Hyppää pääsisältöön

Virpi Hämeen-Anttila on löytänyt itsestään rohkeuden ja halun vaikuttaa

Virpi Hämeen-Anttila nauttii matkailusta
Virpi Hämeen-Anttila on Sri Lankassa katsomassa Buddha-patsaita. Virpi Hämeen-Anttila nauttii matkailusta Kuva: Virpi Hämeen-Anttila Virpi Hämeen-Anttila

Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila on kokenut elämänsä aikana monenlaista kasvutarinaa. Vaikenevasta ja ujosta tytöstä tuli sanojen käytön mestari. Itseään vihaavasta teinistä tuli ilon ja rakkauden puolestapuhuja. Erakkoelämää viettäneestä tutkijasta tuli esiintymiskykyinen ja sosiaalinen vaikuttaja. Pelokkaana hiirenä itseään pitäneestä tytöstä kasvoi rohkeasti Intian ihmispaljoudessa liikkuva nainen, joka ei myöskään pelkää enää vastoinkäymisiä vaan näkee ne eteensä tulleina ratkottavina haasteina.

Virpi Hämeen-Anttila on syntynyt Espoossa vuonna 1958. Lapsuutta varjosti aggressiivinen isä, joka kipuili käytöksellään omaa traumaattista lapsuuttaan. Kodissa oli ahdistava ilmapiiri. Muut perheenjäsenet reagoivat isän arvaamattomuuteen masentumalla ja pakenemalla omiin maailmoihinsa. Äiti hävisi poissaolevuuteen, veli kavereidensa keskuuteen ja Virpi kirjoihin, musiikkiin ja luontoon. Hän vietti pienestä pitäen paljon aikaa yksikseen metsissä ja niityillä. Siellä hän lauloi loputtomia lauluja, sepitti itselleen tarinoita ja lumoutui luonnon kauneudesta.

- Vaistosin, ettei minun kannattanut esittää laulujani muille. Minua olisi pidetty omituisena, ei luovana lapsena. Olinkin aika omituinen. Mutta minut tulkittiin usein väärin, koska olin kotona tottunut suojelemaan sisintäni toisilta. Puhuin vähän enkä näyttänyt koskaan tunteitani, vaikka minua olisi sattunut. Niinpä minua pidettiin tunteettomana. Ei kysytty, miksi olin sellainen, kertoo Virpi.

Suvussani on ollut monenlaisia vaikeita asioita, mutta vaikka ne olivat silmien edessä, niistä ei koskaan puhuttu.― Virpi Hämeen-Anttila

Koulun aloittaminen tuntui Virpistä ahdistavalta, koska hän koki sen vapauden menettämisenä. Enää ei voinut viettää päiviään yksin luonnossa eikä lukea omia kirjoja kaiket päivät. Koulussa käteen annettiin aapinen, vaikka Virpi oli lukenut siinä vaiheessa jo kolmisen vuotta aikuisten kirjoja.

Kipuja ja ahdistusta murrosiässä

Virpi muistaa ahdistuneensa lisää murrosiässä, kun keho alkoi muuttua. Hänellä oli synnynnäisesti hauras selkäranka, joka tuotti kovia kipuja luuston kasvaessa. Kipujen lisäksi murrosiän merkit aiheuttivat tuskaa: äkillinen kasvu naiseksi tuntui vievän viimeisenkin vapauden ja yksityisyyden. Syöminen helpotti sekä ruumiin että mielen vaivoja ja niinpä hän alkoi syödä, kunnes liikakiloista tuli uusi ongelma. Virpin mukaan hän olisi tarvinnut kipulääkkeitä selkävaivoihinsa ja psykiatria masennukseensa ja ahdistukseensa. Mutta ikävistä asioista ei perheessä puhuttu.

- Suvussani on ollut monenlaisia vaikeita asioita, mutta vaikka ne olivat silmien edessä, niistä ei koskaan puhuttu. Mutta ei se ollut mitenkään tavatonta. Vaikeneminen siitä mikä oli tuskallisinta oli ajan hengen mukaista.

Virpin olo alkoi helpottua, kun kasvu päättyi ja selkäkivut lievenivät. Hän päätti hankkiutua eroon ylimääräisistä kiloista ja koska ei tiennyt mitään laihdutuksesta, pudotti painonsa yhdessä rysäyksessä lähes puoleen.

- Olin syömällä hoitanut masennustani. Kun piti lopettaa tunnesyöminen, masennus iski täydellä teholla. Olin puoli vuotta kuin kasvi. Sitten räpistelin itseni mustasta kuilusta ylös ja päätin, etten enää koskaan joutuisi sinne. Nuoruuteni taistelin masennusta vastaan kaikin voimin. Nykyään mieleni on tasainen, mutta jos havaitsen, että alan liukua kohti kuilun suuta, otan heti kaikki keinot käyttööni. Ja ne ovat ne vanhat tutut: kirjat, musiikki, luonto, hän sanoo.

Olen aina halunnut kulkea omia teitäni ja sellaisia teitä, joissa on vähän ihmisiä.― Virpi Hämeen-Anttila

Elämässä kääntyi uusi onnellinen sivu, kun Virpi aloitti opiskelemisen Helsingin yliopistossa.

- Oli fantastista päästä omaan rauhaan, asumaan itsekseni. Lapsuuteni takia olen aina arvostanut omaa rauhaa.

Alun perin Virpi kiinnostui Etelä-Aasian tutkimuksesta sattumalta.

- Olen aina halunnut kulkea omia teitäni ja sellaisia teitä, joissa on vähän ihmisiä. Ja kun satuin löytämään sellaisen tutkimusalan, jossa on vähän tutkijoita, sellaisen kirjaston, jossa on vähän ihmisiä ja sellaisen aineen, joka on niin harvinainen, että useimmat eivät ole kuulleetkaan siitä, niin tiesin, että olen kotona. Onnellinen sattuma sinänsä, sillä muutoin en olisi tavannut tulevaa miestäni Jaakkoa, joka opiskeli myös harvinaista ainetta eli arabiaa. Tapasimme seminaarikirjastossa ja huomasimme, miten helppoa meidän oli keskustella. Oli ihanaa tavata joku, joka oli kiinnostunut samoista asioista kuin minä ja luki samanlaisia kirjoja kuin minä, Virpi myhäilee.

Rakkaus luo rakkautta.― Virpi Hämeen-Anttila

Rakkaus sai Virpin tajuamaan, ettei hänessä ole mitään vikaa.

- Rakkaus on sitä, että kun rakastaa yhtä ihmistä, alkaa rakastaa muitakin. Esimerkiksi en ennen oikeastaan pitänyt lapsista, mutta kun sain omia lapsia, aloin yhtäkkiä lepertelemään kaikille lapsille. Rakkaus luo rakkautta.

Virpi Hämeen-Anttila on opettanut Helsingin yliopistossa sanskritin kieltä ja Intian kirjallisuutta, historiaa ja filosofiaa. Hän tekee parhaillaan Helsingin yliopistoon väitöskirjaa vanhan intialaisen kertomakirjallisuuden teoriasta.

Matkailu toi rauhan ja paljasti rohkeuden

Lukuisat matkat Intiaan ovat olleet antoisia paitsi työn kannalta, myös henkilökohtaisen kasvun kannalta.

- Olen löytänyt Intiasta itsestäni uusia puolia. Olen luullut olevani pelokas, mutta matkoilla olenkin tajunnut olevani fyysisesti rohkea. On myös ihmeellistä, että erakkoelämää viettäneenä tunsinkin olevani Intian ihmispaljoudessa kuin kotonani. Ehkä siksi, että olen niin selvästi ei-intialaisen näköinen, saan olla ihan rauhassa siinä ihmispaljoudessa ulkopuolinen ja erilaisuuteni sallitaan siellä, hän iloitsee.

Olen tehnyt ison työn siinä, että en ole siirtänyt sukupolvien traumoja itsestäni jälkipolveeni.― Virpi Hämeen-Anttila

Vuonna 2003 Virpi Hämeen-Anttila julkaisi ensimmäisen romaaninsa, Suden vuoden. Tunne oli huumaava, kuin ensirakkaus. Virpin mukaan kirjat ovat kommunikaatiota ja hän, jolle lapsena ja nuorena kommunikointi tuntui vaikealta, olikin nyt kirjansa kanssa vuorovaikutuksessa ison yleisön kanssa. Hän, joka oli aina viihtynyt piilossa takarivissä, siirtyikin nyt eturiviin, puhumaan ja näkymään. Suden vuoden jälkeen häneltä on ilmestynyt lukuisa määrä romaaneja, viimeksi historiallista romaania ja dekkaria yhdistävä 1920-luvun Helsinkiin sijoittuva Karl Axel Björkin tutkimuksista kertova sarja.

- Elämäni on nyt hyvää ja tasapainoista. Sellaisena sen toivon jatkuvankin. Lapsuuden traumoista voi eheytyä. Olen tehnyt ison työn siinä, että en ole siirtänyt sukupolvien traumoja itsestäni jälkipolveeni. Mutta olen myös kiitollinen siitä, että olen saanut toteuttaa omia kykyjäni. Aikaisemmille sukuni ihmisille se ei ollut köyhyyden takia mahdollista. Tämä osoittaa hyvinvointiyhteiskunnan tärkeyden, toteaa Virpi tyytyväisenä.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Kirsimaria E.

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Kirsimaria E.

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.

  • Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

    Kansanmusiikin voimanainen palasi juurilleen.

    Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.

  • Keskustele rauhantyöstä

    Onko rauhanliikkeellä merkitystä?

    Mitä mieltä olet rauhanjärjestöistä: onko niiden työllä merkitystä? Mikä olisi vaikuttavinta rauhantyötä mielestäsi?

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.