Hyppää pääsisältöön

Flinkkilä & Tastula: Mitä menestys on?

Mitä menestys on? Toimittaja Anne Flinkkilän vieraina kasvatustieteen professori Satu Uusiautti ja elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen.
Toimittaja Anne Flinkkilän vieraina kasvatustieteen professori Satu Uusiautti ja elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen. Mitä menestys on? Toimittaja Anne Flinkkilän vieraina kasvatustieteen professori Satu Uusiautti ja elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen. Yle TV1,Anne Flinkkilä (Yle),Juho Kuosmanen,Satu Uusiautti

”Onnistumisen pakko lukitsee helposti mielen ja usein se on tuntunut ihan fyysisenä kipuna, oksettaa ja mahassa viiltää.” Näin kuvailee onnistumisen ja menestymisen paineita elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen, palkittu ja menestynyt.

Elokuva-alalla on usein yhtä hyvä kuin viimeisin työnsä. Epäonnistuminen muistetaan helpommin kuin onnistuminen.

Juho Kuosmanen kohtaa Flinkkilä & Tastula-ohjelmassa kasvatuspsykologian professori Satu Uusiauttin, joka on erikoistunut kasvatuspsykologiaan. Hän on myös tutkija, joka on monella mittarilla menestyjä itsekin.

Mitä menestys oikein on? Kapea käsitys on se, että se on rahaa ja mainetta, mutta Satu ja Juho ovat sitä mieltä, että vastaus on paljon syvemmällä.

”Sitä paitsi, jos olisi koolla joku niin sanottu nuorten menestyjien kokous, niin jättäisin väliin”, Juho sanoo.

Ammatinvalinta kauhistutti vanhempia

Satua ja Juhoa yhdistää samanlainen tausta, molemmat ovat työläiskotien kasvatteja ja Satu on sukunsa ensimmäinen yliopistosta valmistunut. Juho sanoo, että oma ammatinvalinta oli vanhemmille kauhistus. ”Elokuvaohjaaja, mitä sellainen oikein tekee? Onneksi sisaruksilla on oikeat ammatit”, Juho nauraa.

Rovaniemeltä kotoisin oleva Satu sanoo olleensa ujo, mutta silti topakka tyttö, joka pantiin kouluun jo kuusivuotiaana. Opettajan epäili Sadun pärjäämistä, mutta tyttö todisti epäilijät vääräksi. Päästötodistuksen keskiarvo oli yli yhdeksän, ja sijamuotoja rakastava tyttö haaveili äidinkielenopettajan ammatista.

Satu sanoo, että sai kodin perintönä ahkeruuden ja työn teon arvostamisen. Isä toimi talonmiehenä ja äiti oli perushoitaja. Satu muistelee, että molemmat olivat hyvin sitoutuneita työhönsä, nauttivat ja olivat hyviä töissään.

Menestys, sisäinen tunne

Lieneekö Sadulle sitten kodista kasvanut ajatus toisenlaisista menestymisen mittareista kuin rahasta ja maineesta?

Satu haastatteli väitöstutkimuksessaan pitkän rivin Vuoden työntekijöitä, mukana oli pappia, siivoojaa, taiteilijaa, johtajaa, toimittajakin. Ihmiset yllättivät, sillä kaikki papista siivoojaan, johtajasta taksikuskiin puhuivat menestyksestä samalla tavalla.

Menestys on sisäinen tunne omasta osaamisesta. Sitä eivät määrittele ulkoiset tekijät, muiden odotukset, mittarit, ei palkka eikä muiden arvostus. Kun saa toteuttaa omia vahvuuksiaan, oma osaamistaan, on onnistunut ja menestynyt.

Onko sittenkin lahjaton?

Juho Kuosmanen tietää, mistä Satu puhuu. Juho oli jo opiskelijana palkittu elokuvantekijä ja arjen sankareiden kuvaajasta povattiin uutta Kaurismäkeä. Ei siis isompia paineita.

Juho oli lunastanut opiskelijatyöllään paikan Cannesin kuuluisille elokuvajuhlille, muta uutta tarinaa ei tuntunut löytyvän. Nyt on tilaisuus, olisi pakko menestyä, tehdä elämänsä elokuva. Mutta mistä? Silloin alkoi se vatsan vihlonta ja jonkinlainen pelko siitä, että paljastuu. Että onko kuitenkin lahjaton?

Paineita, mutta ei paniikkia

Peliin puuttui ehkä sattuma, ehkä kohtalo. Juho törmäsi nyrkkeilijälegenda Olli Mäen tarinaan. Olli hävisi tärkeän ammattilaisottelunsa, mutta oli mennyt samana päivänä kihloihin. Niinpä siitä tuli elämän onnellisin päivä.

Juho kertoo, että Ollin ajatukset voitoista ja tappioista tekivät vaikutuksen ja Juho löysi tarinansa, mutta myös jonkinlaisen rauhan. Syntyi elokuva Hymyilevä Mies, joka voitti toissa keväänä Cannesin elokuvajuhlien toisen pääpalkinnon.

Mutta hävisivätkö paineet, Juho? No eivät, mutta nyt ei ole enää paniikkia.

Mielen suuri voima

Entä menestyksen hinta? Satu menetti yllättäen isänsä kymmenen vuotta sitten, keskellä oman menestysvuotensa. Silloin pohditutti paljon ajatus siitä, mitä kaikkea työlle pitää uhrata ja missä se raja menee. Onko työ ainoa asia, joka tekee meistä hyviä ihmisiä? Vastauksia ei tullut, mutta pohdinta jatkuu.

Juhon mielestä keskiössä on käsitys siitä, kenen odotusten mukana elämäänsä elää. Tunne siitä, että pettää muiden odotukset voi olla musertava. Juholla on usein mielessä hiihtäjä Mika Myllylän traaginen kohtalo. Kaikki menestys menetti ehkä myös hänen omissa silmissään merkityksensä dopingskandaalien ja mitalien menetyksen myötä.

Jos ei ole muuta kuin muiden odotukset, sukellus pimeyteen voi olla syvä.

Millaisessa liitossa menestyminen, onnistuminen ja onnellisuus ovat keskenään?

Satu sanoo, että hyvän tekeminen muille lisää onnellisuutta. Mielen voima on suuri ja onnellisuus voi olla kaiken toiminnan sivutuote, ei lopputulema. Kun tekee hyvää ja ajattelee hyvää, usein seuraukset ovat myös ainakin kohtuullisia, jolleivät peräti erinomaisia.

Flinkkilä & Tastula: Oletko menestynyt kuten toivoit?

  • Flinkkilä & Tastula: Oikeuspsykologi ja psykiatri perustivat duon: musiikki läpäisee mielen suojamuurit

    Oikeuspsykologin ja psykiatrin musiikilliset iltamat.

    Oli huhtikuinen ilta, kun kaikki muuttui. Oikeuspsykologi Julia Korkmanin äiti oli sairastanut syöpää, ja oli tullut aika sanoa hyvästit. Tuosta viimeisestä illasta syntyi myöhemmin Julian veljen käsissä kaunis laulu, jonka keskeinen sanoma on toivossa. Kun Julia laulaa Då vi ses igen eli Kun kohtaamme jälleen, kuulija liikuttuu, ehkä itkee, ehkä muistaa omia rakkaitaan. Siinä on musiikin suuri voima: se avaa mielen, se läpäisee meidän älylliset suojamuurimme.

  • Flinkkilä & Tastula: Matkaan tarvitaan suuret korvat ja pieni suu, vaihtokalsarit, valokuva kotoa, mutta sädekehä jääköön hyllylle

    Anne Flinkkilän vieraille kriisialueet ovat tuttuja.

    Mitä pitää ottaa mukaan, kun lähtee maailman kriisipesäkkeisiin avustustöihin? Puhtaat kalsarit, rulla vessapaperia, ja sitä paitsi, pitää olla suuret silmät ja pieni suu. Näin sanoo ensihoitolääkäri Teuvo Määttä, jolle ovat tuttuja niin Kamputsean kansanmurhan jaloista paenneet ihmiset, Kenian pakolaisleirit, ihmiskilpenä olo Irakissa, Pakistanin maanjäristysten uhrien auttaminen. Kotiasiat pitää olla kunnossa, omia tai muiden ongelmia ei voi lähteä pakoon, sanoo Teuvo. Vaikka moni niin tekeekin, hän on vuosien varrella huomannut.

  • Flinkkilä & Tastula: Miksi raiskaus on ollut Suomessa vähätelty rikos?

    Keskustelu seksuaalirikoksista kuohuttaa tunteita.

    Viime viikkoina Suomessa on puhuttu raiskauksista enemmän kuin ehkä koskaan. Rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen muistuttaa, että naisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden historia on Suomessa yllättävän lyhyt. Maarit Tastulan ohjelmassa aihetta kommentoi myös liikkeenjohdon konsultti, yrittäjä Rajkumar Sabanadesan, joka on johtanut useita turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia.

  • Flinkkilä & Tastula: Pakopaikka, musta peitto, perjantai-illan paras kaveri - riippuvuuden monet kasvot

    Oma tila, oma vapaus? Milloin riippuvuudesta tulee ongelma?

    Pakko saada draamaa, kirjoitti toimittaja, tietokirjailija Ani Kellomäki blogissaan ja räjäytti lukijapankin. Juuri tuolta minustakin tuntuu, hänelle kerrottiin kerta toisensa jälkeen. Ani oli kertonut omasta lapsuudestaan kosteassa perheessä, siitä, miten arvaamattomuudesta tuli normi. Aikuisiällä hän hakeutui tilanteisiin, jotka herättivät suuria tunteita. Katastrofi oli parempi kuin sen odottelu.