Hyppää pääsisältöön

Nuoriso ei tiedä mikä on Sää rannikkoasemilla! - Pitäisikö?

märket
Märket on Suomen läntisin rannikkosääasema märket Kuva: Yle/Tina Caven Märket

Kotka Rankki: miinus viisi, pohjoisluode 5, selkeää 26. Mihin radiossa luettavaa Sää rannikkoasemilla -tiedotetta vielä tarvitaan?

Yritän selittää 18-vuotiaalle pojalleni, mikä on legendaarisena kokemuksena pitämäni Sää rannikkoasemilla. Se ei ole hänelle tuttu. Hän ei ole joutunut pakkokuuntelemaan radiota lapsuudessaan. Hänen elinaikanaan valinnanvaraa on älypuhelimien ja digitalisoitumisen ansiosta niin paljon, ettei tarvitse kuunnella mitään, mikä ei välittömästi kiinnosta. Jokaisella on omat kuulokkeet ja omat viihdykkeet.

Varmaan ihan tarpeellinen niille, joita asia koskee. Vaikka saahan ne tiedot netistäkin helposti.

Niin saa - täältä - mutta ilmatieteenlaitoksen säätiedotteet ovat viranomaistiedotteita, jotka luetaan radiossa viidesti joka päivä huoltovarmuuden vuoksi päivittäin, vaikka radio muuten hiljenisi kokonaan, kuten kävi vuonna 1988 radio- ja televisiotoimittajien mentyä lakkoon.

Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita.
Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita 1988 lakon aikana Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita. Kuva: Kalevi Rytkölä/ Yle kuvapalvelu radion studio

Radion säätiedotuksia merenkulkijoille on luettu vuodesta 1926. Historiasta kiinnostuneille löytyy tietoa ja esimerkkejä eri vuosikymmeniltä tästä artikkelista. Sääasemien tekniikasta kiinnostuneiden kannattaa katsoa artikkelin loppupuolella oleva Prisma Studion insertti. Toimittaja pääsi huoltomiesten mukana seuraamaan Ahvenanmaalla sijaitsevan Nyhamnin rannikkosääasemalle, miten säätä mittaavat laitteet toimivat.

Sääasemat sijaitsevat hyvin erilaisilla paikoilla. Osa on pystytetty mantereelle, osa kaukaisille luodoille tai meren pohjaan kiinnitetyn pohjamajakan päälle.

Jussarö fyrudde.
Jussarö fyrudde. Kuva: Hans-Erik Nyman
Kullerstensväg som leder till Utö fyr.
Kullerstensväg som leder till Utö fyr. Kuva: Yle/Linus Hoffman Utö,Utön majakka,majakat,Cobblestone
Vaahtoava meri, kallioluotoja
Vaahtoava meri, kallioluotoja Kuva: YLE/Juha Laaksonen Utö,sää

Kaikki säätiedotusten kuuntelijat eivät kaipaa tietoa. Rannikkoasemien nimien, lämpötilan, tuulen suunnan ja voimakkuuden sekä näkyvyyden luennan voi kokea myös merkityksettömänä, mielihyvää tuottavana, turvallisena ja toistuvana meditaationa. Asemien nimet voivat toisaalta myös kiihottaa kuuntelijan mielikuvitusta, tai tuoda mieleen lämpimiä muistoja lapsuudesta.

Tarinat ovat viihdyttäviä, mutta slow-tv ja livekamerat linnunpesistä ja hyljekallioilta ovat osoittaneet, että ihminen nauttii myös maisemien ja luonnon katselusta. Merisään voisi päivittää tämän päivän tarpeisiin niin, että radion Sää rannikkoasemilla saisi verkkoon rinnalleen pidemmän kuvitetun version, josta voisi nähdä millaista kullakin sääasemalla on luettujen säätietojen aikana. Se kiinnostaisi kovasti kaltaistani merta rakastavaa ja sen äärelle alati kaipaavaa. Rannikkoasemien litanian salaperäiset nimet saisivat lopulta myös visuaalisen muodon. Olisi mahtavaa, että kuvituksen mukana pääsisi matkustamaan pitkin Suomen rannikkoa aina Kotkasta Kemiin, kaikkina vuodenaikoina!

En bild på ett blått hav, kobbar och skär och blå himmel.
En bild på ett blått hav, kobbar och skär och blå himmel. Kuva: Yle/ Erkki Suonio

Sääasemien nimet ovat myös erittäin kiinnostavia. Ne kertovat rannikon historiasta ja tärkeästä merkityksestä Suomelle. Aristoteleen kantapää kutsui Kotuksen nimistön erikoisasiantuntija Sirkka Paikkalan kertomaan, mitä sääasemien nimistä tiedetään. Ohjelman ensimmäisessä osassa matkataan Kotkan Haapasaaresta Ahvenanmaalle Kumlingeen.

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri