Hyppää pääsisältöön

Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

Selän vaivoja tutkitaan.
Selän vaivoja tutkitaan. Kuva: Wavebreak Media Manipulaatiohoito,selkäkipu,selkävaivat

Selkäpotilas jää kipunsa kanssa helposti yksin. Lääkäriltä saa särkylääkkeitä ja fysioterapeutilta jumppaohjeita, mutta muu hoito on järjestettävä ja maksettava kokonaan itse. Apua etsiessään törmää nimikeviidakkoon, josta olisi osattava valita se oikea hoito. Soitanko osteopaatille, naprapaatille, kiropraktikolle vai jollekin muulle?

Tuki- ja liikuntaelinten vaivoja hoitavat mm. fysioterapeutit, naprapaatit, osteopaatit ja kiropraktikot. Kaikki neljä ovat Valviran hyväksymiä hoitomuotoja, toisin kuin esimerkiksi kalevalainen jäsenkorjaus. Osa lääkärikunnasta suhtautuu kuitenkin kaikkiin manuaalisiin hoitoihin epäillen, ja siksi jopa pääsy fysioterapiaan vaihtelee. Osteopaatin, naprapaatin ja kiropraktikon hoitoihin lääkäreiltä ei saa lainkaan lähetettä, eikä siten myöskään Kela-korvausta.

Fysioterapeutin hoito on usein ohjaavaa, kuntouttavaa hoitoa, jota tarvitaan leikkausten jälkeen, mutta ei rajoitu pelkästää siihen. Hoitoihin sisältyy myös paljon manuaaliterapiaa. Osalla osteopaateista ja naprapaateista on alunperin fysioterapeutin koulutus, joten sitä kautta myös laajempi manuaaliterapeuttinen osaaminen on saatu Kela-korvausten piiriin.

Entä liittyykö manuaalisiin hoitomuotoihin riskejä? Miksi lääkärit eivät ainakaan virallisesti saa suositella niitä potilaille?

Kysyin osteopaatti Jerry Ketolalta ja Antti Kanervalta, naprapaatti Anu Korvelta ja Vesa Niemelältä, sekä kiropraktikko Max Wikströmiltä, mitkä asiat heitä yhdistävät, mitkä erottavat.

Mies pitää käsillään kipeää selkäänsä kesken juoksulenkin.
Mies pitää käsillään kipeää selkäänsä kesken juoksulenkin. Kuva: TB studio selkäkipu,selkävammat,juoksulajit

Mitä yhteistä eri hoitomuodoilla on?

Kaikki korostavat, että on kuunneltava tarkkaan, mitä potilas kertoo vaivastaan. Lääkäreillä ei läheskään aina ole tähän aikaa, mutta manipulaatioterapeutit haluavat ensikäynnillä kuulla mahdollisimman paljon. Koska vastaanottoajat ovat lähes tunnin mittaisia, keskustelulle on aikaa.

Toinen hoitomuotoja yhdistävä tekijä ovat käden taidot. Hoitojen keskeisenä osana ovat lihasten ja nivelten liikkuvuutta lisäävät käsittelyt.

Naprapaatti ja osteopaatti hoitavat potilaita pitkälti samoilla menetelmillä. Niitä voivat olla pehmytkudoskäsittely, hieronta, lihaskalvojen käsittely, nivelten manipulaatio ja mobilisaatio, venyttely ja harjoitteet. Pitkittyneestä kivusta kärsiviä selkäpotilaita pyritään auttamaan lisäämään heidän ymmärrystään selkäkivun biopsykososiaalisesta luonteesta Uusimman tutkimuksen mukaan unettomuus, stressi ja negatiiviset asenteet voivat ylläpitää selkäkipua.

Naprapaatti Vesa Niemelän mukaan koko manuaaliterapiakentän ydinajatus on selvittää, minkälaisia toiminnallisia löydöksiä potilaalla on, mikä niiden yhteys on oireisiin ja voitaisiinko niihin vaikuttaa manuaalisilla hoidoilla.

Vastaanotolle tullaan tyypillisesti omatoimisesti, ilman lähetettä. Osteopaateilla, naprapaateilla ja kiropraktioilla on nykyisin suoravastaanotto-osaamista, eli he pystyvät päättelemään potilaan oireista ja neurologisesta statuksesta, onko tämän syytä mennä lääkäriin. Magneetti- tai röntgenkuvat eivät ole vastaanotolle tultaessa välttämättömät, mutta ne kannattaa ottaa mukaan, jos potilaalla sellaiset on. Manuaaliterapeutit eivät myöskään voi lähettää potilaita eteenpäin kuvannettaviksi.

Selän magneettikuva.
Selän magneettikuva. Kuva: Yle selkä,Magneettikuvaus

Läheskään aina potilaalle ei riitä yksi hoitokerta, joten naprapaatin, osteopaatin tai kiropraktikon vastaanotolle tullaan todennäköisesti useamman kerran. Hoitokerran hintahaarukka on 60 - 85 euron välillä, joten pidemmälle hoidolle kertyy hintaa.

Yhteyksiä löytyy myös kaikkien kolmen hoitomuodon historiasta. Karkeasti voisi sanoa, että niillä on yhteinen juuri 1800-luvun lopun amerikkalaisessa vaihtoehtoisessa lääketieteessä. Silloista lääkäriä Andrew Taylor Stilliä kauhistutti tilanne, jossa monet lääketieteelliset hoidot olivat potilaille pikemminkin haitaksi kuin hyödyksi. Niinpä he lähtivät kehittämään lääkkeetöntä hoitoa ja joka sisältäisi tuki- ja liikuntaelinten manipulaation. Näistä ajatuksista kehittyi ensiksi osteopatia, sen jälkeen kiropraktinen manipulaatio ja viimeisenä naprapatia.

Nainen venyttelee selkää tietokoneen äärellä.
Nainen venyttelee selkää tietokoneen äärellä. Kuva: fizkes selkäkipu,venyttely

Hoitomuodot eroavat toisistaan enemmän teoriassa kuin käytännössä

Kaikki haastatellut myöntävät, että erojen löytäminen on vaikeaa, sillä yhdistäviä tekijöitä on paljon enemmän kuin erottavia. Erityisesti osteopaattien ja naprapaattien koulutusta ja osaamista pidetään hyvin samanlaisena. Eroja onkin haettava hoitojen reuna-alueilta ja hoitofilosofiasta.

Osteopatia

– Osteopatian hoitoideologia on ehkä holistisempi, se käsittelee ihmistä kokonaisuutena, miettii Jerry Ketola. Kivun alkuperää voidaan lähteä hakemaan kauempaa kuin itse kipupaikasta. Ketola kertoo, että osteopatiassa käytetään paljon erilaisia tekniikoita, joista osa on hyvin suostuttelevia:

– Jos nivel ei liiku suuntaan x niin ei lähdetä puskemaan sitä väkisin sinne vaan lähdetäänkin nivelelle helppoon suuntaan. Silloin myös rajoittunut liikesuunta paranee.

Osteopatian reunalle on kehittynyt erikoisaloja, kuten viskeraaliosteopatia eli sisäelinosteopatia sekä kraniaaliosteopatia eli pään alueen osteopatia. Sekä Ketola että Kanerva toteavat, että kyseiset hoidot eivät perustu tieteelliseen tutkimukseen.

Naprapatia

Naprapatialla ei ole omaa hoitofilosofiaa, ellei sellaiseksi lasketa muutoshakuisuutta, pohtii naprapaatti Vesa Niemelä. Yksikertaisimmillaan se voi tarkoittaa, että lähdetään yhdessä hakemaan potilaan kokeman kivun tai haitan vähentymistä. Aina haitta ei poistu kokonaan, mutta se helpottuu, lakkaa häiritsemistä elämää.

Muutokseksi voi riittää, että potilas, jolle hiihtäminen on ollut tärkeää ja joka haluaisi hiihtää mutta ei selkäkipujen vuoksi voi, pystyisi ja uskaltaisi hoitojen jälkeen lähteä hitaasti kokeilemaan suksia.

Naprapaatit korostavat, että hoidoissa pyritään koko ajan seuraamaan viimeisintä lääketieteellistä tutkimusta. Naprapatia ei ole mikään ennalta ajateltu hoitomalli, vaan naprapaatin työkalupakissa on joukko erilaisia hoitomenetelmiä, jatkaa Niemelä.

Kiropraktiikka

Kiropraktikon käsittely poikkeaa jonkin verran naprapaatin ja osteopaatin käsittelystä. Hoito tapahtuu nopeilla ja lyhyillä, venyttävillä liikkeillä. Hoidoissa käyneet mainitsevat usein ‘niksauksen’, äänen, joka kuuluu nivelestä kiropraktikon käsittelyssä. Kiropraktikko Max Wikströmin mukaan äänen kuuluminen on sivutuote, ei hoidon onnistumisen ehto, eikä sitä tarvitse pelätä.

Kiropraktikon työvälineisiin kuuluu erityinen hoitopöytä, jossa on liikkuvia osia. Pöydän käyttö auttaa tuottamaan nopeita hoitoliikkeitä. Kiropraktikon huomio kohdistuu useimmiten hyviä vipuvarsia tarjoavaan selkärankaan:

– Kiropraktikko etsii selkärangasta huonoiten liikkuvat alueet ja pyrkii tasapainottamaan liikkuvuutta niin, että se olisi mahdollisimman symmetristä. Venytys pitää kohdistaa jäykimpiin kohtiin, sitä ei voi itse tehdä, sanoo Wikström.

Selkäranka röntgenkuvassa.
Selkäranka röntgenkuvassa. Kuva: Yle selkäranka,röntgenkuvat

Liittyykö hoitoihin riskejä?

Manipulaatiohoitojen riskit liittyvät niskan alueen käsittelyyn. Esimerksi Suomen Lääkäriliitto ei suosittele manipulaatiohoitoa niskapotilaille siihen liittyvän verisuonikomplikaatioriskin vuoksi. Pahimmillaan niskan alueen käsittely on johtanut potilaan halvaantumiseen. Kiropraktikko Max Wikström arvostelee Lääkäriliiton kantaa. Hänen mukaansa kyse on Kanadassa (2008) tehtyjen ja kiistaa aiheuttaneiden tutkimusten tulkinnasta.

Jos potilas päättää omatoimisesti kokeilla akupunktiohoitoa, on otettava huomioon, että mikäli hoidon antaja ei ole rekisteröitynyt Suomessa, hoitoa seuraa kolmen kuukauden verenluovutuskielto. Tilanne voi tulla vastaan, jos akupunktiohoitaja on koulutettu esimerkiksi Kiinassa.

Wikströmin vastaanotolle tulee eniten juuri niskapotilaita. Useimmiten kyse on keski-ikäisestä, konttorityötä tekevästä henkilöstä, mutta joukossa on myös teinityttöjä, joita vaivaa migreeni. Läppäriniska ja kännykkäniska ovat lisääntyneet. Aikuisten niskaa hoidetaan kuntoutuksella ja ergonomisilla ohjeilla, mutta jälkimmäinen vaiva ei vaadi hoitoja ollenkaan. – Se vaatii läksytyksen liiallisesta puhelimen käytöstä.

Tyttö kumartuneena kännykän puoleen.
Tyttö kumartuneena kännykän puoleen. Kuva: Unsplash selkä,Niska,Kännykkä

Terapeutin pätevyys on helppo tarkistaa

Naprapaatteja toimii lähes yksinomaan Pohjoismaissa. Osteopaatteja ja naprapaatteja koulutetaan Suomessa sekä ammattikorkeakouluissa että yksityisissä oppilaitoksissa. Suomen Kiropraktikkoliitto edellyttää kiropraktikoilta yliopistotasoista koulutusta, jota Suomessa ei järjestetä. Siksi Suomessa toimivat kiropraktikot ovat kouluttautuneet pääosin Yhdysvalloissa tai Englannissa.

Osteopaatin, naprapaatin ja kiropraktikon ammattinimikkeet ovat nimikesuojattuja mutta eivät laillistettuja, kuten lääkärin tai juristit ammattinimet, joiden väärinkäyttö on rikos. Lääkärinä toimiminen ilman virallisesti hyväksyttyä koulutusta johtaa vakavaan syytteeseen. Nimikesuojatussa ammatissa taas voi toimia myös henkilö, jolla on muulla tavalla hankittu ammattitaito. Kiropraktikot kuitenkin epäilevät, tuottaako kaikki alan koulutus yhtäläisen pätevyyden.

Asiakkaan on helpointa tarkistaa terapeutin pätevyys Valviran JulkiTerhikki -rekisteristä. Sieltä löytyvät kaikki Suomessa rekisteröidyt terveydenhoitoalan ammattilaiset. Esimerkiksi kalevalaista jäsenkorjausta tarjoavat selkähoitajat eivät kuulu rekisteriin.

Lääkärit suhtautuvat varovaisen positiivisesti

Lääkäreiden kanta manipulaatiohoitoihin vaihtelee. Lääkäriliiton tutkimuksen (39/2016) mukaan alle 10% lääkäreistä suhtautuu kiropraktikkoihin, osteopaatteihin ja naprapaatteihin ehdottoman kielteisesti. Yli puolet ajattelee, että hoitoja voi käyttää, jos niistä on apua.

Kannat heijastelevat lääkäreille annettua ohjeistusta uskomushoidoista, joka Suomessa on poikkeuksellisen mustavalkoinen, kirjoittaa kansanterveystieteen dosentti Harri Hemilä Lääkärilehdessä (9/2018). Ohjeistuksen perusteella myös manuaaliterapiat lasketaan uskomushoidoiksi yksisarvishoitojen rinnalle, koska hoitojen vaikuttavuudesta ei ole tehty riittäviä tieteellisiä tutkimuksia.

Tilanne on ristiriitainen, koska myös fysioterapeutti voi olla osteopaatti, naprapaatti tai kiropraktikko. Fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhl pitää tilannetta hankalana, erityisesti asiakkaan kannalta.

– Parasta olisi, jos olisi yhteisvastaanottoja, joilla pääsisi tapaamaan samalla kertaa lääkärin ja manipulaatiohoitajan, sanoo Ståhl.

Nainen venyttelee selkäänsä juuri herättyään.
Nainen venyttelee selkäänsä juuri herättyään. Kuva: Nenad Aksic aamu,venyttely,selkäkipu

Suuremmat erot yksilöiden kuin terapiasuuntausten välillä

Naprapaatti Vesa Niemelä uskoo, että kun tutkimus lisääntyy, manuaaliterapian muodot lähentyvät toisiaan.

– Naprapatian sisällä ei ole koulukuntaeroja. Jopa koko sektorin osalta yksilökohtaiset erot voivat olla suuremmat kuin koulukuntakohtaiset erot.

Niemelä ei ole havainnut, että koulukuntien välillä olisi keskinäistä kilpailua. Ihmisen anatomia on yksi ja sama. Jos osteopaatti tai naprapaatti manipuloi niveliä, kyse on nivelten manipulaatiosta, teki sen kuka tahansa.

– Ei lääkärikään tee ‘lääkäriä’ vaan poskiontelopunktion tai ottaa verikokeen. Myös lääkäreiden välillä on yksilöllisiä eroja. Ei ole sellaista hoitomenetelmää kuin ‘naprapatia’, ‘osteopatia’, ‘kiropraktiikka’. Ne ovat ammattinimikkeitä.

Mistä sitten tietää, mihin hoitoon ja kenen luokse kannattaa vaivojensa kanssa mennä? Naprapaatti Anu Korpi kehottaa ihmisiä vertaamaan kokemuksia: onko potilas tullut kuulluksi, onko oiretta tarkasteltu monelta kannalta, onko potilaan ymmärrys omasta vaivastaan lisääntynyt ja onko vastaanotolta saatu harjoitteita mukaan? Korpi ei ajattelisi asiaa ammattiryhmän kautta vaan tärkeämpänä hän pitää henkilökohtaista osaamista ja kuulumista viralliseen terveydenhoitojärjestelmään.

Hoidon onnistumista edesauttaa terapeutin ja asiakkaan välille syntyvä luottamus. Siksi tuki- ja liikuntaelinterapeutti kannattaa valita yhtä huolella, kuin mikä tahansa muukin terapeutti.

Joskus selkäkivuille ei löydy mitään syytä. Katso Akuutti Areenassa.

Lähde: Jaana Hautala, Jerry Ketola, Selkäkipujen mielen voima, Otava 2017

22.3.2018 lisätty linkki Kelan tiedotteseen fysioterapian korvaamisesta.

  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.

  • Tiesitkö tämän vadelmasta?

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista.

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista – siksi sen syöminen tekee erityisen hyvää suolistolle. Vadelman on todettu ennaltaehkäisevän monia kroonisia sairauksia ja estävän syöpäsolujen kasvua.