Hyppää pääsisältöön

Nuoriso ei tiedä mikä on Sää rannikkoasemilla! - Pitäisikö?

märket
Märket on Suomen läntisin rannikkosääasema märket Kuva: Yle/Tina Caven Märket

Kotka Rankki: miinus viisi, pohjoisluode 5, selkeää 26. Mihin radiossa luettavaa Sää rannikkoasemilla -tiedotetta vielä tarvitaan?

Yritän selittää 18-vuotiaalle pojalleni, mikä on legendaarisena kokemuksena pitämäni Sää rannikkoasemilla. Se ei ole hänelle tuttu. Hän ei ole joutunut pakkokuuntelemaan radiota lapsuudessaan. Hänen elinaikanaan valinnanvaraa on älypuhelimien ja digitalisoitumisen ansiosta niin paljon, ettei tarvitse kuunnella mitään, mikä ei välittömästi kiinnosta. Jokaisella on omat kuulokkeet ja omat viihdykkeet.

Varmaan ihan tarpeellinen niille, joita asia koskee. Vaikka saahan ne tiedot netistäkin helposti.

Niin saa - täältä - mutta ilmatieteenlaitoksen säätiedotteet ovat viranomaistiedotteita, jotka luetaan radiossa viidesti joka päivä huoltovarmuuden vuoksi päivittäin, vaikka radio muuten hiljenisi kokonaan, kuten kävi vuonna 1988 radio- ja televisiotoimittajien mentyä lakkoon.

Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita.
Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita 1988 lakon aikana Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita. Kuva: Kalevi Rytkölä/ Yle kuvapalvelu radion studio

Radion säätiedotuksia merenkulkijoille on luettu vuodesta 1926. Historiasta kiinnostuneille löytyy tietoa ja esimerkkejä eri vuosikymmeniltä tästä artikkelista. Sääasemien tekniikasta kiinnostuneiden kannattaa katsoa artikkelin loppupuolella oleva Prisma Studion insertti. Toimittaja pääsi huoltomiesten mukana seuraamaan Ahvenanmaalla sijaitsevan Nyhamnin rannikkosääasemalle, miten säätä mittaavat laitteet toimivat.

Sääasemat sijaitsevat hyvin erilaisilla paikoilla. Osa on pystytetty mantereelle, osa kaukaisille luodoille tai meren pohjaan kiinnitetyn pohjamajakan päälle.

Jussarö fyrudde.
Jussarö fyrudde. Kuva: Hans-Erik Nyman
Kullerstensväg som leder till Utö fyr.
Kullerstensväg som leder till Utö fyr. Kuva: Yle/Linus Hoffman Utö,Utön majakka,majakat,Cobblestone
Vaahtoava meri, kallioluotoja
Vaahtoava meri, kallioluotoja Kuva: YLE/Juha Laaksonen Utö,sää

Kaikki säätiedotusten kuuntelijat eivät kaipaa tietoa. Rannikkoasemien nimien, lämpötilan, tuulen suunnan ja voimakkuuden sekä näkyvyyden luennan voi kokea myös merkityksettömänä, mielihyvää tuottavana, turvallisena ja toistuvana meditaationa. Asemien nimet voivat toisaalta myös kiihottaa kuuntelijan mielikuvitusta, tai tuoda mieleen lämpimiä muistoja lapsuudesta.

Tarinat ovat viihdyttäviä, mutta slow-tv ja livekamerat linnunpesistä ja hyljekallioilta ovat osoittaneet, että ihminen nauttii myös maisemien ja luonnon katselusta. Merisään voisi päivittää tämän päivän tarpeisiin niin, että radion Sää rannikkoasemilla saisi verkkoon rinnalleen pidemmän kuvitetun version, josta voisi nähdä millaista kullakin sääasemalla on luettujen säätietojen aikana. Se kiinnostaisi kovasti kaltaistani merta rakastavaa ja sen äärelle alati kaipaavaa. Rannikkoasemien litanian salaperäiset nimet saisivat lopulta myös visuaalisen muodon. Olisi mahtavaa, että kuvituksen mukana pääsisi matkustamaan pitkin Suomen rannikkoa aina Kotkasta Kemiin, kaikkina vuodenaikoina!

En bild på ett blått hav, kobbar och skär och blå himmel.
En bild på ett blått hav, kobbar och skär och blå himmel. Kuva: Yle/ Erkki Suonio

Sääasemien nimet ovat myös erittäin kiinnostavia. Ne kertovat rannikon historiasta ja tärkeästä merkityksestä Suomelle. Aristoteleen kantapää kutsui Kotuksen nimistön erikoisasiantuntija Sirkka Paikkalan kertomaan, mitä sääasemien nimistä tiedetään. Ohjelman ensimmäisessä osassa matkataan Kotkan Haapasaaresta Ahvenanmaalle Kumlingeen.

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.