Ahvenanmaalla sijaitsevan Nyhamnin rannikkosääasemalle, miten säätä mittaavat laitteet toimivat.

Sääasemat sijaitsevat hyvin erilaisilla paikoilla. Osa on pystytetty mantereelle, osa kaukaisille luodoille tai meren pohjaan kiinnitetyn pohjamajakan päälle.

Jussarö fyrudde.
Jussarö fyrudde. Kuva: Hans-Erik Nyman
Kullerstensväg som leder till Utö fyr.
Kullerstensväg som leder till Utö fyr. Kuva: Yle/Linus Hoffman Utö,Utön majakka,majakat,Cobblestone
Vaahtoava meri, kallioluotoja
Vaahtoava meri, kallioluotoja Kuva: YLE/Juha Laaksonen Utö,sää

Kaikki säätiedotusten kuuntelijat eivät kaipaa tietoa. Rannikkoasemien nimien, lämpötilan, tuulen suunnan ja voimakkuuden sekä näkyvyyden luennan voi kokea myös merkityksettömänä, mielihyvää tuottavana, turvallisena ja toistuvana meditaationa. Asemien nimet voivat toisaalta myös kiihottaa kuuntelijan mielikuvitusta, tai tuoda mieleen lämpimiä muistoja lapsuudesta.

Tarinat ovat viihdyttäviä, mutta slow-tv ja livekamerat linnunpesistä ja hyljekallioilta ovat osoittaneet, että ihminen nauttii myös maisemien ja luonnon katselusta. Merisään voisi päivittää tämän päivän tarpeisiin niin, että radion Sää rannikkoasemilla saisi verkkoon rinnalleen pidemmän kuvitetun version, josta voisi nähdä millaista kullakin sääasemalla on luettujen säätietojen aikana. Se kiinnostaisi kovasti kaltaistani merta rakastavaa ja sen äärelle alati kaipaavaa. Rannikkoasemien litanian salaperäiset nimet saisivat lopulta myös visuaalisen muodon. Olisi mahtavaa, että kuvituksen mukana pääsisi matkustamaan pitkin Suomen rannikkoa aina Kotkasta Kemiin, kaikkina vuodenaikoina!

En bild på ett blått hav, kobbar och skär och blå himmel.
En bild på ett blått hav, kobbar och skär och blå himmel. Kuva: Yle/ Erkki Suonio

Sääasemien nimet ovat myös erittäin kiinnostavia. Ne kertovat rannikon historiasta ja tärkeästä merkityksestä Suomelle. Aristoteleen kantapää kutsui Kotuksen nimistön erikoisasiantuntija Sirkka Paikkalan kertomaan, mitä sääasemien nimistä tiedetään. Ohjelman ensimmäisessä osassa matkataan Kotkan Haapasaaresta Ahvenanmaalle Kumlingeen.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri