Hyppää pääsisältöön

Kun home asettui taloksi: käsikirjoitus

MOT:n ohjelmien käsikirjoituksiin liitettävä logokuva.
MOT:n ohjelmien käsikirjoituksiin liitettävä logokuva. Kuva: Yle, Camilla Arjasmaa MOT

Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö: ”Kyllä tämän perheen kohtelu niin, niin on ollut ihan todella luokatonta ja epäoikeudenmukaista.”

Tämä ohjelma kertoo siitä, miten osaava perhe voi joutua keskelle terveyspainajaista – ja vieläpä maksumieheksi – täysin ilman omaa syytään. Eikä kukaan riennä apuun.

Toimialajohtaja Timo Erkkilä, VRJ Rakennus: ”Ei oo tommosta kyllä tullut koskaan vastaan. Että kyllä se jäi itellekin varmasti ikuisesti mieleen.”

Markku Hämäläinen on uusmaalainen yrittäjä toisessa polvessa. Hän on pyörittänyt yhden miehen yritystään parikymmentä vuotta.

Markku Hämäläinen: ”Tuli vaan joskus mieleen, että pitää tämmönen kone rakentaa - ja sitten jostain vanhoista romuista rakensin tämmösen pienen koneen. Et siitä se lähti – siis ihan omasta mielenkiinnosta.”

Hämäläisen yritys huoltaa, korjaa ja rakentaa tietotekniikalla ohjattavia cnc - työstökoneita.

Hämäläinen: ”Sanotaan, et koneet voi mennä puusepänteollisuuteen tai sitten muovialan firmoille. Tai metallikonepajoille. Ja sit menee myös kouluille. Mm. Aalto-yliopistoonkin on mennyt yks kone.”

Pikku hiljaa yritys kasvoi ja sen tuotantotilat kävivät ahtaiksi. Itäisellä Uudellamaalla oli myytävänä vuonna 1962 rakennettu kyläkoulu. Sen omisti Pukkilan kunta.

Luonnonkauniilla paikalla sijainneet kiinteistöt vaikuttivat passeleilta niin Hämäläisestä kuin hänen avopuolisostaankin.

Katariina Sipponen: ”Tommosen sopivan, kohtuullisen matkan päästä löydettiin tilat, niin sitten ajateltiin, että no ehkä se on sitten tässä ja kannattaa mennä.”

Keskellä uusmaalaista maaseutuidylliä oli määrä yhdistää perhe-elämä ja yrittäminen.

Sipponen: ”Tälleen aateltiin, että okei – lapsilla on siinä sitten tilaa myöskin ja ne voi pyöriä ees sun taas ja isäkin pystyy niitä katteleen.”

Kaupat tehtiin marraskuussa 2010. Koulurakennuksen lisäksi kauppaan kuului pihapiirissä sijaitseva paritalo. Kauppahinta oli 140 000 euroa.

Katariina Sipponen ja Markku Hämäläinen muuttivat Vantaalta Pukkilaan elokuussa 2011. Uuden kodin saivat myös perheen lapset Elias ja Eevi.

Sipponen: ”Varsinkin siinä vaiheessa, kun puoliso sai siellä firman pyörimään, niin tota sitten tuntui, että nyt tässä rupeaa asiat sujumaan.”

Sipposen ja Hämäläisen hyvin alkanut asettautuminen uuteen ympäristöön koki ensimmäisen kolauksen, kun perheen pojalle Eliakselle ilmaantui epämääräisiä oireita.

Sipponen: ”Imusolmukkeet oli koko ajan turvoksissa. Että se niitä ihmetteli, että mikä patti täällä on. Sitten tota sit sillä oli semmosia… se oli kanssa outoa, että sillä oli niin kun rintakipuja.”

Aiemmin Elias Hämäläinen oli ollut täysin terve poika. Turvonneiden imusolmukkeiden ja sydänoireiden lisäksi oireita ilmaantui jos jonkinlaisia. ((RUUTUUN: väsymys, kurkkukipu, poskiontelotulehdus, verenvuoto ikenissä, päänsärky, muistihäiriöt, huonovointisuus, vatsakivut, suolisto-oireet, ripuli, nuha, ihon punoitus, kuumeilu, näköhäiriöt, nivel- ja lihaskivut, huimaus, silmien vuotaminen, korvakivut, ihon kutina, äänen käheys ja silmätulehdukset.))

Sipponen: ”Kun lääkärille mentiin, niin kokeiltiin gluteenitonta ruokavaliota ja maidotonta – ja onko stressi vai mikä. Ei näkynyt missään, että mikä sillä pojalla on.”

Elias oireili, kun hän oli kotona. Sukulaisten luona Vantaalla oireet hävisivät. Poika joutui olemaan paljon poissa koulusta ja mm. jalkapallotreenit piti lopettaa kokonaan. Oireet viittasivat homealtistukseen. Samantyyppisiä oireita alkoi ilmaantua myös perheen tyttärelle Eeville.

Sipponen: ”Eevi oli jo monella tapaa ollut kipeä, mutta sitten siinä vaiheessa mä yhtäkkiä havahduin, kun se sanoi… rupesi sanomaan, että rintaan sattuu. Silloin muistin, että se oli ihan sama – Eliaksella oli siinä vaiheessa se sama.”

Eeville tuli erityisen kivuliaita iho-oireita. Tyttöä vaivasivat myös kovat nivelkivut.

Sipponen: ”Että niin kun jalka petti alta ja siihen sattui. Itki, että mä en pysty liikkumaan.”

Elias oleskeli pidennettyjä viikonloppuja Vantaalla isän iäkkäiden vanhempien luona. Hämäläinen kuljetti poikaansa ees taas Pukkilan ja Vantaan väliä.

Hämäläinen: ”En mä ole pystynyt vuosiin keskittymään kunnolla töihin. Tossa on mennyt aikaa sitten kaikkeen muuhun, kun lapset on olleet kipeenä.”

Hämäläinen: ”Että meni varmaan vuosia, että täysin tervettä viikkoa ei ollut ollenkaan.”

Eliaksella diagnosoitiin home- ja kosteusvauriosairaus sekä siihen liittyvä monikemikaaliyliherkkyys. Lääkärinlausuntojen mukaan poika tarvitsi nopeasti uuden kodin.

Lastenhuoneen yhteydessä olevan komeron katossa oli jotain, joka alkoi askarruttaa Sipposta ja Hämäläistä.

Hämäläinen: ”Siinä oli joku pieni halkeama siinä kattolevyssä. Mä ajattelin, että voisiko siellä olla jotain. Otin sen kattolevyn auki ja…”

Sipponen: ”Siellä olikin täysin palaneet, mustuneet ja hiiltyneet rakenteet. Ja silloin me, että vitsit: täällähän on ollut tulipalo.”

Hämäläinen: ”Lastenhuoneen vieressä oli semmonen pienempi huone, niin siellä oli kanssa niin kun kaikki kattorakenteet hiiltyneet. Eli ne oli lähinnä sitten peitelty – laitettu vaan uutta päälle, jotta kaikki näyttäis sitten hienolta.”

Pukkilan kunta ei ollut kertonut tulipalosta ennen kaupantekoa. Siitä ei myöskään ollut mainintaa kiinteistöstä laaditussa kuntotarkastusraportissa. Sipposen ja Hämäläisen mukaan Pukkilan kunnanisät kiistivät tienneensä mitään koko tulipalosta.

Sipponen: ”Totta kai vedellähän se on siihen aikaan sammutettu, kun se on 90-luvun alussa ollut. Silloin me tajuttiin, että täytyy olla jotain – että ilmeisesti home- ja mitä lie ongelmaa.”

Kun lastenhuone oli saatu tutkittua sekä remontoitua ja kun kaiken piti olla jälleen kunnossa, ei perheen lasten oirehtiminen talttunutkaan – pikemmin kävi päinvastoin.

Pariskunnan kotia tutkittiin ja remontoitiin tämän jälkeen yhteensä kymmenillä tuhansilla euroilla, jotta oireilun aiheuttajan mittakaava paljastuisi. Remonttien yhteydessä kävi ilmi, että myös paritalon sisätiloissa oli aikoinaan ollut tulipalo.

Pukkilan kunta rahoitti lastenhuoneessa tehtyjä tutkimuksia. Tämän jälkeen kunta ei Sipposen ja Hämäläisen mukaan osallistunut enää selvitysten tai remontoinnin kustannuksiin.

Sipponen: ”Sanottiin, että korjatkaa itse ja dokumentoikaa – ja sitten laskua kunnalle ja katsotaan, että mitä siitä sitten korvataan.”

Hämäläinen: ”Vuosien varrella, mitä siellä asuttiin, niin noin 84 000 euroa meni noihin remontteihin. Ja siinä on aika nuukasti laskettu toi oman työn osuus.”

Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen: ”Tästä opitaan vain se, että myyjään ei voi luottaa. Vaikka se olisi kuntatoimija tai valtio tai mikä tahansa myyjä, niin ei voi yhtään luottaa. Kaikki myyjät on niin kuin käytettyjen autojen kauppiaita – jos rumasti sanotaan.”

Timo Airaksinen on eläkkeellä oleva Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori. Hän on erikoistunut moraalikysymyksiin ja etiikkaan.

Airaksinen: ”Pitää olla oma luottomies tai – nainen, joka lukee tilannetta kuin piru raamattua ja tarttuu kaikkein pienimpäänkin ja kaivaa kolot sinne, minne pitää kaivaa.”

Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomessa altistuu vuosittain kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille 600 000- 800 000 kansalaista. Sisäilmasairastuneiden määristä ei Suomessa ole koottu virallisia tilastoja.

MOT:lle luovutetuista sähköpostiviesteistä käy ilmi, että yrittäjäperhe viestitti ongelmistaan useasti Pukkilan kuntapäättäjille. Sekä kunnanvaltuustoa että -hallitusta informoitiin perheen tukalasta tilanteesta.

Seuraava Kanteleen koulun kauppaan liittyvä takaisku tuli Hämäläisen tietoon sattumalta puutyökerhossa, jossa hänellä ja Eliaksella oli tapana käydä harrastamassa.

Kuva/Hämäläinen: ”Siellä oli kerhon vetäjä, joka oli kunnan entinen huoltomies. Hän tiesi kertoa, että siellä oli ollut 90-luvulla keittiön lattian alla, siellä toja -levykerroksessa putkivuoto.”

Putkivuodosta ja sen aiheuttamasta vesivahingosta ei löydy mainintaa Kanteleen koulun kuntotarkastusraporteista. Kuten tulipalonkin yhteydessä Pukkilan kunta kiisti tienneensä asiasta mitään.

Hämäläinen: ”Se oli ihmeellistä, että ei missään kuntoraportissa ollut tästä, koska siis kunnan toimesta ja kunnan miehet oli kuitenkin korjannut nää viat. Tai siis korjattu ja korjattu, mutta oli ne jotenkuten siis korjattu ja sitten loput peitelty.”

Eduskunnan sisäilmaryhmän pj, kansanedustaja Satu Hassi (vihr.): ”Tämän perheen, joka on ostanut vanhan koulun, jossa sitten osa perheenjäsenistä on sairastunut, niin kohtalo on kamala.”

Kansanedustaja Satu Hassi johtaa vuosi sitten keväällä perustettua eduskunnan sisäilmaryhmää. Tapaukseen tutustuneen Hassin mukaan vaikuttaa ilmeiseltä, että Kanteleen koulun myynyt Pukkilan kunta tiesi rakennusten ongelmista, mutta salasi ne.

Hassi: ”No kunnassa väkisinkin jonkun on täytynyt olla tietoinen. Se, että onko sen myyntipäätöksen tehneet ja juridisesti pöytään nuijineet ihmiset tienneet sillä hetkellä, niin se on sit eri juttu, mutta takuulla siellä kunnassa on ollut ihmisiä, jotka tietää. Et tässä on varmasti ongelmaa tiedonkulussa siellä kunnan sisällä.”

Airaksinen: ”Kun ruvetaan kaupoille, niin pitäisi tietää, mitä myy. Eikä siihen voi vedota, että ei tiennyt. Sinänsä aika hauska tilanne, että mitä huolimattomampi on, niin sitä vähemmän tietää ja sitä vähemmän on vastuussa, niinkö? Ei, vaan pitää tietää.”

Sipponen: ”Ne kielsivät kaiken. Että kunta ei ole millään tavalla korvausvelvollinen, mutta imagosyistä he tarjoavat meille pienen pläntin siitä savimaata. Siinä tontillahan ei ollut enää rakennusoikeutta – että rakennusoikeus oli käytetty näissä rakennuksissa.”

Hämäläinen: ”Meidän oli sitten pakko ruveta vaatimaan asianajajan kanssa, että me edes jotain apua saatais kunnalta.”

Sipponen: ”Siis todellakin: jos ei olisi ollut sitä oikeusturvavakuutusta ja puolison firman tuloja, niin siellä me oltais – törötettäis teltassa savisella maalla vissiin.”

Rämö: ”Onhan koko lailla iso juttu. Ja tämän perheen kannalta niin tämä on ollut heille varmaan katastrofaalinen tätä tilanne taistella kuntaa vastaan yksinään tässä tilanteessa.”

Rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö luotsaa Asumisterveysliittoa, joka neuvoo ja opastaa kansalaisia asumisterveyteen liittyvissä asioissa ja ongelmissa. Järjestön laskelmien mukaan 300-400 suomalaisperhettä tipahtaa vuosittain homeloukkuun. .

Rämö: ”Siellähän oli tullut yllätyksenä erilaista rakennusvirhettä. Sitten oli ollut käyttövirheitä ja sitten käytön aikana tapahtuneita vahinkoja – kuten tulipaloa ja vesivahinkoa. Ja nämä kaikki olisi pitänyt varmasti olla selvitettynä hyvissä ajoin etukäteen, ennen kuin tätä olisi yksittäiselle perheelle lähdetty edes myymään. Ja viimeistään siinä olisi pitänyt kertoa näistä tulipaloista ja vesivahingoista, joista on varmasti täytynyt olla tieto, kun tätä kauppaa sitten… kaupasta on sitten neuvoteltu.”

Markku Hämäläinen on pitänyt kirjaa Kanteleen rakennuksia tarkastaneista asiantuntijoista. Paikalla on käynyt useampia kertoja 2 konsulttifirmaa, kunnaninsinööri, kunnan terveystarkastaja, kunnanjohtaja sekä kaksi homekoiraa.

Lisäksi kesällä 2016 kiinteistöt tutki isäntäväen toimeksiannosta rakentamisen asiantuntijaorganisaatio VRJ Group Oy.

Erkkilä: ”Siellä oli kaksoislaatta-alapohjaa ja kondenssivesiongelmaa julkisivussa ja, ja… tai sokkelissa. Ja sitten oli vesivuotoja vesijohdoissa ja lämpöjohdoissa. Ja tämmösiä sitten niin kun toistuvia tota rakenneriskejä oli, oli sekä koulukiinteistössä että tässä asuinkiinteistössä – molemmissa.”

Erkkilä: ”Sokkelitilassa niitä oli. Ja sit oli alapohjatilassa. Ja tosiaan eri… erilaisia homekasvustoja ja mikrobikasvustoja ja tuota, tosiaan niitä pahimpia - pahimman laatusia vielä. Että tuota terveydelle todella haitallisia.”

VRJ Oy:n laatiman asiantuntijalausunnon mukaan kiinteistöissä olleiden tulipalojen laajuus oli ollut varsin suuri ja sammutusvedet olivat kastelleet ja vaurioittaneet seinä- ja alapohjarakenteita. Lausunnossa todetaan, että palovahingot on aikoinaan korjattu hyvän rakennustavan vastaisesti ja törkeän huolimattomasti. Vaurioituneita rakennusosia ei oltu vaihdettu, vaan pikemminkin tarkoituksella piilotettu.

Erkkilä: ”Sen katselmuksen jälkeen me kyllä todettiin Markulle, että tuota meidän mielipide on, että kannattaa muuttaa kaikki pois tästä saman tien tästä kiinteistöstä. Että kyllä se oli niin, niin tota hälyttävä tilanne.”

Erkkilä: ”Meilläkin ihan niin kun silmät kostu oikeastaan siinä, kun mietittiin sitä, että niin kun koko perheen se terveystilanne, että miten paha se oli siinä vaiheessa. Ja, ja tuota taloustilanne.”

Erkkilä: ”Mekin Teuvon kanssa päätettiin, että se apu, mitä me pystytään tekemään heidän avukseen, niin me tehdään se kyllä täysin ilmaiseksi. Että kaikki lausunnot ja meidän katselmukset ja apu sitten tota… heidän asiointi niin kun Pukkilan kunnan kanssa, niin siitä ei velotettu sitten yhtään mitään.”

Lukuisat Kanteleen koululla tehdyt selvitykset ja tutkimukset eivät Pukkilan kunnalle riittäneet, vaan se päätti vielä kerran tutkituttaa paikan kokonaan uudella rakennusasiantuntijalla. Tuolloin selvisi tulipalon ja putkivuodon jälkeen kolmaskin kiinteistöjen kuntoon liittyvä merkittävä puute: pohjabetoni puuttui osasta koulurakennusta kokonaan.

Helposti homehtuva toja -levy oli osittain suoraan soran päällä. Levy sisältää puukuitua ja on siksi erityisen herkkä homehtumaan saadessaan kosteutta.

Airaksinen: ”Jos siellä on palojälkiä peitelty ja sammutusvedet on valunu rakenteisiin ja muuta, niin onhan se lähes koomista luettavaa se materiaali – ellei se olisi niin traagista.”

Sipponen: ”Totta kai, jos vanhaa rakennusta lähtee ostamaan, niin kyllähän mekin oltiin varauduttu, että kyllähän sieltä ylläreitä voi tulla, mutta ei tämmöstä voitu kuvitellakaan.”

Airaksinen: ”Jos kuntotarkastaja lyö leiman vaan, että kunnossa on ja kerää rahat ja poistuu toiseen työpaikkaan, niin mikä sen kuntotarkastajan vastuu on? Se mua tässä myöskin ihmetyttää, että mistä asiakas saa semmosia lausuntoja, joihin hän voisi luottaa.”

Hassi: ”Kyllä siis on tosi vaikeeta käsittää, et miksi tämmönen on mahdollista. Tässä tulee mieleen, että eduskuntahan viime kaudella hyväksyi semmosen laajan mietinnön siitä, että mitä kaikkee näiden ns. hometalojen suhteen pitäis tehdä. Ja yksi oli se, että kuntotarkastajille pitäisi saada viralliset pätevyysvaatimukset.”

Rämö: ”Rahahan tässä vaikuttaa. Koska eihän tää ilmanen missään tapauksessa tämä kiinteistö ollut. Että sillä oli ihan kunnon hintalappu.”

Pukkilan kunta lähti viime kesänä profiloitumaan sisäilmasairaiden ystäväksi, kun kuntaan ryhdyttiin rakentamaan Suomen ensimmäistä terveellisen asumisen aluetta.

Rahoitusvaikeudet ovat haitanneet hankkeen etenemistä. Sisäilmakylän on toivottu kasvattavan asukas- ja palvelupulasta kärsivän Pukkilan vetovoimaa.

Airaksinen: ”En tiedä, itkisikö vai nauraisiko tässä kohtaa. Brändätään sisäilma-asioihin ja sitten myydään huonoa sisäilmaa.”

Tehdyissä selvityksissä Kanteleen koululta löytyi lukuisia terveydelle erittäin vaarallisia homeita, bakteereja sekä sädesieniä. Stachybotrys – niminen home on allergisoiva ja toksiineja (Toksiinit = myrkkyjä) tuottava mikrobi. Sitä löytyi mm. Sipposen ja Hämäläisen olohuoneesta satakertainen määrä suosituksiin nähden. Toinen merkittävä löydös oli Chaetomium, joka myös on toksiineja tuottava home. Sen pitoisuudet ylittivät paikoin kuusisataa-kertaisesti suositukset.

Rämö: ”Siellä oli terveysperusteisesti vaikuttavia mikrobeja ollut hirvittävän suuret määrät. Ja se, mihin itse kiinnitin huomiota, oli Stachybotrus atran valtava määrä – ja sen esiintyminen tämmösessä asunnossa, jossa ei pitäisi ihmisten asua.”

Homeoireilun vuoksi perhe joutui vuoden 2015 marraskuussa muuttamaan Kanteleen koulun pihapiirissä olevaan paritaloon. Eliaksen olo ei kohentunut ja hänen oli pakko muuttaa pysyvästi isovanhempien luo Vantaalle. Seuraavan vuoden syksyllä muu perhe seurasi perässä. Vantaalta vuokrattu uusi koti helpotti huomattavasti perheen elämää, kun lasten oireilu alkoi pikku hiljaa laantua.

Kanteleen koulun homeongelmat ovat tulleet Sipposelle ja Hämäläiselle kalliiksi. Tutkimus- ja remontointikuluihin on pariskunnan asianajajan laskelmien mukaan uponnut toinen mokoma mitä asunnosta aikoinaan maksettiin.

Sipponen: ”Kaiken maailman selvitykset kunnalle, niin tota kyllähän ne on vieny ihan tajuttomasti aikaa ja energiaa, että jos niitä rupeaa laskeskeleen.”

Rämö: ”Suomessa täytyy niin kun osoittaa ihmisten, että onko siinä rakennuksessa vika. Onko se vika sen kaltainen, että siitä aiheutuu sisäilman pilaantumista ja sen pilaantumisen kautta ihmiset saavat oireita. Heidän täytyy niin kun pystyä toteennäyttämään tämä ketju. Ja se on tavattoman rankkaa. Kovin monella ei ole taloudellisia eikä henkisiä resursseja käydä tätä tietä.”

Sipponen ja Hämäläinen vaativat Pukkilan kunnalta asuntokaupan purkua sekä kauppahinnan palautusta korkoineen. Lisäksi he vaativat korvauksia entisellä koululla tehdyistä mittavista korjaustöistä sekä hinnanalennusta. Oikeuteen asti he eivät halunneet kiistaa viedä.

Hämäläinen: ”Meidän olisi pitänyt saada lisää vielä jotain todistajanlausuntoja. Siinä olisi kerta kaikkiaan rahat loppuneet.”

Kaikki Kanteleen koululla ja sen pihapiirissä tehdyt selvitykset osoittivat samaan suuntaan: kiinteistöt olivat pahasti homeen runtelemia ja asumiskelvottomia. Pukkilan kunta alkoikin vähitellen taipua ajatukseen kaupan purkamisesta.

Airaksinen: ”Mua ihmetyttää se, etteikö myyjä olisi vastuussa tavaran kunnosta, ellei hän ole ilmoittanut, että on huonokuntoinen, homehtunut, väärin rakennettu talo myytävänä. Jos mun ruokakauppani myy pilaantunutta lihaa tai pilaantunutta jauhelihaa, niin kyllä se on vastuussa siitä jauhelihasta, koska ei ostaja ole mikään jauhelihaekspertti siinä vaiheessa, kun hän sitä pakettia kantaa.”

Pukkilan kunnanvaltuusto hyväksyi 5. kesäkuuta 2017 kiinteistökaupan purkamisen. Kauppahinta 140 000 euroa palautettiin ostajille. Vahingonkorvauksia ei pariskunnalle maksettu.

Sipponen: ”Kulut oli kasvaneet niin suuriksi, että meillähän ei ollut enää siinä vaiheessa mitään muuta vaihtoehtoa kuin suostua siihen kaupan purkuun tolla kauppahinnalla.”

MOT pyysi haastattelua Pukkilan kuntapäättäjiltä - turhaan. Kunnanjohtajan sähköpostiviestissä todetaan, että asia on kunnan osalta kaupan purkamisen myötä loppuun käsitelty.

LUKIJA: ”Pukkilan kunta on tehnyt asiassa sovinnollisen ratkaisun. Ratkaisun jälkeen kunta ei enää käsittele, eikä kommentoi asiaa millään tavoin.”

MOT:tä ei myöskään päästetty kuvaamaan Kanteleen koulun sisätiloihin.

Sipposelta ja Hämäläiseltä meni koti, meni rahat ja meni lasten terveys – hyvä, ettei mennyt vielä firmakin.

Sipponen: ”No se oli tosi lähellä. Se oli tosi pienestä kiinni. Kenen talous ja budjetti kestää tämmöstä?”

Airaksinen: ”Siis se karmeus tässä on juuri se, että se on toisaalta ilman omaa syytä, koska ajateltiin, että voidaan luottaa, mutta se oli kuitenkin omaa syytä, koska ehkä ei olisi pitänyt luottaa.

Hassi: ”Näyttää ilmeiseltä, että ihmisten oikeusturva silloin, kun he ovat ostaneet talon tai ylipäänsä kodin, jossa on sisäilmaongelmia kosteusvaurion tai muun syyn takia, niin heidän oikeusturvansa ei ole läheskään riittävä.”

Airaksinen: ”Kypsän kapitalismin olemukseen kuuluu voiton maksimointi melkein keinolla kuin keinolla. Kunta säästää rahaa keinolla kun keinolla. Rakennusliike yrittää tienata keinolla kun keinolla. Autoliike yrittää tienata keinolla kun keinolla. Siinä sitten asiakas on oman luottamuksensa ja pettymyksen niin kuin harmaalla alueella koko ajan. Onhan se pelottavaa.”

Sipponen: ”Jos ajattelee peruskotitalouksia, joille sattuu tämmöinen homekatastrofi, niin olisi hyvä, että saisi jotain lainaa tai tukea. Eihän se ole kenenkään etu, että ihmiset joutuu niin hirmuiseen ahdinkoon.”

Hämäläinen: ”Tässä on ollut niin hirveästi sotkua, että tässä on oikeastaan pakko vaan edelleen niin kun ajatella tätä elämää eteenpäin. Että miten tässä niin kuin saadaan asiat kuntoon.”