Hyppää pääsisältöön

Virpi Hämeen-Anttila on löytänyt itsestään rohkeuden ja halun vaikuttaa

Virpi Hämeen-Anttila nauttii matkailusta
Virpi Hämeen-Anttila on Sri Lankassa katsomassa Buddha-patsaita. Virpi Hämeen-Anttila nauttii matkailusta Kuva: Virpi Hämeen-Anttila Virpi Hämeen-Anttila

Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila on kokenut elämänsä aikana monenlaista kasvutarinaa. Vaikenevasta ja ujosta tytöstä tuli sanojen käytön mestari. Itseään vihaavasta teinistä tuli ilon ja rakkauden puolestapuhuja. Erakkoelämää viettäneestä tutkijasta tuli esiintymiskykyinen ja sosiaalinen vaikuttaja. Pelokkaana hiirenä itseään pitäneestä tytöstä kasvoi rohkeasti Intian ihmispaljoudessa liikkuva nainen, joka ei myöskään pelkää enää vastoinkäymisiä vaan näkee ne eteensä tulleina ratkottavina haasteina.

Virpi Hämeen-Anttila on syntynyt Espoossa vuonna 1958. Lapsuutta varjosti aggressiivinen isä, joka kipuili käytöksellään omaa traumaattista lapsuuttaan. Kodissa oli ahdistava ilmapiiri. Muut perheenjäsenet reagoivat isän arvaamattomuuteen masentumalla ja pakenemalla omiin maailmoihinsa. Äiti hävisi poissaolevuuteen, veli kavereidensa keskuuteen ja Virpi kirjoihin, musiikkiin ja luontoon. Hän vietti pienestä pitäen paljon aikaa yksikseen metsissä ja niityillä. Siellä hän lauloi loputtomia lauluja, sepitti itselleen tarinoita ja lumoutui luonnon kauneudesta.

- Vaistosin, ettei minun kannattanut esittää laulujani muille. Minua olisi pidetty omituisena, ei luovana lapsena. Olinkin aika omituinen. Mutta minut tulkittiin usein väärin, koska olin kotona tottunut suojelemaan sisintäni toisilta. Puhuin vähän enkä näyttänyt koskaan tunteitani, vaikka minua olisi sattunut. Niinpä minua pidettiin tunteettomana. Ei kysytty, miksi olin sellainen, kertoo Virpi.

Suvussani on ollut monenlaisia vaikeita asioita, mutta vaikka ne olivat silmien edessä, niistä ei koskaan puhuttu.― Virpi Hämeen-Anttila

Koulun aloittaminen tuntui Virpistä ahdistavalta, koska hän koki sen vapauden menettämisenä. Enää ei voinut viettää päiviään yksin luonnossa eikä lukea omia kirjoja kaiket päivät. Koulussa käteen annettiin aapinen, vaikka Virpi oli lukenut siinä vaiheessa jo kolmisen vuotta aikuisten kirjoja.

Kipuja ja ahdistusta murrosiässä

Virpi muistaa ahdistuneensa lisää murrosiässä, kun keho alkoi muuttua. Hänellä oli synnynnäisesti hauras selkäranka, joka tuotti kovia kipuja luuston kasvaessa. Kipujen lisäksi murrosiän merkit aiheuttivat tuskaa: äkillinen kasvu naiseksi tuntui vievän viimeisenkin vapauden ja yksityisyyden. Syöminen helpotti sekä ruumiin että mielen vaivoja ja niinpä hän alkoi syödä, kunnes liikakiloista tuli uusi ongelma. Virpin mukaan hän olisi tarvinnut kipulääkkeitä selkävaivoihinsa ja psykiatria masennukseensa ja ahdistukseensa. Mutta ikävistä asioista ei perheessä puhuttu.

- Suvussani on ollut monenlaisia vaikeita asioita, mutta vaikka ne olivat silmien edessä, niistä ei koskaan puhuttu. Mutta ei se ollut mitenkään tavatonta. Vaikeneminen siitä mikä oli tuskallisinta oli ajan hengen mukaista.

Virpin olo alkoi helpottua, kun kasvu päättyi ja selkäkivut lievenivät. Hän päätti hankkiutua eroon ylimääräisistä kiloista ja koska ei tiennyt mitään laihdutuksesta, pudotti painonsa yhdessä rysäyksessä lähes puoleen.

- Olin syömällä hoitanut masennustani. Kun piti lopettaa tunnesyöminen, masennus iski täydellä teholla. Olin puoli vuotta kuin kasvi. Sitten räpistelin itseni mustasta kuilusta ylös ja päätin, etten enää koskaan joutuisi sinne. Nuoruuteni taistelin masennusta vastaan kaikin voimin. Nykyään mieleni on tasainen, mutta jos havaitsen, että alan liukua kohti kuilun suuta, otan heti kaikki keinot käyttööni. Ja ne ovat ne vanhat tutut: kirjat, musiikki, luonto, hän sanoo.

Olen aina halunnut kulkea omia teitäni ja sellaisia teitä, joissa on vähän ihmisiä.― Virpi Hämeen-Anttila

Elämässä kääntyi uusi onnellinen sivu, kun Virpi aloitti opiskelemisen Helsingin yliopistossa.

- Oli fantastista päästä omaan rauhaan, asumaan itsekseni. Lapsuuteni takia olen aina arvostanut omaa rauhaa.

Alun perin Virpi kiinnostui Etelä-Aasian tutkimuksesta sattumalta.

- Olen aina halunnut kulkea omia teitäni ja sellaisia teitä, joissa on vähän ihmisiä. Ja kun satuin löytämään sellaisen tutkimusalan, jossa on vähän tutkijoita, sellaisen kirjaston, jossa on vähän ihmisiä ja sellaisen aineen, joka on niin harvinainen, että useimmat eivät ole kuulleetkaan siitä, niin tiesin, että olen kotona. Onnellinen sattuma sinänsä, sillä muutoin en olisi tavannut tulevaa miestäni Jaakkoa, joka opiskeli myös harvinaista ainetta eli arabiaa. Tapasimme seminaarikirjastossa ja huomasimme, miten helppoa meidän oli keskustella. Oli ihanaa tavata joku, joka oli kiinnostunut samoista asioista kuin minä ja luki samanlaisia kirjoja kuin minä, Virpi myhäilee.

Rakkaus luo rakkautta.― Virpi Hämeen-Anttila

Rakkaus sai Virpin tajuamaan, ettei hänessä ole mitään vikaa.

- Rakkaus on sitä, että kun rakastaa yhtä ihmistä, alkaa rakastaa muitakin. Esimerkiksi en ennen oikeastaan pitänyt lapsista, mutta kun sain omia lapsia, aloin yhtäkkiä lepertelemään kaikille lapsille. Rakkaus luo rakkautta.

Virpi Hämeen-Anttila on opettanut Helsingin yliopistossa sanskritin kieltä ja Intian kirjallisuutta, historiaa ja filosofiaa. Hän tekee parhaillaan Helsingin yliopistoon väitöskirjaa vanhan intialaisen kertomakirjallisuuden teoriasta.

Matkailu toi rauhan ja paljasti rohkeuden

Lukuisat matkat Intiaan ovat olleet antoisia paitsi työn kannalta, myös henkilökohtaisen kasvun kannalta.

- Olen löytänyt Intiasta itsestäni uusia puolia. Olen luullut olevani pelokas, mutta matkoilla olenkin tajunnut olevani fyysisesti rohkea. On myös ihmeellistä, että erakkoelämää viettäneenä tunsinkin olevani Intian ihmispaljoudessa kuin kotonani. Ehkä siksi, että olen niin selvästi ei-intialaisen näköinen, saan olla ihan rauhassa siinä ihmispaljoudessa ulkopuolinen ja erilaisuuteni sallitaan siellä, hän iloitsee.

Olen tehnyt ison työn siinä, että en ole siirtänyt sukupolvien traumoja itsestäni jälkipolveeni.― Virpi Hämeen-Anttila

Vuonna 2003 Virpi Hämeen-Anttila julkaisi ensimmäisen romaaninsa, Suden vuoden. Tunne oli huumaava, kuin ensirakkaus. Virpin mukaan kirjat ovat kommunikaatiota ja hän, jolle lapsena ja nuorena kommunikointi tuntui vaikealta, olikin nyt kirjansa kanssa vuorovaikutuksessa ison yleisön kanssa. Hän, joka oli aina viihtynyt piilossa takarivissä, siirtyikin nyt eturiviin, puhumaan ja näkymään. Suden vuoden jälkeen häneltä on ilmestynyt lukuisa määrä romaaneja, viimeksi historiallista romaania ja dekkaria yhdistävä 1920-luvun Helsinkiin sijoittuva Karl Axel Björkin tutkimuksista kertova sarja.

- Elämäni on nyt hyvää ja tasapainoista. Sellaisena sen toivon jatkuvankin. Lapsuuden traumoista voi eheytyä. Olen tehnyt ison työn siinä, että en ole siirtänyt sukupolvien traumoja itsestäni jälkipolveeni. Mutta olen myös kiitollinen siitä, että olen saanut toteuttaa omia kykyjäni. Aikaisemmille sukuni ihmisille se ei ollut köyhyyden takia mahdollista. Tämä osoittaa hyvinvointiyhteiskunnan tärkeyden, toteaa Virpi tyytyväisenä.

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

  • Keskustele huipputuloisista!

    Se suurituloisin promille

    Millaista on kaikkein suurituloisten elämä Suomessa? Eniten tienaavan promillen sisällä erottuu kolme joukkoa: perijät, ammattijohtajat ja yrittäjät. Millaista heidän elämänsä on ja mitä he ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta? Kunniansa saavat kuulla niin poliitikot, media kuin koko hyvinvointivaltiokin.

  • Keskustele metsäpolitiikasta

    Mihin suuntaan metsiemme hoitoa pitäisi viedä?

    Miten Suomen metsiä pitäisi sekä hyödyntää taloudellisesti että pitää huolta hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta? Miten siis sekä säästää että syödä kakku?

  • Keskustele huvipuistoista!

    Huvittavaa bisnestä

    Mistä huvipuistojen tuotto syntyy, ja miten investoida niin, että yleisö tulee aina uudelleen ja uudelleen? Kun vielä on kesää jäljellä huvipuistotaloudesta kertovat Lasten päivän säätiön ja Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ja Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo. Puhelimen päähän saamme Sariolan kiertävän tivolin toimitusjohtajan Ville Sariolan.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.