Hyppää pääsisältöön

Kärpän lentomatka ja taistelevat ilvekset – lumijäljet kertovat monta tarinaa

Myyrän taistelujäljet lumella.
Myyrän tarinan loppu... Myyrän taistelujäljet lumella. Kuva: Urpo Minkkinen lumi,lumijäljet,Luonto-Suomi.

Hämmästyttäviä tarinoita, huikeita havaintoja! Lemmenleikkejä, helminauhoja, huuhkajan höyhen hangella... Luonto-Suomen lähetyksessä kuultiin lumijälkitarinoita ja pohdittiin kuvia. Hienot hiihtokelit suorastaan kutsuvat seuraamaan jälkiä!

Lumijälkiretkellä kuulijoiden kanssa olivat asiantuntijat Marcus Wikman ja Riku Lumiaro.

Hanget kutsuvat jäljille

Marcus Wikman seuraa mieluiten jälkiä silloin, kun on vähän nuoskalunta ja kaikki yksityiskohdat piirtyvät hienosti. Syvään ja pehmeään lumeen jää pelkkä kuoppa.

– Ohut nuoskalumi tarkoittaa marraskuuta, jolloin tulee aikaisin pimeää ja sataa jopa vettä päälle, Riku Lumiaro vastaa ja kertoo seuraavansa lumijälkiä joka päivä.

– Auringon lämmittämä hanki hämää myös, esimerkiksi metsäjäniksen jälkiä voi helposti luulla ahman jäljiksi, koska jäljen koko saattaa melkein tuplaantua.

– Minä tykkään helmi-maaliskuusta ja toisesta lumipyryn jälkeisestä päivästä, kun jälkiä pääsee seuraamaan hiihtämällä, Riku kertoo. Jos jälkien päälle ehtii sataa muutama sentti lunta, niin niitä on äärimmäisen vaikea tunnistaa.

Ilves mättäällä ja puhelimesta loppui akku

"Katsoin, että isot koirantassun jäljet, mutta huomasin sitten, että ihmisen jälkiä ei näkynyt missään. ja siellä istui ilves mättäällä pää kallellaan ja tarkkaili meitä. Anteeksi vaan, herra Ilves, me tästä poistummekin...Kuvaa en saanut, kun puhelimesta loppui akku."

– Juuri näin, Riku Lumiaro toteaa. Ilvekset istuvat usein talojen lähellä tai teiden varsilla ja tarkkailevat ympäristöään.

– Ilveksen jälki on helppo tunnistaa hyvillä lumilla, Marcus Wikman selvittää. Pehmeällä lumella se on usein pelkkä kuoppa, jota ei erota helposti suden jäljestä.

– Syvällä lumella ilveksen jalat taas harottavat enemmän kuin sudella, Lumiaro jatkaa. Itse katson aina, että laahaako se eli onko eläimen käpälän jäljessä eteenpäin vievä viiva.

– Sudella laahaamisjälkeä ei näy, mutta jos näet laahaamista, niin kyseessä on ilves.

Lumijäljet hangella.
Susi vai ilves? Lumijäljet hangella. Kuva: Ulla-Maija Määttä lumijäljet,Luonto-Suomi.
Lumijäljet hangella.
Lumijäljet hangella. Kuva: Ulla-Maija Määttä lumijäljet,Luonto-Suomi.

Entä milloin ilveksen jäljessä on kynnen jäljet?

– Jäällä ja hankikannolla, kun ilves ottaa tukea kynsillään, Wikman toteaa. Ilveksen tassunjälki on myös epäsymmetrinen. Ja sitten iIlves kävelee, mutta susi ravaa, vaikka jäljet ovat aikalailla samanlaiset.

– Pehmeällä alustalla susi laukkaa kylki menosuuntaan, jolloin tulee aina 2-2-2 –jälki, kun susi astuu etu- ja takatassun aina samaan reikään. Näin se säästää energiaa.

Syvässä lumessa voi olla kulkenut vaikka kymmenen suden lauma, mutta niistä näkyy vain yhdet jäljet.

Mummun rukkasen kokoiset jäljet

Ilveksen jälki ja rukkanen
Ilveksen jälki ja rukkanen Kuva: Usi Riikonen lumijäljet,Luonto-Suomi.

"Lumessa oli tosi isot jäljet, mummun rukkasen kokoiset. Ne meni saareen ja saaresta pois. Täällä on kyllä ulvonut aika paljon susia. Jäljet olivat yhdessä linjassa ja aika pitkät välit. Arvelen, että se oli susi, joka oli jotakin jahdannut. Olen nähnyt jäniksen, pupujen ja oravan jälkiä."

Kuusivuotias Emil arvelee nähneensä suden jäljet Tuupovaaran Pirttijärvellä, lähellä Venäjän rajaa. Studiossa mietitään pitkään ja päädytään siihen, että kyseessä on sittenkin ehkä ilves.

– Kuvasta näkyy, että kyseessä on painava eläin, joka on mennyt hankikannosta läpi. Pikkusen näkyy myös laahausjälkiä, jäljet harittavat hiukan – siksi ilves.

Hieno havis!

Kyllä poromies tietää

Martti Lapista esittää asiantuntijoille hankalan kysymyksen: "Miksi laumasta yhdellä eläimellä näkyy lumessa kynnen jäljet, mutta muilla ei?

Martti joutuu vastaamaan kysymykseen itse, sillä poromies tietää, että jos kynnen jäljet näkyvät, niin kyseessä on pentuja odottava naaras.

Studiosta lisätään, että eläimen jäljistä voi myös nähdä, koska se on havainnut saaliin, sillä sen liikkumisintensiteetti muuttuu. Esimerkiksi, pehmeässä lumessa susi saattaa yllättää nukkuvan poron.

– Eläimet myös seuraavat saaliseläinten jälkiä. Esimerkiksi ahmat seuraavat usein susien jälkiä.

Huuhkaja raateli jäniksen

Jäniksen ja huuhkajan taistelupaikka.
Jäniksen ja huuhkajan taistelupaikka. Kuva: Kari Honkanen lumijäljet,Luonto-Suomi.
Jäljet hangessa.
Jäljet hangessa. Kuva: Kari Honkanen lumijäljet,Luonto-Suomi.

"Kuvassa on jäniksen tekemän uran molemmin puolin siiven jäljet. Samana yönä, kun huuhkaja oli jäniksen napannut, se oli poistanut jänikseltä pään. Nostin jäniksen katajan oksanhaaraan, ettei meidän koirat pääse siihen käsiksi. Vuorokauden kuluttua kun kävin katsomassa tilannetta, oli jänikseltä viety etujalat. Tänä päivänä jäniksen ruho on vielä paikoillaan."

Ihmeen kaunis helminauha

"Hangella kulki pitkän matkaa kaksi symmetristä, kuin kynällä pistettyä jälkeä."

Risto Sysmästä ihasteli hangelle ilmestynyttä kaunista helminauhaa. Studiosta todetaan, että jäljet kuulostavat lumikolta. Mutta kun selviää, että jälkien välimatka on vain muutaman sentin, niin vastaus on päästäinen.

– Jos hännän jälkiä näkyy, niin kyseessä on metsähiiri, Lumiaro lisää.

Kärpän lentomatka

"Jäljistä päätellen näytti siltä, että koppelo oli kävellyt tienpenkalla ja kärppä oli hyökännyt sen niskaan. Molemmat olivat sitten pudonneet ojaan. Paikalla oli siiven jälkiä, höyheniä ja sitten oli lentoonlähtö jäljet. Näytti siltä, että koppelo oli lähtenyt lentoon kärppä kyydissä, koska missään ympäristössä ei näkynyt kärpän jälkiä."

Tarmo Joensuusta arvelee kärpän hyökänneen koppelon kimppuun – ja kuinkas sitten kävikään? Tarina ei kerro miten lopuksi kävi – oliko kärppä tippunut kyydistä vai oliko koppelolle käynyt huonosti? Kärppä ei nimittäin ole mikään ihan mitätön poika

– Kärppä on niin kova peto, että pystyy tappamaan esimerkiksi kaniinin, joka on sitä monta kertaa isompi, Riku Lumiaro toteaa. Kärppä ei päästä irti edes ilmassa ja tämä on näätäeläimille hyvin tyypillistä. Todennäköisesti se on roikkunut niin kauan mukana, että ne ovat molemmat pudonneet alas.

Lumijälkiä hangella.
Teeri vai metso? Lumijälkiä hangella. Kuva: Pirjo Musto lumijäljet,Luonto-Suomi.
Lumijäljet hangella.
Lumijäljet hangella. Kuva: Pirjo Musto lumijäljet

Lumikko häärää lumen päällä ja alla

"Lumikko oli saalistanut myyrän talon viereen ja kun tilannetta lähdetään kuvaamaan niin lumikko kurkkii kauempaa, että mitäs on meneillään... Myyrä oli jo viety piiloon." kertoo Pyry Hämeenkyröstä.

– Lumikon jäljet ovat kaksi pientä jälkeä vierekkäin, noin sentin mittaisia, Marcus Wikman kertoo. Lumikko liikkuu hypellen ja pehmeässä lumessa sen joka toinen hyppy on lyhyt ja joka toinen pitkä.

– Lumikko häärää edestakaisin lumenpäällä, mutta liikkuu myös aika paljon lumen alla myyrien käytävissä, Lumiaro jatkaa. Siksi sen häntä on valkoinen ja lyhyt. Kärpällä puolestaan on musta hännänpää.

– Kumpaakin saalistaa lapinpöllö, huuhkaja ja viirupöllö huonona myyrävuotena. Kärppä hämää saalistajiaan hännänpäällään.

Taistelevat ilvekset vai lemmenleikkejä?

"Ensin ajattelin, että siinä on poro tapettu, mutta aloin sitten tutkimaan jälkiä ja karvoja niin ei, nehän olivat ilveksen jälkiä. Kovasti siinä oli vedelty pitkin hangen pintaa ja temmelletty, oli myös laahausjälkiä ja verta. Kaksi eläintä selkeästi siinä oli ottanut yhteen, toinen oli tullut idästä ja toinen etelästä. Minusta ne saattoivat olla sellaisia ”hääkisailuja”, koska se oli maaliskuun loppua. Se oli sellainen ainakin 30 neliön alue, missä ne olivat temmeltäneet."

Oiva Inarista kohtasi erämaassa melkoisen temmellyskentän.

– Hieno tarina! Voi myös olla, että siinä on kaksi ilvesurosta kohdannut, sillä siitä tulee kova matsi, Riku Lumiaro toteaa.

Myös eläinten jätöksistä voi päätellä kaikenlaista

"Mikähän eläin tässä on touhunnut?" pohti Aino.

Lumijäljet hangella.
Lumijäljet hangella. Kuva: Aino lumijäljet,Luonto-Suomi.
Eläimen jätökset lumella
Eläimen jätökset lumella Kuva: Aino lumijäljet,Luonto-Suomi.

Eläinten jäljistä voi päätellä myös muuta niiden elämään liittyvää. Esimerkiksi rusakkojen kiiman voi nyt nähdä jäljistä.

– Uros jäljittää naarasta sen jälkien perusteella, Riku kertoo. Maaliskuussa alkaa myös suden ja ketun kiima. Jos suden pissassa näkyy verta, niin se on tulossa kiimaan.

Päin puuta – hulluntuuria vai vauhkoontumista?

"Jokunen vuosi sitten näin jäniksen jäljet, jotka menivät todella vauhdikkaasti ja näyttivät pakojäljiltä. Sitten tuli siiven jälkiä molemmille puolille. Arvelin, että siinä on huuhkaja laskeutunut jäniksen selkään ja rusakko oli juossut isoa kuusen runkoa päin. Siinä kohtaa huuhkaja oli sitten pudonnut kyydistä. Vähän pidemmällä näkyi, että huuhkaja oli uudestaan rusakon niskassa. Rusakko meni taas puuta päin ja siinä kohtaa oli myös huuhkajan höyhen. Menin myöhemmin paikalle missä rusakko oli ja se lähti minua karkuun. Ei ollut ehtinyt ilmeisesti haavoittua huuhkajan käsittelyssä."

Pauli Sastamalasta arvelee saalistajaa huuhkajaksi, koska metsä oli tiheä ja paikalta löytyi huuhkajan pehmeä höyhen.

– Jännittävä tarina! Rusakko on kyllä huuhkajallekin melko iso saalis, Marcus toteaa.

– Oliko se varmasti huuhkaja? pohtii Riku. Minulle tulee mieleen maakotka.

– Maakotka pystyy lentämään yllättävän tiheässä metsässä ja saalistamaan esimerkiksi metsoja, Riku selvittää. Olen kerran nähnyt kuinka maakotka on juossut metsojen perässä hangella. Se kyllä hävisi juoksun.

– Hyvinkin saattaa olla niin, että rusakko on tiennyt miten karistaa saalistajan niskastaan, Riku jatkaa.

– Maakotka melkein kyllä pysäyttäisi jäniksen siihen, Marcus lisää.

Lumijäljet ovat yleensä nisäkkäiden tai lintujen jälkiä, niin myös tässä lähetyksessä. Riku kertoo, että eksoottisimmat hänen tunnistamansa lumijäljet ovat mäyrän jäljet. Myös Marcus on etsinyt pitkään mäyrän jälkiä. Etsintä jatkuu yhä...

Lumijälki-illan toimittajina olivat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

KUUNTELE RADIO-OHJELMA:

LISÄÄ AIHEESTA:
Testaa, miten hyvin tunnistat eläinten jäljet?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto