Hyppää pääsisältöön

Aivotutkija Minna Huotilainen: Aivosi tietävät enemmän kuin sinä

nainen uppoutuneena ajatuksiinsa kädet ohimoilla
nainen uppoutuneena ajatuksiinsa kädet ohimoilla Kuva: Shutterstock prisma studio blogit

Ihmisen tietoisuus on herkkä häiriintymään. Siksi aivot suojelevat meitä viimeiseen asti kaikelta turhalta tiedolta. Aivosi siis tietävät enemmän kuin sinä, mutta ne ovat myös ennakkoluuloiset luonnostaan, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.

Istut kirjoittamassa. Kotona on rauhallista. Tuli rätisee uunissa ja tiskikone hurisee taustalla. Yhtäkkiä havahdut, sillä kuulet kissan naukaisevan ulkona: se pyytää sisään pakkasesta. Kirjoittaminen keskeytyy, kun nouset päästämään lemmikin sisälle. Mutta miksi kissan hiljainen naukaisu havahdutti sinut työstäsi, vaikka se oli paljon hiljaisempi kuin tulen tai tiskikoneen ääni?

Niin kauan kuin taustaäänet täyttävät aivojen laatimat ennusteet, ne pysyvät tietoisuutesi ulkopuolella.

Aivosi tietävät enemmän kuin sinä. Valtava määrä prosesseja käsittelee aivoissasi tietoa, jotta tietoisuutesi voisi rauhassa työskennellä kirjoittamisen parissa. Kuulojärjestelmä mallintaa tulen rätinästä äänen tulosuuntaa ja huomaa äänen piirteissä paljon ennakoitavuutta. Samanaikaisesti se pystyy mallintamaan tiskikoneen äänen.

Näiden mallien avulla äänet pysyvät tietoisuutesi ulkopuolella - niin kauan kuin ne täyttävät aivojen laatimat ennusteet. Sinä itse olet tietoisella tasolla näistä ennusteista autuaan tietämätön; kirjoitat vain kaikessa rauhassa.

Tiedät päästäneesi kissan ulos, ja aivoissasi on malli siitä, miltä kissan naukaisu kuulostaa ja kuinka hiljaa se kuuluu työpöytäsi luo. Tämän mallin avulla aivosi tiedostamattasi odottavat naukaisua. Tämä odottelu vahvistaa todennäköisyyttä sille, että naukaisu kuullaan.

Kaiken tämän työn aivosi tekevät tietämättäsi, tietoisuuden ulkopuolella, jotta kaikkein kallein eli tietoinen mieli saa olla rauhassa.

kissa
Aivoissasi on malli siitä, miltä kissan naukaisu ulkoa kuulostaa. Tämän mallin avulla aivosi tiedostamattasi odottavat naukaisua. kissa Kuva: Unsplash / Anton Darius Yle Tiede

Miltä tuoli tuntuu jalkojasi vasten, kun istut? Kuinka jännittyneet niskalihaksesi ovat juuri nyt? Minkä värinen pöydän pinta on? Kaikki tämä turha tieto suodatetaan sinulta pois, sillä muuten kokemuksesi maailmasta olisi täysin kaoottinen.

Ihminen, jonka tarkkaavuuden säätely ei toimi normaalisti, elää juuri tällaisen kaaoksen vallassa. Kun ikkunan ohi lentää lintu, hänen tietoisuutensa lennähtää linnun perään ulos huoneesta. Tekeminen keskeytyy. T-paidan pesulappu häiritsee häntä niin paljon, ettei hän voi keskittyä kirjoittamiseen. Hetken aikaa hän vaikuttaa keskittyneeltä, tosin jalka vipattaa kiivaaseen tahtiin ja toinen käsi räplää paidan helmaa. Sitten hän jo ponnahtaakin tuolistaan pystyyn. Hänelle tuli kiire hoitamaan erästä mieleen tullutta asiaa. Tällainen tarkkaavaisuuden säätely on ihmiselle itselleen todella rasittavaa ja turhauttavaa, sillä kaaos haittaa tietoisen mielen työskentelyä.

Ennakkoluuloiset aivojen osat muistuttavat apinan, kissan tai koiran aivojen vastaavia osia.

Kaaoksen tunteen estäminen perustuu jatkuvaan mallinnukseen. Aivot ovat ennakkoluuloiset luonnostaan. Esitietoiset prosessit tekevät aivoihin malleja, ne oppivat yleisiä kaavoja ja ennakoivat maailmaa sinua varten niiden avulla.

Jos olet tottunut siihen, että punajuurta käytetään aina suolaisessa ruuassa, aivot käyttävät tätä ennakkoluuloa tiedon tilalla esitietoisella tasolla. Kun joku puhuu punajuuriruuasta, oletat kuulleesi, että puheena oli suolainen ruoka, vaikkei kukaan ole asiaa maininnut. Oho, se olikin makea punajuurikakku! Hämmästyminen antaa sinulle mahdollisuuden korjata ennakkoluulosi. Korjausliike on välttämätöntä älykkyydelle - muutoinhan olemme ikuisesti yksinkertaisten mallien vankeja.

nainen uppoutuneena ajatuksiinsa kädet ohimoilla
nainen uppoutuneena ajatuksiinsa kädet ohimoilla Kuva: Shutterstock prisma studio blogit

Ennakkoluuloiset, yksinkertaisia malleja rakentavat aivojen osat muistuttavat ihmisen aivoissa apinan, kissan tai koiran aivojen vastaavia osia. Mallit ovat hyödyllisiä ja näppäriä: ainakin blondivitsit menisivät pilalle, jos emme olettaisi kaikkien blondien olevan vähän tyhmiä.

Mallit eivät kuitenkaan ole syvällisen inhimillisen viisauden ytimessä. Inhimillisimmät aivojen osat löytyvät etuotsalohkon alueilta. Ne ovat vastuussa viisaudesta, siis siitä, että emme ikuisesti usko kerran syntyneitä ennakko-oletuksia ja malleja, vaan olemme valmiita muokkaamaan ajatusmallejamme saamamme uuden tiedon perusteella.

Kun hämmästyt, tiedät ennakko-oletuksesi olleen väärä. Ota tilanteesta vaarin ja ole fiksumpi kuin aivosi!

Meille tutkijat käytämme luokitteluja paljon. Kun opiskelijoiden kokemaa stressiä tutkittiin Suomessa, tutkimuksen tuloksena opiskelijat pystyttiin luokittelemaan neljään ryhmään: innostuneet, stressaantuneet, kyyniset ja uupuneet.

Sanomattakin on selvää, ettei kukaan opiskelija ole ryhmänsä prototyyppi, vaan jokainen tutkimukseen osallistunut on yksilö, joka eroaa kaikista muista suomalaisista opiskelijoista monin tavoin. Luokittelut, ryhmittelyt ja mallit ovat kuitenkin hyödyllisiä, sillä niiden avulla tutkijat voivat kuvata yleisiä ilmiöitä ja nähdä asioiden välisiä yhteyksiä - kunhan muistamme, ettemme mielessämme lukittaudu luokitteluun yhdenkään ihmisen kohdalla.

Kun hämmästyt, tiedät ennakko-oletuksesi olleen väärä. Ota tilanteesta vaarin ja korjaa yksinkertaisempien aivojen osien malli - ole fiksumpi kuin aivosi. Olet onnistunut hankkimaan uutta tietoa: ota se käyttöön. Sitä on viisaus.

aivotutkija Minna Huotilainen
Aivotutkija Minna Huotilainen aivotutkija Minna Huotilainen Kuva: Otavamedia/Kari Hautala Yle Tiede,Minna Huotilainen

Kirjoittaja: Minna Huotilainen

Aivotutkija Minna Huotilainen tietää, että aivot ovat koetuksella nykyisessä työelämässä. Siksi hän käy työpaikoilla luennoimassa ja on kirjoittanut kirjoja siitä, mitä aivot tarvitsevat toimiakseen hyvin. Minna rummuttaa myös musiikin harrastamisen merkityksestä aivoille ja soittaa itse pianoa bändikoulussa.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Tule mukaan kokeilemaan Ylen tiedekirjettä!

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

  • Koira kesytti ihmisen – ja kesyttää yhä

    Koira on monen paras ystävä, mutta kumpi kesytti kumman?

    Emme enää näe ihmisen ja koiran yhteistä kehitystaivalta pelkästään niin, että ihminen kesytti sudesta itselleen koiran. Voimme nähdä sen myös niin, että koira kehitti ihmisestä itselleen hyvän kumppanin, ja kehittää yhä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.

  • Amputoitu raaja voi aiheuttaa jopa aavekrampin - Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä

    Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä.

    Ihmisen tuntoaisti on aika uskomaton! Jos henkilö menettää raajansa, kehon osat jatkavat olemassaoloaan aivoissa. Monet kokevat voivansa amputaation jälkeen heilutella olemattomia varpaitaan tai avata kätensä ja niissä voi esiintyä aavesärkyä tai kramppeja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan. Kolmivuotias poikani kiipesi illalla syliini halaamaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Tiede

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kukkuuko lapsesi lomalla yömyöhään? Tässä aivotutkijan 5 vinkkiä parempaan uneen

    Oppiminen, mielenterveys ja innostuminen vaativat unta.

    Vuoden valoisin aika ja loma - mikä ihana syy kukkua yömyöhään! Mutta erityisesti lasten unta kannattaa vaalia, sillä puolet oppimisesta tapahtuu nukkuessa. Unta tarvitaan myös hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen ja uudesta innostumiseen, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. Kouluvuosi on saatu taas päätökseen ja lapset ja nuoret kirmaavat kesälaitumilla.